Pakottaako isoäiti lasta halaamaan? ( Tästä juttu HS:ssä)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä voi kummuta noin kauhea tarve halata lasta? Oikein pitkiä halauksia.

Se on kaipuu rakkaiden perässä. Pitkät, hwllät halaukset. Rakkaus. 

Ne pitkät, hellät halaukset pitää mummon etsiä jostain muualta kuin lapsenlapsilta. 

Vanhempien oman sosiaalisen osaamattomuuden tulos, ja sitten hävetään ja suututaan kun lapsi ei osaa käyttäytyä normaaleissa tilanteissa. Syytetään muita sitten. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsille ei nykyään enää opeteta käytöstapoja ja kaikki saavat olla uniikkeja lumihiutaleita. 

Samaan aikaan nuorison väkivaltaisuus on huomattavasti lisääntynyt. 

Lapsia vaivaa kasvatuksen puute. 

Rakkauden ja koskettamisen puute ja se, että täällä ei puhuta, ei halata eikä hyväksytä.

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan mummot eleli lastensa perheissä ja lapsenlapset olivat siinä koko ajan. (Suurimpana syynä se, että lain mukaan lapset elätti vanhempansa vanhoina.)

Nyt on mummot eristetty asumaan yksin tai puolisonsa kanssa, mutta erossa jälkeläisistään. 

Olen havainnut, että mummoilla on ihan järkyttävä kaipuu lastenlastensa perään. (Usein on pitkästyttävää kuunnella mummoja, jotka jankuttavat, miten ihmeellisiä heidän lapsenlapsensa ovat.) 

Koska tapaa harvoin ja kaipuu on suuri, se varmaan sitten hyökyy yli laitojen. 

Kamalaa, että mummot on nykyään yksinäisiä tai vaihtoehtoisesti sullottuna johonkin ryhmäkoteihin tyyppien kanssa, jotka eivät kiinnosta. 

Mummoilla on vastuu omasta elämästään ja käytökswstään. Asumisestaan ja ihmissuhteistaan.

Se on sitä aikuisuutta. Ei hän voi vyöryä sukulaisten päälle vain kun ei viitsi aikuistua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä voi kummuta noin kauhea tarve halata lasta? Oikein pitkiä halauksia.

Se on kaipuu rakkaiden perässä. Pitkät, hwllät halaukset. Rakkaus. 

Ne pitkät, hellät halaukset pitää mummon etsiä jostain muualta kuin lapsenlapsilta. 

Mikä motiivi sinulla puolestasi on ajaa tätä asiaasi, että mummojen ei tulisi halata lastenlapsiaan ollenkaan?

Onneksi olin lapsi 90-luvulla, joten isovanhempani eivät vielä tällaisista säännöistä tienneet, vaan halasivat minua kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa lukea. Suomessa voi kasvaa täysi-ikäiseksi ilman että täytyy sanoa vieraalle aikuiselle sanaakaan. Meidän Eino-töllikki on niin ujo. Mutta se pelaa paljon pelejä ja oppii englantia.

Ei ole tervettä. Ei ole tervettä että lapsi kasvaa pelkäämään ihmiskontakteja. Ei se ole mitään fyysistä itsemääräämisoikeutta, se on ihmispelkoa ja junttiutta.

Komppaan tätä, ja olen itse ihmisiä karttava introvertti (tosin osittain tällaiseksi kasvanut todella pahan puhevian takia). Ei se ole tervettä.

No hei. Etsi raiskaaja niin saat tervettä kosketusta.

Etsi sinä kuule itse psykiatri, joka vääntää sinulle rautalangasta, mikä ero on mummon halauksella ja raiskauksella.

Tusmalleem sama asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä voi kummuta noin kauhea tarve halata lasta? Oikein pitkiä halauksia.

Se on kaipuu rakkaiden perässä. Pitkät, hwllät halaukset. Rakkaus. 

Ne pitkät, hellät halaukset pitää mummon etsiä jostain muualta kuin lapsenlapsilta. 

Mikä motiivi sinulla puolestasi on ajaa tätä asiaasi, että mummojen ei tulisi halata lastenlapsiaan ollenkaan?

Onneksi olin lapsi 90-luvulla, joten isovanhempani eivät vielä tällaisista säännöistä tienneet, vaan halasivat minua kunnolla.

PAKKOhalaamisesra on kyse. Ihan yhtä väörin se ysärilläkun oli.

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan mummot eleli lastensa perheissä ja lapsenlapset olivat siinä koko ajan. (Suurimpana syynä se, että lain mukaan lapset elätti vanhempansa vanhoina.)

Nyt on mummot eristetty asumaan yksin tai puolisonsa kanssa, mutta erossa jälkeläisistään. 

Olen havainnut, että mummoilla on ihan järkyttävä kaipuu lastenlastensa perään. (Usein on pitkästyttävää kuunnella mummoja, jotka jankuttavat, miten ihmeellisiä heidän lapsenlapsensa ovat.) 

Koska tapaa harvoin ja kaipuu on suuri, se varmaan sitten hyökyy yli laitojen. 

Kamalaa, että mummot on nykyään yksinäisiä tai vaihtoehtoisesti sullottuna johonkin ryhmäkoteihin tyyppien kanssa, jotka eivät kiinnosta. 

Aika moni mummo on ihan itse syyllinen siihen, että lapsenlapset (ja lapsetkin) pitävät ihan reilusti hajurakoa. Ei ole velvollisuutta lapsenlapsilla toimia mummojen terapialeluina ja halinalleina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä voi kummuta noin kauhea tarve halata lasta? Oikein pitkiä halauksia.

Se on kaipuu rakkaiden perässä. Pitkät, hwllät halaukset. Rakkaus. 

Ne pitkät, hellät halaukset pitää mummon etsiä jostain muualta kuin lapsenlapsilta. 

Ei muuta kuin lapset tönkkönä ja puhumattomana seisomaan. Äiti puoltaa lasta kun ei osaa itse käyttäytyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä voi kummuta noin kauhea tarve halata lasta? Oikein pitkiä halauksia.

Se on kaipuu rakkaiden perässä. Pitkät, hwllät halaukset. Rakkaus. 

Ne pitkät, hellät halaukset pitää mummon etsiä jostain muualta kuin lapsenlapsilta. 

Ei muuta kuin lapset tönkkönä ja puhumattomana seisomaan. Äiti puoltaa lasta kun ei osaa itse käyttäytyä.

 

Lapsi ei oke mikään mummon terapialelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan mummot eleli lastensa perheissä ja lapsenlapset olivat siinä koko ajan. (Suurimpana syynä se, että lain mukaan lapset elätti vanhempansa vanhoina.)

Nyt on mummot eristetty asumaan yksin tai puolisonsa kanssa, mutta erossa jälkeläisistään. 

Olen havainnut, että mummoilla on ihan järkyttävä kaipuu lastenlastensa perään. (Usein on pitkästyttävää kuunnella mummoja, jotka jankuttavat, miten ihmeellisiä heidän lapsenlapsensa ovat.) 

Koska tapaa harvoin ja kaipuu on suuri, se varmaan sitten hyökyy yli laitojen. 

Kamalaa, että mummot on nykyään yksinäisiä tai vaihtoehtoisesti sullottuna johonkin ryhmäkoteihin tyyppien kanssa, jotka eivät kiinnosta. 

Mummoilla on vastuu omasta elämästään ja käytökswstään. Asumisestaan ja ihmissuhteistaan.

Se on sitä aikuisuutta. Ei hän voi vyöryä sukulaisten p

Eikö tässä edes vähän hyväksyntää ja yhteisiä hetkiä voisi sopia myös mummon kanssa. Mummoa voi myös kouluttaa ja hän hyväksyy paljon .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä voi kummuta noin kauhea tarve halata lasta? Oikein pitkiä halauksia.

Se on kaipuu rakkaiden perässä. Pitkät, hwllät halaukset. Rakkaus. 

Ne pitkät, hellät halaukset pitää mummon etsiä jostain muualta kuin lapsenlapsilta. 

Mikä motiivi sinulla puolestasi on ajaa tätä asiaasi, että mummojen ei tulisi halata lastenlapsiaan ollenkaan?

Onneksi olin lapsi 90-luvulla, joten isovanhempani eivät vielä tällaisista säännöistä tienneet, vaan halasivat minua kunnolla.

Missä sanoin, että ei ollenkaan? Jos lapsiki on halailun kannalla, niin siitä vaan. Mutta mummo ei voi vaatia, että lapsenlapsi on vastaus hellyydentarpeeseen.  Väkisin ei saa halata, ei edes mummo. Kaikilla mummoilla ei ole lapsenlapsiinsa lämpimiä välejä, vaikka saattavat kuvitella asian olevan niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä voi kummuta noin kauhea tarve halata lasta? Oikein pitkiä halauksia.

Se on kaipuu rakkaiden perässä. Pitkät, hwllät halaukset. Rakkaus. 

Ne pitkät, hellät halaukset pitää mummon etsiä jostain muualta kuin lapsenlapsilta. 

Ei muuta kuin lapset tönkkönä ja puhumattomana seisomaan. Äiti puoltaa lasta kun ei osaa itse käyttäytyä.

 

Lapsi ei oke mikään mummon terapialelu.

No tässä muutamat petaavat omaa tulevaisuuttaan. Kas kun sekin aika tulee. Mummona saatte sitten samaa lokaa päällenne. Ehkä vielä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan mummot eleli lastensa perheissä ja lapsenlapset olivat siinä koko ajan. (Suurimpana syynä se, että lain mukaan lapset elätti vanhempansa vanhoina.)

Nyt on mummot eristetty asumaan yksin tai puolisonsa kanssa, mutta erossa jälkeläisistään. 

Olen havainnut, että mummoilla on ihan järkyttävä kaipuu lastenlastensa perään. (Usein on pitkästyttävää kuunnella mummoja, jotka jankuttavat, miten ihmeellisiä heidän lapsenlapsensa ovat.) 

Koska tapaa harvoin ja kaipuu on suuri, se varmaan sitten hyökyy yli laitojen. 

Kamalaa, että mummot on nykyään yksinäisiä tai vaihtoehtoisesti sullottuna johonkin ryhmäkoteihin tyyppien kanssa, jotka eivät kiinnosta. 

Mummoilla on vastuu omasta elämästään ja käytökswstään. Asumisestaan ja ihmissuhteistaan.

Se on s

Mummon kasvattaminen ihmistavoille ei ole lapsenlapsen tehtävä. Eikä lapsenlapsen vanhempienkaan.

mummo nyt vaan aikuistuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä voi kummuta noin kauhea tarve halata lasta? Oikein pitkiä halauksia.

Se on kaipuu rakkaiden perässä. Pitkät, hwllät halaukset. Rakkaus. 

Ne pitkät, hellät halaukset pitää mummon etsiä jostain muualta kuin lapsenlapsilta. 

Mikä motiivi sinulla puolestasi on ajaa tätä asiaasi, että mummojen ei tulisi halata lastenlapsiaan ollenkaan?

Onneksi olin lapsi 90-luvulla, joten isovanhempani eivät vielä tällaisista säännöistä tienneet, vaan halasivat minua kunnolla.

PAKKOhalaamisesra on kyse. Ihan yhtä väörin se ysärilläkun oli.

Kyllä hän tietää mitä eroa on pakkohalaamisella ja normaalilla kosketuksella. Ei hän niin tyhmältä vaikuta, että se muka olisi mennyt häneltä ohi. Jostain syystä hän vain haluaa sotkea puurot ja vellit keskenään joka kommentissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan mummot eleli lastensa perheissä ja lapsenlapset olivat siinä koko ajan. (Suurimpana syynä se, että lain mukaan lapset elätti vanhempansa vanhoina.)

Nyt on mummot eristetty asumaan yksin tai puolisonsa kanssa, mutta erossa jälkeläisistään. 

Olen havainnut, että mummoilla on ihan järkyttävä kaipuu lastenlastensa perään. (Usein on pitkästyttävää kuunnella mummoja, jotka jankuttavat, miten ihmeellisiä heidän lapsenlapsensa ovat.) 

Koska tapaa harvoin ja kaipuu on suuri, se varmaan sitten hyökyy yli laitojen. 

Kamalaa, että mummot on nykyään yksinäisiä tai vaihtoehtoisesti sullottuna johonkin ryhmäkoteihin tyyppien kanssa, jotka eivät kiinnosta. 

Mummoilla on vastuu omasta elämästään ja käytökswstään. Asumisestaan ja ihmissuhteistaan.

Se on s

MIksi rajaton käytös pitää hyväksyä? Miksi mummolla on oikeus rikkoa lapsen fyysistä koskemattomuutta? Onko ok, jos väkisinhalailija olisiki eno tai vaari? Läheistä sukua hekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä voi kummuta noin kauhea tarve halata lasta? Oikein pitkiä halauksia.

Se on kaipuu rakkaiden perässä. Pitkät, hwllät halaukset. Rakkaus. 

Ne pitkät, hellät halaukset pitää mummon etsiä jostain muualta kuin lapsenlapsilta. 

Mikä motiivi sinulla puolestasi on ajaa tätä asiaasi, että mummojen ei tulisi halata lastenlapsiaan ollenkaan?

Onneksi olin lapsi 90-luvulla, joten isovanhempani eivät vielä tällaisista säännöistä tienneet, vaan halasivat minua kunnolla.

Missä sanoin, että ei ollenkaan? Jos lapsiki on halailun kannalla, niin siitä vaan. Mutta mummo ei voi vaatia, että lapsenlapsi on vastaus hellyydentarpeeseen.  Väkisin ei

Jospa se on VAIN sinun ajatuksesi, eikä lapsesi. Lapsi kyllä hyväksyy jos vanhemmat eivät murra lapsen luonnollista rakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä voi kummuta noin kauhea tarve halata lasta? Oikein pitkiä halauksia.

Se on kaipuu rakkaiden perässä. Pitkät, hwllät halaukset. Rakkaus. 

Ne pitkät, hellät halaukset pitää mummon etsiä jostain muualta kuin lapsenlapsilta. 

Mikä motiivi sinulla puolestasi on ajaa tätä asiaasi, että mummojen ei tulisi halata lastenlapsiaan ollenkaan?

Onneksi olin lapsi 90-luvulla, joten isovanhempani eivät vielä tällaisista säännöistä tienneet, vaan halasivat minua kunnolla.

Missä sanoin, että ei ollenkaan? Jos lapsiki on halailun kannalla, niin siitä vaan. Mutta mummo ei voi vaatia, että lapsenlap

Juujuu. Pakkohalaamisessa ei ole mitään luonnollista eikä rahtuakaan rakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä voi kummuta noin kauhea tarve halata lasta? Oikein pitkiä halauksia.

Se on kaipuu rakkaiden perässä. Pitkät, hwllät halaukset. Rakkaus. 

Ne pitkät, hellät halaukset pitää mummon etsiä jostain muualta kuin lapsenlapsilta. 

Mikä motiivi sinulla puolestasi on ajaa tätä asiaasi, että mummojen ei tulisi halata lastenlapsiaan ollenkaan?

Onneksi olin lapsi 90-luvulla, joten isovanhempani eivät vielä tällaisista säännöistä tienneet, vaan halasivat minua kunnolla.

Missä sanoin, että ei ollenkaan? Jos lapsiki on halailun kannalla, niin siitä vaan. Mutta mummo ei voi vaatia, että lapsenlapsi on vastaus hellyydentarpeeseen.  Väkisin ei

Tämä keskustelu kiertää turhauttavasti kehää.

Jos mummolla ja lapsenlapsilla ei ole mitään läheisiä välejä, niitä ahdistavia pakkohalejakaan tuskin tulee kuin ehkä joskus jouluna.

Itse en pääse lukemaan HS:n juttua, joten mahdoton sanoa, millainen sairaalloinen puskissa vaaniva halailijamummo siinä sitten oli kyseessä.

Minä en ole koskaan kokenut, että halaaminen olisi tarve hellyyden omaan tarpeeseen. Ennemminkin sillä pystyy antamaan lapselle sitä, mitä oma äiti on kyvytyn antamaan ja edes hyväksymään.