Lue keskustelun säännöt.
Pakottaako isoäiti lasta halaamaan? ( Tästä juttu HS:ssä)
Kommentit (320)
Vierailija kirjoitti:
Halaaminen on hyvä tapa ja se kannattaa opettaa niille lumihiutaleille.
Kannattaa opettaa hyviä tapoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mummot rakastaa lapsenlapsiaan ja on varmaan ihanaa halata heitä.
Miksi se lapsenlapsi olisi jokin mummon tunteiden ja tarpeiden tyydyttäjä???
Onko yksi halaus liikaa vaadittu?
Mä en oo koskaan tykännyt kosketuksesta. Tarkkaan valitsen ketkä päästän iholle. Osittain tämä johtuu siitä, kuinka paljon inhosin sitä kun mut käskettiin halaamaan sitä tai tätä setää/tätiä. Mitään ihmeellistä en muista tapahtuneen, mutta muistan kuinka mua ahdisti olla vastuussa aikuisten mielialoista. Oli pakko halata kaikenlaisia ihmisiä ettei heille vaan tulisi paha mieli.
Mutta niinhän meidät siihen aikaan kasvatettiin, miellyttämään muita ja unohtamaan miltä itsestä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kaikesta koskettelusta on tehty suorastaan rikollista. (En tarkoita nyt mitään seksuaallisesta kourimisesta) vaan yleensä. Ennenvanhaan mies/nainen saattoi laskea kätensä esim. toisen olkapäälle ja kysyä vointia tai jos tiesi toisella olevan huolia, halattiin pikaisesti. Mutta nykyään jos hipaisetkaan toista, istut käräjillä seksuaalisesta ahdistelusta. Kuten eräs "artisti" meuhkasi syyttä taannoin. Ei osata enää erottaa normaalia käytöstä/kosketusta epänormaalista. Ilmankos me suomalaiset olemme nykyään tunneköyhiä/-v@mm@sia. Ja naiset/miehet ihmettelee kotona kosketuksen ja läheisyyden puutetta.
naisena saanut työelämässä ihan riittävästi nauttia siitä, että joku setämies yhteistyökumppani tulee jotakin selittämään ja laskee käden olkapäälle..se ei vain tänä päivänä käy ja piste. a juu käräjille ei menty, riittävän jäätävä katse riitti siirtämään esim. ko. käden pois. Kosketushullut voisivat hakea tyydytyksensä loputtomaan lääppimiseen lähipiiristään. J.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummot rakastaa lapsenlapsiaan ja on varmaan ihanaa halata heitä.
Miksi se lapsenlapsi olisi jokin mummon tunteiden ja tarpeiden tyydyttäjä???
Onko yksi halaus liikaa vaadittu?
On, koska se lapsi ei ole isoäidin tunteiden kannattelija tai tarpeiden tyydyttäjä. Isoäiti on itse vastuussa tunteistaan ja tarpeistaan. Ei se lapsi tai lapsen vanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en oo koskaan tykännyt kosketuksesta. Tarkkaan valitsen ketkä päästän iholle. Osittain tämä johtuu siitä, kuinka paljon inhosin sitä kun mut käskettiin halaamaan sitä tai tätä setää/tätiä. Mitään ihmeellistä en muista tapahtuneen, mutta muistan kuinka mua ahdisti olla vastuussa aikuisten mielialoista. Oli pakko halata kaikenlaisia ihmisiä ettei heille vaan tulisi paha mieli.
Mutta niinhän meidät siihen aikaan kasvatettiin, miellyttämään muita ja unohtamaan miltä itsestä tuntuu.
Nykyisin kasvatetaan ajattelemaan vain itseään ja sitä miltä itsestä tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi ei sentään tarvitse antaa poskisuudelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oo koskaan tykännyt kosketuksesta. Tarkkaan valitsen ketkä päästän iholle. Osittain tämä johtuu siitä, kuinka paljon inhosin sitä kun mut käskettiin halaamaan sitä tai tätä setää/tätiä. Mitään ihmeellistä en muista tapahtuneen, mutta muistan kuinka mua ahdisti olla vastuussa aikuisten mielialoista. Oli pakko halata kaikenlaisia ihmisiä ettei heille vaan tulisi paha mieli.
Mutta niinhän meidät siihen aikaan kasvatettiin, miellyttämään muita ja unohtamaan miltä itsestä tuntuu.
Nykyisin kasvatetaan ajattelemaan vain itseään ja sitä miltä itsestä tuntuu.
Se että isoäiti pakkohalaa on nimenomaan juurikin sitä, että isoäiti ajattelee vain itseään ja sitä miltä hänestä itsestään tuntuu. Hän tyydyttää omia tarpeitaan sillä. Talloen muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ollaan vähän liian vapaita sen suhteen mitkä rajat ovat lapsen päätettävissä. Halaaminen on hyvä tapa opettaa lapselle. Nykyään lapset ovat enimmäkseen väkivaltaisia ja tottelemattomia.
Fyysinen koskemattomuus on perustuslaillinen oikeus joka koskee myös lapsia. Lapset eivät ole mitään aikuisten leluja. Todella häiriintyneitä ne tapaukset, jotka on pakotettu kaikkien haisevien vanhusten kosketeltaviksi vapaasti, siittäjien vaipanvaihtoihin, ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kaikesta koskettelusta on tehty suorastaan rikollista. (En tarkoita nyt mitään seksuaallisesta kourimisesta) vaan yleensä. Ennenvanhaan mies/nainen saattoi laskea kätensä esim. toisen olkapäälle ja kysyä vointia tai jos tiesi toisella olevan huolia, halattiin pikaisesti. Mutta nykyään jos hipaisetkaan toista, istut käräjillä seksuaalisesta ahdistelusta. Kuten eräs "artisti" meuhkasi syyttä taannoin. Ei osata enää erottaa normaalia käytöstä/kosketusta epänormaalista. Ilmankos me suomalaiset olemme nykyään tunneköyhiä/-v@mm@sia. Ja naiset/miehet ihmettelee kotona kosketuksen ja läheisyyden puutetta.
naisena saanut työelämässä ihan riittävästi nauttia siitä, että joku setämies yhteistyökumppani tulee jotakin selittämään ja laskee käden olkapäälle..se ei vain tänä päivänä käy ja piste. a juu käräjille ei menty, riittävän jäätävä katse riitti siir
Tässä nyt ilmeisesti tarkoitetaan ns. empatiakosketusta, ei lääppimistä. Jotkut vaan vaistomaisesti laskee sen KÄDEN toisen olkapäälle, jos huomaa, että toisella on huolia tarkoittaen "olen tässä, jos tarvitset". Lääppiminen on asia erikseen, en minäkään siitä pidä. Tehdäänpä nyt näin, KUKAAN EI ENÄÄ KOSKETA EIKÄ LÄHESTY TOISTA IHMISTÄ, NIIN EI!!! TULE PAHA MIELI. Ja kyltti kaulaan ÄLÄ KOSKE. Muuten, oletko itse koskettanut läheistäsi/tuttua kysyäksi hänen vointiaan tai lohduttanut halaamalla????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen syntymästäni asti ollut introvertti ja aistiyliherkkä. Lapsena tuntui valtavan ahdistavalta kun oli pakko halata jopa ventovieraita. Teini-iässä sukulaismiehet vielä halatessaan kähmivät minua takapuolesta. Vihasin myös sitä tupakan ja vanhan viinan hajua, isän äiti haisi puolestaan pissalle. Onneksi olen jo keski-iässä ja enää ei ole pakko halata ketään!
Olen jo mummoikäinen, ellen peräti isomummoikäinen, ja minulle halailu oli täysin outo juttu. Joskus kun lapsena näin, miten jotkut ihmiset halasivat, niin nolostuin ihan valtavasti. Vielä opiskeluaikanakaan en "joutunut" halailujen kohteeksi, vaan vasta työelämässä. Muutamat kollegat olivat kovia halaamaan. Minä olin aluksi rento kuin rautakanki niissä tilanteissa. No nykyään en karttele enää halailijoita, mutta en tee itse aloitetta koskaan, vaan minulle riittää kättely.
Muistan hämärästi, miten minua opetettiin pikkulapsena pyytämään anteeksi jotain rikkomusta ottamalla äitiä tai jotain muuta henkilöä kaulasta kiinni. Olin ihan H-Moilasena, en käsittänyt koko juttua. Jotenkin olisi pitänyt selittää, mistä on kysymys, mutta sitä ei tehty. Jos halailu olisi ollut normaalia perheessä ja suvussa, niin se olisi ollut ehkä helpommin käsitettävää. Mutta vaikka olin varsin läheinen monien perheenjäsenten ja sukulaisten kanssa, niin koskaan ei halattu. Sylissä saatoin toki istua. En tiedä, oliko sillä vaikutusta ja merkitystä, että äidin kanssa en ollut läheinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai ketään pidä väkisin halata - jos lapsi ei halua tulla halatuksi, kai hänellä siihen syynsä on, nepsyjuttuja tai jotain.
Mutta kummallista jotenkin tässä ketjussa verrata mummoa halaamassa lapsenlastaan siihen johonkin ällöttävään isosetään joka tulee halaamaan teinityttöjä sukujuhlissa. Onko nykyään siis oletuksena, että kaikki läheisetkin ihmiset ovat tavalla tai toisella epäilyttäviä?
Ei se pelkkä sukulaisuus tee kenestäkään läheistä!
No jotenkin nyt oletin, että jos puhutaan mummosta joka halailee ongelmaksi asti, niin olisi kyse läheisestä ihmisestä.
Jos kyse onkin mummosta jota tavataan vain jouluisin ja silloinkin se haisee viinalta ja narsistina haukkuu koko perheen maanrakoon, niin luulisi että tuollaiseen pakkohalaajaan olisi suht helppo katkoa välit kokonaan?
No jotenkin nyt oletin, että jos puhutaan mummosta joka halailee ongelmaksi asti, niin olisi kyse läheisestä ihmisestä.
Miten ihmeessä voit sellaista olettaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai ketään pidä väkisin halata - jos lapsi ei halua tulla halatuksi, kai hänellä siihen syynsä on, nepsyjuttuja tai jotain.
Mutta kummallista jotenkin tässä ketjussa verrata mummoa halaamassa lapsenlastaan siihen johonkin ällöttävään isosetään joka tulee halaamaan teinityttöjä sukujuhlissa. Onko nykyään siis oletuksena, että kaikki läheisetkin ihmiset ovat tavalla tai toisella epäilyttäviä?
Ei se pelkkä sukulaisuus tee kenestäkään läheistä!
No jotenkin nyt oletin, että jos puhutaan mummosta joka halailee ongelmaksi asti, niin olisi kyse läheisestä ihmisestä.
Jos kyse onkin mummosta jota tavataan vain jouluisin ja silloinkin se haisee viinalta ja narsistina haukkuu koko perheen maanrakoon, niin luulisi että tuollaiseen pakkohalaajaan olisi suht helppo katkoa välit kokonaan?
Kirjoititi näin:
Onko nykyään siis oletuksena, että kaikki läheisetkin ihmiset ovat tavalla tai toisella epäilyttäviä?
Eli lähdit siitä että mummot jotenkin lähtökohtaisesti olisivat läheisiä. Eivät ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kaikesta koskettelusta on tehty suorastaan rikollista. (En tarkoita nyt mitään seksuaallisesta kourimisesta) vaan yleensä. Ennenvanhaan mies/nainen saattoi laskea kätensä esim. toisen olkapäälle ja kysyä vointia tai jos tiesi toisella olevan huolia, halattiin pikaisesti. Mutta nykyään jos hipaisetkaan toista, istut käräjillä seksuaalisesta ahdistelusta. Kuten eräs "artisti" meuhkasi syyttä taannoin. Ei osata enää erottaa normaalia käytöstä/kosketusta epänormaalista. Ilmankos me suomalaiset olemme nykyään tunneköyhiä/-v@mm@sia. Ja naiset/miehet ihmettelee kotona kosketuksen ja läheisyyden puutetta.
naisena saanut työelämässä ihan riittävästi nauttia siitä, että joku setämies yhteistyökumppani tulee jotakin selittämään ja laskee käden olkapäälle..se ei vain tänä päivänä käy ja piste. a juu käräjille
kunnon lainaus ei onnistu, mutta "empatiamouhaajalle"..jos töissä keskustellaan tulevasta projektista niin se käden laskeminen olkapäälle ei ole mikään empatiateko eikä todellakaan tarpeen. Käytkö kaupassa lääppimässä myyjiäkin jäätävässä kosketustarpeessaan? Kaikella nämä lääppijät toki toimintaansa pyrkivät perustelemaan ja muut ovat sekopäisiä herkkiksiä kun eivät tykkää ei-toivotusta kosketuksesta.
Vanhemmillani oli lapsuudessani ja nuoruudessani kovia ryyppyputkia. Äitin, joka ei muutoinkaan ole mikään lempeä ihminen, muuttui sanallisesti aina tuolloin todella ilkeäksi. Jälkikäteen häntä piti aina kovasti halata samalla kun isäni kertoi vieressä miten hieno äiti meillä on.
Jätin vuosia sitten lapseni heille hoitoon. En uskonut äitin ottavan viinaa lapsiani hoitaessaan. Toisin kävi. Sen lisäksi, että hän joi itsensä jalattomaan kuntoon, hän oli haukkunut armottomasti tytärtäni ja aiheuttanut monella muullakin tapaa hänelle pahaa mieltä. Hän oli mm. kehunut toista lastani ja siskoani ylimaireasti - tarkoittaen siis että minä ja toinen tyttäreni olemme erilaisia.
Ja mitä lasten oli pitänyt tehdä kaiken lopuksi, ennen kuin ehdin paikalle? Tietenkin halata äitiäni samalla, kun isäni ja siskonikin olivat vieressä katsoneet. Oksettavaa.
Kukaan tuosta kolmikosta ei ole hoitanut lapsiani tuon tapahtuman jälkeen, eikä kukaan heistä tule enää koskaan näkemään lapsiani ilman minun läsnäoloani.
Pointtini on, että halaamiseen pakottaminen on pahimmillaan yksi ällöttävä vallankäytön väline. Näytetään, kuka on muita alempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai ketään pidä väkisin halata - jos lapsi ei halua tulla halatuksi, kai hänellä siihen syynsä on, nepsyjuttuja tai jotain.
Mutta kummallista jotenkin tässä ketjussa verrata mummoa halaamassa lapsenlastaan siihen johonkin ällöttävään isosetään joka tulee halaamaan teinityttöjä sukujuhlissa. Onko nykyään siis oletuksena, että kaikki läheisetkin ihmiset ovat tavalla tai toisella epäilyttäviä?
Ei se pelkkä sukulaisuus tee kenestäkään läheistä!
No jotenkin nyt oletin, että jos puhutaan mummosta joka halailee ongelmaksi asti, niin olisi kyse läheisestä ihmisestä.
Jos kyse onkin mummosta jota tavataan vain jouluisin ja silloinkin se haisee viinalta ja narsistina haukkuu koko perheen maanrakoon, niin luulisi että tuollaiseen pakk
"Eli lähdit siitä että mummot jotenkin lähtökohtaisesti olisivat läheisiä. Eivät ole."
Niin, lähdin siitä oletuksesta, että se halaileva mummo on todennäköisesti läheinen ihminen. En siitä, että KAIKKI maailman mummot ovat läheisiä. Kuitenkin nyt fakta on, että vaikka karmeita välirikkomummoja on olemassa, suurin osa mummoista on edelleen nykyäänkin lapsenlapsilleen läheisimpiä hahmoja kuin se isosetä-Erkki toiselta puolelta Suomea.
Kummallinen ketju, tuntuu että kaikki halutaan ymmärtää tahallaan väärin.
Mummot rakastaa lapsenlapsiaan ja on varmaan ihanaa halata heitä.
Miksi se lapsenlapsi olisi jokin mummon tunteiden ja tarpeiden tyydyttäjä???