Koiran ottaminen yli 60-vuotiaana. Saisi olla pikkuinen seurakoira. Mitä rotua suosittelet?

Tätini otti koiran lähemmäs 80- vuotiaana, kun allerginen puoliso kuoli. On ollut paljon iloa hänelle. Ja perheenjäsen on luvannut ottaa koiran, jos täti kuolee tai joutuu hoitolaitokseen.

Vierailija kirjoitti:

Pakko olla trolli.

60-vuotiashan on vielä työelämässä useita vuosia ja normaali aikuinen.

Ohjeet ovat kuin 80- vuotiaille, joiden ei tietenkään kannata enää koiraa hankkia.

Mitä kohtaa termissä "yli 60-vuotas" et ymmärtänyt?

Kyllä päälle kuusikymppisen on syytä miettiä myös sitä että se koira saattaa olla edellene hengissä siinä vaiheessa kun itse on 70, 75 tai 80.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelisin ottamaan aikuisen kodinvaihtajan. Pentuvuosi voi olla todella rankka vanhalle ihmiselle. 

Miksi pikkukoira? Yli 60- vuotiaalla on jo ikänäköä ja esim pikkukoiran kynsien leikkaus voi olla todella hankalaa kun ei vaan yksinkertaisesti näe. 

 

 

Oletko silmälaseista kuullut? Eikä tässä muutenkaan etsitty koiraa vanhukselle, vaan oletettavasti terveelle kuusikymppiselle. Etkö tunne lainkaan sen ikäisiä?

Kyllä tunnen. Anoppini on reilu 60 ja hänellä on kääpiövillakoira. Tarvitsee aina apua kynsienleikkuun kanssa kun ei näy laseillakaan leikata mustia kynsiä. Jos kuusikymppisenä ottaa pikkukoiran, elää se vielä silloinkin kun omistaja on 75 -vuotias vanhus.

Isäni pystyi lopettamaan seitsemänkymppisenä silmälasien käytön, että sellaista. Sulle tulee ehkä uutisena, mutta ihmisillä on erilaisia silmiä ja näköjä, heh!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko olla trolli.

60-vuotiashan on vielä työelämässä useita vuosia ja normaali aikuinen.

Ohjeet ovat kuin 80- vuotiaille, joiden ei tietenkään kannata enää koiraa hankkia.

Mitä kohtaa termissä "yli 60-vuotas" et ymmärtänyt?

Kyllä päälle kuusikymppisen on syytä miettiä myös sitä että se koira saattaa olla edellene hengissä siinä vaiheessa kun itse on 70, 75 tai 80.

Tämä. Samanlainen tilanne kun nuori ottaa koiran ja ei ajattele elämäntilannettaan yhtään pidemmälle. Muuttaa opiskelemaan unelmiensa ammattia ja majapaikaan ei saakaan ottaa koiraa. 

Minulla ei ole ajokorttia eikä autoa. Keskikokoinen koirani kulkee eläinlääkärissä ja muualla ihan bussissa. 

Erityistapauksessa pyytäisin apua autollisilta tutuilta.

Luuleeko jotkut nuoret, että elämä päättyy 60-vuotiaana? Siitä vain luisu hautaan edessä?

Vierailija kirjoitti:

Luuleeko jotkut nuoret, että elämä päättyy 60-vuotiaana? Siitä vain luisu hautaan edessä?

Luuleeko jotkut 60-vuotiaat että ikääntyminen loppuu siihen ja ovat koko loppuelämänsä yhtä terveitä ja virkeitä? 

Pointti mitä yritetään sanoa on että se koira on elämässä vielä siinäkin vaiheessa kun vaivoja alkaa tulla.

Hanki mopsi!. Tädilläni oli sellainen ja oli hauskaa kun se aina hyppäsi sohvalle ja pieraisi. Lapsenlapset tulevat mielellään kylään kun on hauska koira kotona

Vierailija kirjoitti:

Hanki mopsi!. Tädilläni oli sellainen ja oli hauskaa kun se aina hyppäsi sohvalle ja pieraisi. Lapsenlapset tulevat mielellään kylään kun on hauska koira kotona

Lyttäkuonorotuja ei saisi enää ottaa. Ko koirat kärsivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hanki mopsi!. Tädilläni oli sellainen ja oli hauskaa kun se aina hyppäsi sohvalle ja pieraisi. Lapsenlapset tulevat mielellään kylään kun on hauska koira kotona

Lyttäkuonorotuja ei saisi enää ottaa. Ko koirat kärsivät.

Tuo nyt on täyttä humpuukkia. Media vain kailottaa sitä, jotta muita rotuja ostettaisiin enemmän. Eliitissä on mopsivihaa ja sitä pyritään lietsomaan median kautta

Ota joku ärhäkkä pikkukoira, jonka annat hyppiä muiden päälle ja äristä muille koirille lenkillä. Sitten hymyilet vaan päälle ja kerrot, että mamman mussukka nyt vaan on tällainen. Ja annat toki häiriökäyttäytymisen jatkua.

Staffi eli Staffordshirenbullterrieri.

Vierailija kirjoitti:

Ota joku ärhäkkä pikkukoira, jonka annat hyppiä muiden päälle ja äristä muille koirille lenkillä. Sitten hymyilet vaan päälle ja kerrot, että mamman mussukka nyt vaan on tällainen. Ja annat toki häiriökäyttäytymisen jatkua.

Pitää muistaa että fleksi on myös pakollinen väline, sen avulla koiran voi päästää lähelle vastaantulijoita "kun se niin kovasti tykkää kaikista". 

 Vaivoja voi tulla sekä omistajalle ja koiralle. Paljon hoitoa vaativia ja useita lääkärissä käyntejä kummallekin, kaikilla ei ole ystäviä joka lähtöön kuskaamaan. Voi myös olla vaativiakin, kotona omistajan varaan jääviä hoitotoimia. Onko todella koiran hoitajalla  kunto taatusti riittävä.

Harmi lopettaa tai pois antaa, hoidettuna vielä pärjäävää koiraa. Omistajaansa eniten tarvitsemalla hetkellä luovutettava toisille.

Ihanteellisinta olisi ottaa jo aikuinen koira, esim sellainen joka on sressaantunut elämästä lapsiperheessä ja pääsisi turvaan rauhalliseen eläkeläiskotiin. Se olisi win-win tilanne. Ja koska koira olisi jo aikuinen, olisi sillä vähemmän elinvuosia jäljellä ja ehtisi nauttimaam hyvästä hoidosta ennen uuden omistajan omien vaivojen ilmaantumista.

Eläinlääkärikulut ovat nykyään niin kovat, että ilman vakuutusta ei kannata ajatellakaan koiraa. Lemmikkien pitäminen ei ole enää mitään köyhän ihmisen huvia. Jopa maatiaiskissa tulee helposti maksamaan tonnin vuodessa, jos saa virtsavaivoja. 

Vierailija kirjoitti:

Luuleeko jotkut nuoret, että elämä päättyy 60-vuotiaana? Siitä vain luisu hautaan edessä?

Ei kuusikymppinen enää kyllä nuoremmaksikaan muutu.

Vierailija kirjoitti:

Eläinlääkärikulut ovat nykyään niin kovat, että ilman vakuutusta ei kannata ajatellakaan koiraa. Lemmikkien pitäminen ei ole enää mitään köyhän ihmisen huvia. Jopa maatiaiskissa tulee helposti maksamaan tonnin vuodessa, jos saa virtsavaivoja. 

Eläkeläisillä jos kenellä on varaa. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä jos ei itse leikkaa kynsiä? En minäkään leikkaa vaikka olen neljäkymppinen. Lemmikkikaupoissa on se palvelu. Kunhan kävellä jaksaa niin se riittää. Pieni villakoira on ihana. Räksyttelee isommille mutta eihän se siitä remmistään pääse. 

Koiran ei kuulu räksyttää muille. Huonosta tavasta pääsee kouluttamalla. 

Älä ota pientä seurakoiraa, vaan joku noutaja. Voit kouluttaa sen avustajaksi itsellesi, siitä voi ottaa tukea jos kaatuu tms. Ovat myös helppoja kouluttaa, mitä pienet seurakoirat eivät näitä olevan, käytöksestä päätellen.

Seurakoirilla on myös aika tavalla eroahdistusta, koska niiden elämän tarkoitus on olla ihmisen kanssa. Senkin takia joku (metsästyslinjainen) noutaja on parempi.

Jos tahdot koiran, ota koira, älä kovaäänistä rottaa.

Ja se pikkukoira muuten tarvitsee liikuntaa ihan yhtä paljon kuin isompikin. Pikkukoirille kertyy enemmän hammaskiveä (koska puruvoima ei riitä tehokkaaseen kaluamiseen), niillä on usein muutenkin hammasongelmia jne. Kilohintakin on kohtuuton pentua ostaessa.

Joten pienen koiran ottamiseen ei ole mitään syytä.