Lue keskustelun säännöt.
Miten keskituloisilla pariskunnilla on varaa 350 000-400 000 euron koteihin?
22.07.2024 |
Asun paikkakunnalla, jossa on paljon n. 350 000-450 000 euron hintaisia asuntoja. Asuinalueet ovat hyviä, mutta nämä ovat siis ihan tavallisia koteja, usein pari- tai rivitaloissa. Nämä eivät ole edes paikkakunnan "ökyalueita", vaan näissä asuu ihan tavallisia keskiluokkaisia ihmisiä. Lähes poikkeuksetta nämä ihmiset ovat tavallisissa keskiluokkaissa ammateissa ja tienaavat sen mukaista palkkaa (noin kolme tonnia bruttona, toiset vähän enemmän ja toiset vähän vähemmän). Monella on kotipihalla joku perusauto, ei siis mitään ylikallista kaaraa.
Miten näillä keskiluokkaisilla perheillä on varaa asua näin ja miten ihmeessä saavat noin isoja asuntolainoja? Meillä on perheessä kaksi keskituloista vanhempaa ja ei todellakaan olisi mahdollisuutta ostaa jotain 400 000 euron kotia. Kaikilla myöskään tuskin on perintöä, rahakkaita sivubisneksiä tai rikkaita sukulaisia auttamassa.
Ap
Kommentit (350)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tienaan nettona n. 2300 e/kk ja puoliso myös. Hurjalta tuntuu, että vastaavilla tuloilla ihmiset ottavat noin suuria asuntolainoja. Usein mietinkin, että onko kaikilla joku perintö takataskussa. Myöntääkö pankki edes jotain 300 000 euron lainaa ja eikö kuukausierä ole aika posketon plus muut kulut päälle?
Ei kai ne talot välttämätt ensiasuntoja ole. Eli ensin pariskunta on hankkinut yksin tai yhdessä pienemmät asunnot, maksaneet lainaa jo pois ja vaihtaneet isompaan, hieman lisää lainaa, taas maksetaa sitä pois ja sitten lopulta ei tarvitakaan kovin paljon lisää siihen taloon.
Tämmöinen on ollut kovin helppoa tilanteessa, jossa asunnon arvo ei ole laskenut vaan aina on tehty voittoa myyntitilanteessa.
Nykytilanteessa tilanne on toinen. Etenkin jos ostit asunn
Ei sillä ole merkitystä nouseeko vai laskeeko asuntojen hinnat. Paitsi niin päin, että kun asuntojen hinnat tippuvat, tippuu myös sen seuraavan asunnon hinta, jolloin pääsee jopa pienemmällä välirahalla kiinni seuraavaan. Omalla asuntopolullani tämmöinen tippuminen tapahtui v. 1989 (ostohinta reilut 600 000 mk) ja vuoden 1993 (myyntihinta 450 000 mk) välillä. Mutta eihän sillä tappiolla ollut väliä, koska se seuraavakin asunto saatiin sitten halvemmalla, kuin mitä se olisi 1989 maksanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tienaan nettona n. 2300 e/kk ja puoliso myös. Hurjalta tuntuu, että vastaavilla tuloilla ihmiset ottavat noin suuria asuntolainoja. Usein mietinkin, että onko kaikilla joku perintö takataskussa. Myöntääkö pankki edes jotain 300 000 euron lainaa ja eikö kuukausierä ole aika posketon plus muut kulut päälle?
Ei kai ne talot välttämätt ensiasuntoja ole. Eli ensin pariskunta on hankkinut yksin tai yhdessä pienemmät asunnot, maksaneet lainaa jo pois ja vaihtaneet isompaan, hieman lisää lainaa, taas maksetaa sitä pois ja sitten lopulta ei tarvitakaan kovin paljon lisää siihen taloon.
Tämmöinen on ollut kovin helppoa tilanteessa, jossa asunnon arvo ei ole laskenut vaan aina on tehty voittoa myyntitilanteessa.
Nykytilanteessa tilanne on toinen. Etenkin jos ostit asunn
Hinnat puoliintui 89-90, mutta nousi takaisin ja paljon ylikin. Turha niitä suhdanteita on miettiä, asua pitää aina jossakin ja mieluummin maksaa omaa kun toisen. Katsoo vaan että kohde on hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan tavallisilla ihmisillä on tällaisiin taloihin varaa. Jossainhan sitä pitää asua. Perheasunnon vuokra on helposti saman verran kuin lyhennys omakotitaloon.
Keskitulo Suomessa on muuten Googlen mukaan 3700 e/kk (mediaanikin 3314 e), eli 3000 e palkka on pieni.
Itse ei löydetty heti sopivaa taloa, joten rahaa kertyi säästöön n. 100 000 e. Laina saatiin helposti, vaikka puolisolla ei ollut edes vakityötä. Vaikka palkat oli talon oston aikaan keskitasoa (ja mä äitiyslomalla), on palkkatasokin vähitellen noussut. N. 15 vuodessa maksettiin laina pois.
Aika moni perhe ostaa eka pienen asunnon, maksaa sen pois ja vähitellen siirtyy isompaan. Se varmaan on se tyypillisin tapa.
Google on yksi pahimpia disinformaation / misinformaation lähteitä nykyään.
Ja keskipalkkaa sotkee myös se että Suomessa on valtava hyvä-veli-sisko kerho joka on järjestänyt itselleen järjettömän suuret palkat julkisella ja yksityisellä puolella, muiden köyhtyessä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tienaan nettona n. 2300 e/kk ja puoliso myös. Hurjalta tuntuu, että vastaavilla tuloilla ihmiset ottavat noin suuria asuntolainoja. Usein mietinkin, että onko kaikilla joku perintö takataskussa. Myöntääkö pankki edes jotain 300 000 euron lainaa ja eikö kuukausierä ole aika posketon plus muut kulut päälle?
Ei kai ne talot välttämätt ensiasuntoja ole. Eli ensin pariskunta on hankkinut yksin tai yhdessä pienemmät asunnot, maksaneet lainaa jo pois ja vaihtaneet isompaan, hieman lisää lainaa, taas maksetaa sitä pois ja sitten lopulta ei tarvitakaan kovin paljon lisää siihen taloon.
Tämmöinen on ollut kovin helppoa tilanteessa, jossa asunnon arvo ei ole laskenut vaan aina on tehty voittoa myyntitilanteessa.
Nykyti
Sillä arvon kehityksellä on hyvin suuri merkitys. Etenkin jos pidetään myös muut asumisvaihtoehdot ja sijoittaminen mielessä. Omistusasunto oli n. 20v ajan täysin riskitön lähes 5-10% vuosituoton kohde ja samalla myös edullisin asumisvaihtoehto.
Toki sitä ei voinut kukaan etukäteen tietää, että näin kävi mutta niin siinä vain pääsi käymään.
No jos on 100 k perintöä tulossa/puoliso, niin yhteensä 200 k velkataakka molemmille. Ei kuulosta enää niin suurelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jos on 100 k perintöä tulossa/puoliso, niin yhteensä 200 k velkataakka molemmille. Ei kuulosta enää niin suurelta.
Prkl, se on 100 000€, eikä mikään 100 k...
Mä osti ensimmäisen asunnon 26 vuotiaana, vanhemmat takasivat. 90 000 e pieni huonokuntoinen kolmio. 0 euroa omaa rahaa. Autolainaa 5000 e ja opintolainan 3000 e olin jo ehtinyt maksaa pois. Vakityö, jossa brutto 3000 e/kk.
Tapasin mun miehen (joka just valmistunut, ei omaisuutta), mentiin naimisiin ja saatiin lapsi. Pärjättiin yhdellä autolla. Sain perintöä isoäidiltä 20 000 e, jolla rempattiin tuo kolmio. Säästettiin palkoista 30 000 e miehen asp-tilille. Muutettiin töiden perässä, laitettiin kolmio vuokralle. Saatiin toinen lapsi, mies jäi kotiin 2 vuodeksi, mun bruttopalkka nousi 6000 euroon. Mies sai isovanhemmiltaan ennakkoperintöä 15 000 e, joka käytettiin perhevapaiden aikana elämiseen ja osa säästettiin. Ostettiin ihan uusi rivitaloasunto 260 000 eurolla eli velkaa 230 000 e ja uusi auto (30 000 e). Asuntolaina ja autolaina on miehen nettopalkan verran eli 2000 e. Mun nettopalkka jää muuhun. Sijoitusasunnosta on vain taloyhtiön remppalaina, noin 10 000 e.
Hyvin pärjätään ja luultavasti peritään seuraavan 10 v aikana noin 200 000 euroa eli ollaan 50 vuotiaina velattomia. Jos ei sitten osteta mökkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan osta sitä 400 000:n asuntoa ensiasunnokseen. Ensin ostetaan se opiskelijayksiö, sitten kaksiota ja päivitetään muutoissa asuinaluetta paremmaksi. Nykyisin ihmisillä alkaa olemaan perintöjäkin. t: sellaisessa 400 000:n asunnossa asuva
Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole mahdollisuutta ostaa opiskelijana asuntoa.
Ja piti juuttua siihen ensimmäiseen vaihtoehtoon. Jollei sinulla ole opiskelijayksiötä et voi ostaa kaksiota...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan osta sitä 400 000:n asuntoa ensiasunnokseen. Ensin ostetaan se opiskelijayksiö, sitten kaksiota ja päivitetään muutoissa asuinaluetta paremmaksi. Nykyisin ihmisillä alkaa olemaan perintöjäkin. t: sellaisessa 400 000:n asunnossa asuva
Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole mahdollisuutta ostaa opiskelijana asuntoa.
Ja piti juuttua siihen ensimmäiseen vaihtoehtoon. Jollei sinulla ole opiskelijayksiötä et voi ostaa kaksiota...
Nykyään ihmisillä on kymppitonnien opintolainat. Säästä siinä sitten vastavalmistuneena oman asunnon käsirahaa valmiiksi velkaantuneena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa näistä kultaisen häkin asukkaista elää ihan kädestä suuhun. Se on ihan hämmentävää, kuinka tiukille ne taloudet on laskettu. Perustuen työpaikan kahvihuonekeskusteluihin. Kauhea ihmettely jos joku vaikka ottaa lomarahat vapaina tai palkatonta keskellä vuotta muutaman päivän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tienaan nettona n. 2300 e/kk ja puoliso myös. Hurjalta tuntuu, että vastaavilla tuloilla ihmiset ottavat noin suuria asuntolainoja. Usein mietinkin, että onko kaikilla joku perintö takataskussa. Myöntääkö pankki edes jotain 300 000 euron lainaa ja eikö kuukausierä ole aika posketon plus muut kulut päälle?
Ei kai ne talot välttämätt ensiasuntoja ole. Eli ensin pariskunta on hankkinut yksin tai yhdessä pienemmät asunnot, maksaneet lainaa jo pois ja vaihtaneet isompaan, hieman lisää lainaa, taas maksetaa sitä pois ja sitten lopulta ei tarvitakaan kovin paljon lisää siihen taloon.
Tämmöinen on ollut kovin helppoa tilanteessa, jossa asunnon arvo ei ole laskenut vaan aina on tehty voittoa myyntitilanteessa.
Nykyti
Vaan jos on pakko myydä. Kaikki ei voi odotella parempaa suhdannetta, jos vaikka pitää muuttaa paikkakunnalta toiseen työn perässä. Lisäksi se pienemmästä suurempaan vaihtaminen ei oikein onnistu, jos pienemmästä asunnosta jää itselle velkaa vielä myymisen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Käytännössä siihen 100 km matkaan menee enemmän aikaa ja rahaa. Harva asuu siellä 100 km päässä juuri juna-aseman vieressä. Jos työmatka taittuu autolla, pk-seudun sisällä kaikkialta menee nopeammin kuin sieltä 100 km päästä."
Auto on kaikista typerin kulkuneuvo tehdä pks:n sisällä työmatkaa. Paitsi jos työnantaja maksaa siitäkin, että ajat autolla työpaikalle ja takaisin kotiin.
Kävellenkö menen? Olen kehä 3 sisällä ja auto ainut järkevä vaihtoehto
Vierailija kirjoitti:
Mä osti ensimmäisen asunnon 26 vuotiaana, vanhemmat takasivat. 90 000 e pieni huonokuntoinen kolmio. 0 euroa omaa rahaa. Autolainaa 5000 e ja opintolainan 3000 e olin jo ehtinyt maksaa pois. Vakityö, jossa brutto 3000 e/kk.
Tapasin mun miehen (joka just valmistunut, ei omaisuutta), mentiin naimisiin ja saatiin lapsi. Pärjättiin yhdellä autolla. Sain perintöä isoäidiltä 20 000 e, jolla rempattiin tuo kolmio. Säästettiin palkoista 30 000 e miehen asp-tilille. Muutettiin töiden perässä, laitettiin kolmio vuokralle. Saatiin toinen lapsi, mies jäi kotiin 2 vuodeksi, mun bruttopalkka nousi 6000 euroon. Mies sai isovanhemmiltaan ennakkoperintöä 15 000 e, joka käytettiin perhevapaiden aikana elämiseen ja osa säästettiin. Ostettiin ihan uusi rivitaloasunto 260 000 eurolla eli velkaa 230 000 e ja uusi auto (30 000 e). Asuntolaina ja autolaina on miehen nettopalkan verran eli 2000 e. Mun nettopalkka jää muuhun. Sijoitusasunnosta o
Tässähän se vastaus taas tuli. Vanhempien apua ja perintöjä. Kaikilla ei ole mitään niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenkäs te hyvänä aikana ja perinnöillä kämppänne ostaneet tekisitte, jos olisitte pätkätöissä ja perintöjä ei olisi? Miten suu pantaisiin, kun asuntohissiin ei parikymppisenä olisi päässyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Käytännössä siihen 100 km matkaan menee enemmän aikaa ja rahaa. Harva asuu siellä 100 km päässä juuri juna-aseman vieressä. Jos työmatka taittuu autolla, pk-seudun sisällä kaikkialta menee nopeammin kuin sieltä 100 km päästä."
Auto on kaikista typerin kulkuneuvo tehdä pks:n sisällä työmatkaa. Paitsi jos työnantaja maksaa siitäkin, että ajat autolla työpaikalle ja takaisin kotiin.
Kävellenkö menen? Olen kehä 3 sisällä ja auto ainut järkevä vaihtoehto
Tuskin. Paljonko työmatka on? Mihin aikaan? Jotakin vammaa, joka vaikeuttaa liikkumista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asun kahden lapsen kanssa sinkkuna 350 000e kodissa, josta 200 000e lainaa. Kulut on isot mutta vastaavan hyvän perheasunnon vuokra tällä sijainnilla olisi 2000e/kk ja ne rahat menisi kankkulan kaivoon. Nyt kuitenkin laina lyhenee ja saadaan asua mukavasti.
Kun lapset kasvaa ja jos en jaksa tätä enää maksella, vaihdan pienempään.
Elämä on laiffii.
Edes Helsingissä, alueilla, joissa 350 000€:lla saa perheasunnon, ei ole vuokra vastaavista perheasunnoista 2 000€/kk. Jostain perheasunnosta ihan ytimessä voi olla vuokra 2 000€/kk, mutta sellaisen hintakin on jotain muuta kuin 350 000€, edes 700 000€ eli tuplat, ei riitä. Jos taas asut yksiössä tai kaksiossa, niissä vuokra ei ole noin paljon. Todennäköisesti siis asut Porvoossa...
Väitätkö siis, että hoitovastike on 2000e? vai lasketko lainan vastikkeeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tulot niin, että mulla n.6k ja vaimolla n.4k. Ostettiin viidensadan asunto ja onhan noi lyhennykset korkoineen joku 2k kuukaudessa. Ihan tässä on pärjätty, vaikka joo myönnettävä on, että välillä on rahasta tiukkaa. Mutta ei mikään mahdottomuus kuitenkaan.
Mistäköhän työnantaja sullekin maksaa... Ei ainakaan suomen kirjoittamista tarvitse hallita.
No en minä ainakaan jaksa tarkastaa tänne kirjoittamaani
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lainoja on niin helppo saada. Lisäksi nollakorkojen aikaa kesti 15 vuotta, joten siinä ajassa ehti keskituloinen hyvin maksaa rivitalontkän omaksi, esim Helsingissä.
Se jo maksettu asunto jollain keski-ikäisellä ei auta sitä nuorempaa lapsiperhettä, joka etsii nyt asuntoa.
No me ollaan -75 ja -78. Lasten iät 9, 6 ja 4 vuotta. Laina tosiaan maksettu 100-neliöisestä asunnosta Helsingissä. Nollakorot, ensiasunto ennen 30 ikävuotta.
Oletko oikeasti syntynyt vuonna 1975, ja sinulla on noin pienet lapset? 😳
Eikö tuon ikäisenä kuuluisi olla jo melkein isoäiti eikä äiti.. Neljäkymmentäyhdeksän. Olet 59, kun nuorin täyttää 18vuotta.. Nu
Isoäiti 49-vuotiaana? Mitä valko.roskaa oikein olet? Fiksut lisääntyvät vasta vanhemmalla iällä jos silloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas mietin, että miksi kukaan haluaa itselleen niin suuren velkataakan. Mieluummin itse asun puolet halvemmassa talossa, 100 km pääkaupunkiseudulta. Pääkaupunkiseudulle ei tietenkään olisi asiaa näillä hinnoilla.
Osalla työt ovat pk-seudulla eikä oman alan työpaikkoja ole muualla. Silloin on aika vaikea muuttaa sinne 100 km päähän asumaan.
Aika harvassa on alat, joiden kaikki työpaikat ovat vain pk-seudulla. Presidentti joo kyllä, kansanedustajista ja ministereistäkin monet asuu muualla.
Jos joutuisin työttömäksi, niin työllistyisin kyllä heti pk-seudulla.
Meillä mies omistaa yksin 400 000e arvoisen asunnon, josta velkaa vielä 120 000e. Nelikymppinen DI. Säästi nuorena kaikki tienistinsä, osti ekan n. 200 000 e omistusasuntonsa kolmekymppisenä, siitä sitten meille n. 300 000 maksanut perheasunto ja nyt tämä. Sai hyvin voittoa edellisistä asunnoista. Seuraavaan asuntoon myös minä otan pienen lainan ja mies vielä vähän lisää, joten reilu 500 000 asuntoon on sitten varaa. Silläkään ei saa pk-seudulla mitään luksusta sillä alueella, jonne haluamme muuttaa.
Mies omistaa myös velattoman uudehkon hybridiauton sekä perinnöksi saamansa kesähuvilan, jonka remppakuluista on 20 000e vielä lainaa. Huvilan arvo on 200 000 vähintään, mutta sitä ei koskaan myydä.
Ihan tavallisia keskiluokkaisia, korkeasti koulutettuja ihmisiä olemme. Minulla on luokanopettajan pieni palkka, miehellä ihan ok tulot.