Lue keskustelun säännöt.
Tabu: suomenruotsalaiset tekevät tämän asian paremmin ja siksi uudet sukupolvet menestyvät
17.07.2024 |
Monissa suomenruotsalaisissa hyväosaisissa suvuissa jaetaan omasta jo varhain tuleville sukupolville. Nuoret autetaan nopeasti kiinni ekaan omistusasuntoon jne. Jos pariskunta perustaa perheen, niin halutaan olla isovanhempina tai sukulaisina tukemassa. Ajattelevat, että haluavat auttaa ja tukea, koska heitäkin on autettu ja niin pääsee nopeammin kartuttamaan omaisuutta. Näin se henkinen ja fyysinen varallisuus karttuu, kun tuetaan ja autetaan toisia jo lapsesta ja nuoresta asti. Koetaan, että on kaikkien etu, että vanhemmat polvet auttavat nuoremmat alkuun aikuiselämän kanssa.
Jos taas vastaavasti suomenkielisessä perheessä sattuisikin vanhemmilla olemaan säästöjä, niin niitä ei todellakaan anneta etukäteen pesämunaksi aikuistuville lapsille. Suvun nuoret jätetään selviämään ilman taloudellista ja henkistä tukea. Todetaan, että niin sitä mekin lähdettiin maailmalle ja tehtiin kaikki itse. Aika monilla pari-kolmekymppisillä on tilanne, että elämä on pätkätöiden takia haastavaa eikä asunnon ostamisesta voi haaveillakaan. Samaan aikaan vanhemmilla olisi ylimääräisiä säästöjä, mutta ne halutaan antaa vasta perintönä vuosikymmenten päästä. Eipä se samalla tavalla lämmitä, jos saa perinnöksi vaikka 50 000 euroa 50-vuotiaana kuin jos olisi saanut osan tuosta summasta asunnon käsirahaksi parikymppisenä.
Eikä tässä ole kyse siitä, että suomenruotsalaiset olisivat jotenkin poikkeuksellisen varakkaita ja siksi pärjäisivät. Pienemmilläkin säästöillä pystyy jo auttamaan sen nuoren aikuisen elämän alkuun ja esimerkiksi monissa paikoissa kymppitonni riittäisi hyvin ekan asunnon käsirahaksi. Sitten ihmetellään vierestä, että miten toisilla pyyhkii jo nuoresta asti hyvin. No varmasti pyyhkii, kun saa apua eikä jätetä yksin selviämään.
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Taloudellinen osaaminen on korkeampaa suomenruotsalaisilla. Yritteliäisyyttä, yrityksiä, johtoasemia ihan eri tavalla suhteessa kuin suomenkielisillä. Tiedän mistä puhun. Totean tosiasiat, en ota kantaa siihen, onko ko. asiassa jokin väärin yms.
Suomenruotsalaisten kiintiöiden vuoksi korkeakoulupaikka irtoaa !!!!!huomattavasti !!!!! helpommin hyvin monilla aloilla. Voi ns. 'kävellä sisälle yliopistoon' 🤭. Tuo yksi asia, mikä helpottaa tietyn bättrefolk- aseman ylläpitämistä rakenteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tää järkeily tuo taas mieleen sen että joku saa päähänsä selittää rikkaiden parempaa hyvinvointia jollain täysin toissijaisilla yksityiskohdilla ja unohtaa sen että noilla on ihan massiivisesti enemmän rahaa käytössään kuin taviksilla.
Ei se pääoma ole alkujaan heillekään taivaasta tipahtanut.
Vierailija kirjoitti:
"Itse pitää pärjätä"-mentaliteetti on vain tekosyy omalle itsekkyydelle ja ahneudelle. Boomerit saavuttivat ennennäkemättömän elintason, oli se sitten omin avuin hankittua tai ei, eivätkä nyt halua luovuttaa siitä edes pientä osaa, edes omille lapsilleen. Tämä on yleinen ilmiö boomereiden keskuudessa kaikkialla länsimaissa, mutta voi olla, että tilanne on korostuneempi Suomessa missä yhteisöllisyyden tason on niin matala ja alkeellinen, ettei se tarjoa edes jonkinlaisia rajoituksia itsekkyydelle. Tämä siis yleistys eivätkä kaikki perheet ja boomerit toki ole tällaisia.
Minä voisin vielä lyödä vetoa, että osa boomereista jättää lapsensa nuolemaan näppejä, kun perinnönjako kuoleman jälkeen koittaa. Olen varma, että osa boomereista on kuluttanut kaiken omaisuuden (myös sen, jonka omilta vanhemmilta perintönä sai) tai testamenttaavat perinnön jollekin järjestölle/säätiölle niin, että lapset saavat vain lakiosan sitä vaatiessaan.
Ap täällä!
Joku kommentoi minua naapurimaan trolliksi. En ole, vaan olen ihan aidosti surullinen siitä, miten vähän meillä suomenkielisillä on yhteisöllisyyttä. Suomenruotsalaiset osaavat työn yhteisöllisyyden, auttamisen ja tukemisen kulttuurin paljon paremmin ja sietäisi ottaa oppia. Tämä nykytyylinen itsekkyys ei todellakaan tee pienelle kansallemme hyvää ja aiheuttaa vain yksilöiden pahoinvointia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sama kokemus itsellä, kun on sivusta seurannut.
Varsinkin lapsiperheiden kohdalla ero on ihan huikea. Fafat, mufat, famut ja muut ovat ihan eri tavalla apuna. Enkä ole kuullut heidän kitisevän, että onpa ikävää olla lapsiperheille avuksi. Näyttävät viihtyvän hyvin useamman sukupolven kanssa saman katon alla, kun tapaavat.
Asenne onkin se isoin juttu. Sen sijaan tiedän todella monet suomenkieliset isovanhemmat, jotka valittavat miten lapset kaipaisivat apua lastenlasten hoidossa. Onko ihme, kun yhteiskunnan tukipalvelut lapsiperheille ovat huonontuneet merkittävästi esim. 80- ja 90-luvuista, jolloin noilla isovanhemmilla oli pienet lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina miettinyt, miksi yhteisöllisyys on suomalaisille niin vaikeaa. Aina on poikkeuksia, totta kai, mutta yleinen asenne paasaa yksinpärjäämisen eetosta aina vain.
Eiköhän vähemmistöillä ole yhteisöllisempää siksi, että vähemmistöinä pitävät toistensa puolia hanakammin. Oli sitten kyse suomenruotsalaisista, lestadiolaisista tai muista.
Heh ja oikeasti suomalaiset ovat se vähemmistökansa maailman kansojen joukossa. Huvittavaa miten aina puhutaan kuin olisimme jokin isokin joukkio:) Suomenruotsalaiset näkevät itsensä ruotsalaisina ja omaavat myös ruotsalaisten asenteen(varsinkin suomalaisia kohtaan) Se tietynlainen herraskansan ylpeys ja puhti on se mikä niillä tuo sitä voimaa. Suomalaiset ovat
Kaikki suomenruotsalaiset eivät ole RKP:läisiä. Heitä on aina ollut muissakin puolueissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloudellinen osaaminen on korkeampaa suomenruotsalaisilla. Yritteliäisyyttä, yrityksiä, johtoasemia ihan eri tavalla suhteessa kuin suomenkielisillä. Tiedän mistä puhun. Totean tosiasiat, en ota kantaa siihen, onko ko. asiassa jokin väärin yms.
Suomenruotsalaisten kiintiöiden vuoksi korkeakoulupaikka irtoaa !!!!!huomattavasti !!!!! helpommin hyvin monilla aloilla. Voi ns. 'kävellä sisälle yliopistoon' 🤭. Tuo yksi asia, mikä helpottaa tietyn bättrefolk- aseman ylläpitämistä rakenteissa.
Muistan kun aloitin Helsingin yliopistolla opintoni omassa aineessani, missä oli sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen puoli. Suomenkielisiä otettiin sisään noin 50, suomenruotsalaisia ehkä 15. Aikamoinen yliedustus, kun huomioi, että suomenruotsalaiset muodostavat vain 4% Suomen väestöstä, ja heistäkin suuri osa osaa sujuvaa suomea. Tämä on juuri sitä institutionaalista r a s i s m i a, vaikka toki suomenkieliset ja ruotsinkieliset tosiasiassa samaa rotua ovatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ajattelette, millainen summa olisi hyvä pitää itsellä pahan päivän varalle (sairastuminen, ero, työttömyys, vesivahinko tms.) ja jonka ylimenevät säästöt voisi antaa lapsille? Nyt kun erilaiset tuet vaan heikkenevät ja uhat lisääntyvät, ei tiliä uskalle nollillekaan päästää, vaikka haluankin tukea lapsiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ajattelette, millainen summa olisi hyvä pitää itsellä pahan päivän varalle (sairastuminen, ero, työttömyys, vesivahinko tms.) ja jonka ylimenevät säästöt voisi antaa lapsille? Nyt kun erilaiset tuet vaan heikkenevät ja uhat lisääntyvät, ei tiliä uskalle nollillekaan päästää, vaikka haluankin tukea lapsiani.
Riippuu mielestäni yleisesti taloudellisesta tilanteestasi. Kysyisin mieluummin niin päin, että minkä verran sinulla on vara irrottaa säästöistäsi lapsiasi varten? Olisiko esim. 10 000 euroa sinun tulotasollasi kohtuuttoman suuri summa? Mielestäni ei voi sanoa yksittäistä summaa, joka kävisi kaikille. Ihmisillä on myös erilaiset arjen kulut. Joku asuu jo valmiiksi halvasti, toinen tienaa vähän, kolmannella on jo valmiiksi jotain sairautta jne.
Lapsiahan voi myös tukea pikkuhiljaa, antamalla esimerkiksi kuukausittain summan käteistä niin, että perhe voi maksaa sillä ruokaostoksia ja laittaa omista tuloistaan vastaavan summan asuntolainaan tms. Jokainen perhe on erilainen, mutta auttaminen on tärkeää, jos se on vain mahdollista. Jonkun budjetista on iso asia, jos saa säästettyä lapselle 20 e kuussa, toiselle 2000 euroakaan ei olisi ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloudellinen osaaminen on korkeampaa suomenruotsalaisilla. Yritteliäisyyttä, yrityksiä, johtoasemia ihan eri tavalla suhteessa kuin suomenkielisillä. Tiedän mistä puhun. Totean tosiasiat, en ota kantaa siihen, onko ko. asiassa jokin väärin yms.
Suomenruotsalaisten kiintiöiden vuoksi korkeakoulupaikka irtoaa !!!!!huomattavasti !!!!! helpommin hyvin monilla aloilla. Voi ns. 'kävellä sisälle yliopistoon' 🤭. Tuo yksi asia, mikä helpottaa tietyn bättrefolk- aseman ylläpitämistä rakenteissa.
Oho, olenpas saanut alapeukkuja. Tahdon lisätä, että arvostan suomenruotsalaista kulttuuria, kulttuuria ylipäätään (tämä ei enää ole itsestäänselvyys tässä takapajuisessa Suomessa) sekä ruotsin kieltä, jota puhun sujuvasti. En siis ole mikään älämölötrolli.
Takavuosina (kun ensi kerran tähän sisäänottovääristymään havahduin) erään yliopiston suomenkielisen linjan teoreettisen filosofian linjalle pääsi 15% pääsykokeisiin osallistuneista, ruotsinkieliselle linjalle noin 80% pääsykokeissa olleista. Oiskohan joku 2 kpl hakijoista kymmenestä jäänyt rannalle tai muuta vastaavaa niillä sisäänottomäärillä. En tiedä nykytilaa, mutta kyllä tämä vääristymä yliopistopaikkojen suhteen on ihan julkista tietoa ja edelleen ihan puhdasta faktaa.
Ja kun taloudesta ja ruotsinkielisten talousosaamisesta puhuttiin: kauppatieteellisen pääsykokeet ovat jo joitain vuosia olleet yhtenäistetty, mikä tarkoittaa tismalleen SAMAA pääsykoetta suomen- ja ruotsinkielisille yliopistoille. Esim. vuonna 2021 Vasa Hankeniin on päässyt pisteillä 7,88 kun yhteenkään suomenkieliseen kauppikseen ei tuona vuonna ole ollut asiaa alle 21 pistein. Parhaimpaan (kolmesta!) ruotsinkielisestä kauppakorkeakoulusta (Helsingin Hanken) pisteraja ollut alle 13. Aikamoiset erot, jotka tosin hieman tasoittuneet. Mutta yhäkin parhaimman ruotsinkielisen koulun sisäänottoraja on pisteitä alempi kuin huonoimman suomenkielisen. Väitän siis yhä että korkeakoulu- ja yliopistopaikkojen tarjoaminen ruotsinkielisille kultatarjottimella on osasyy bättrefolk-aseman ylläpitämiseen rakenteissa. (Ei tokikaan koko totuus! Suomenruotsalaisessa kulttuurissa paljon hyvinvointia tukevaa henkistä pääomaa kuten aloituskin osoitti, sivistystä ja sydämen sivistystä). Kyllä kai koulutuksella ja sen tasolla on kuitenkin osansa hyvinvoinnissa 🤔. Vai väittääkö joku muuta?
Lohdutuksen sanana todettakoon, että suomenkielisilläkin on mahdollisuus päästä näistä helpoista opiskelupaikoista jaolle kunhan vain opiskelee ruotsin täydellisesti. Tarkoittaa esim. keskipitkällä oppimäärällä laudaturia ylioppilaskirjoituksissa tai pitkällä määrällä riittää eximiakin. Tämä myös kannattaa pitää mielessä sitä pakkoruotsia päntätessä. Lycka till!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pappa betalar väkeä juu, tämäkö nyt oli joku uutinen?
Minä rn kutsuisi noiden touhuja auttamiseksi, vaan hyvävelijärjestelmäksi, bepotismiksi. Kyllä suomenkieliset suomalaiset auttaa lapsiaan minkä pystyy. Köyhäkin antaa vähästään, mutta eipä ole sen luokan kermaperceitä muutenkaan suomenkielisissä kuin muutama sata kokkaretta.
Kaikkea, sitä kehdataan väittää, nepotismi ja korruptiokin muuttuu hyveeksi kun ruotsinsuomalainen on asialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tää järkeily tuo taas mieleen sen että joku saa päähänsä selittää rikkaiden parempaa hyvinvointia jollain täysin toissijaisilla yksityiskohdilla ja unohtaa sen että noilla on ihan massiivisesti enemmän rahaa käytössään kuin taviksilla.
Ei se pääoma ole alkujaan heillekään taivaasta tipahtanut.
Suurimmalle osalle kyllä on "tippunut taivaasta". Vanhemmiltahan se tippuu, kuten ap einsteinkin sen paljasti.
Me suomenkieliset ollaan vaan hurrien mielestä niin tyhmiä että synnyttiin vääriin perheisiin.
Ai no kyllä karjalaisissa suvuissakin on mummot ja papat perheenjäseniä tavanneet olla. Että en nyt tiedä millasista suomalaisista tällä aapeella on oikein noita mielikuvia, perheitä on joka lähtöön, on läheisiä ja kylmän kolkkoja, minun perheessä on aina autettu kaikki kaikkia (suvussa). Karjalaista heimoa edustetaan. Minulle perhe käsittää vanhempani ja sisarukseni ja osan lähisuvusta, muutakin kuin lapseni ja minä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se kielen (ja ryhmän) erityisasema auttaa kummasti. Heille on ylimitoitetusti paikkoja kaikilla "kivoilla" = hyväpalkkaisilla aloilla.
Samaan aikaan valittavat kun ei ns. tavallisiin töihin riitä ruotsinkielisiä työntekijöitä. No ei riitä kun esimerkiksi ruotsinkielisiä ekonomeja koulutetaan kieliosuuteen nähden aivan liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani ovat perustelleet auttamattomuutta mm. seuraavasti:
"Ei ne meidänkään vanhemmat koskaan tulleet lastenhoitoavuksi, kun asuivat 200 km päässä." Omani toki käyvät joskus kylässä, mutta ei mekään sellaista lastenhoitoapua saada, että päästäisiin vaikka kerran vuodessa miehen kanssa kaksistaan syömään ja elokuviin.
"Pitää ostaa sellainen asunto, johon itsellä on varaa. Jos ette saa alle 200 000 eurolla tiilistä omakotitaloa pk-seudulta, niin kannattaa muuttaa muualle." Kas kummaa, kun tuolla hinnalla ei pk-seudulta tuollaista taloa ostella, eikä me voida työpaikkoja jättää ja muuttaa johonkin korpeen asumaan siksi, että asunnot on halvempia. Sitten ihmetellään, miksi katsellaan pk-seudulta pienempää asuntoa kuin omakotitaloa, jollaisessa vanhempani ovat tottuneet asumaan. Ei käy vanhemmilla mielessä sekään, että auttaisivat arkisissa kuluissa vaikka ostamalla lapselle talvivaatteet, niin jäisi enemmän säästö
Eli sama kierre jatkuu kohdallasikin. Et auta, kosket saanut apua. Vanhempasi eivät auttaneet, koska eivät saaneet apua. Lapsesi saavat mallin, ettei vanhempiaan auteta. Jne.
Vierailija kirjoitti:
Mistä mielikuva, että suomenruotsalaiset olisivat muita varakkaampia? Eikö se ole juuri päinvastoin, kun monella suurperhe.
Ainakin näin kaikilla tuntemallani suomenruotsalaisilla ja sama tilanne näyttäisi olevan myös julkisuuden henkilöillä, jotka ovat suomenruotsalaisia, ainakin suurimmalla osalla.
Suomenruotsalaisa on alle 6 % ja omistavat kaikesta Suomen varallisuudesta noin viidesosan. Tietysti tuossa on paljon ökyrikkaita ja myös köyhempiä mutta keskivertoruotsinkielinenkin on keskivertosuomalaista varakkaampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän nyt kärjistän, mutta kuitenkin:
Maija 20 v muuttaa omilleen opiskelemaan yliopistokaupunkiin. 50-vuotiailla vanhemmilla on maakunnassa jo velaton omakotitalo ja pari autoa. Taloudellisesti ei ole hätää, kun on säästöjä, vakituiset työpaikat (ajalta, jolloin eläkevirkoja sai helpommin). Perintöäkin on tullut. Maija saa vanhemmiltaan avuksi uutta elämää varten uutena ostetut kodinkoneet (mikro, imuri ja vedenkeitin, hinta alle 200 e). Maija saa satunnaisesti vanhemmiltaan apuna kassillisen ruokaa ja pesuaineita, kun käy kylässä vanhemmillaan.
Vuosikymmenet kuluvat. Maija on 55-vuotias, kun hänen 85-vuotiaat vanhempansa kuolevat. Maija saa veljensä kanssa perinnöksi maakunnassa olevan talon, joka on menettänyt ison osan arvostaan sekä 100 000 euroa jaettavaksi. Jos Maija olisi saanut osan tuosta 50 000 eurosta parikymppisenä, Maija olisi voinut ostaa omistusasunnon jo aiemmin. Sen s
Monella viiskymppisellä on edelleen asuntolainaa, ei kymppitonnien säästöjä, eikä kaikilla ole (väki)työpaikkaa. Oli kyse kielienemmistöstä tai -vähemmistöstä.
Et ole tainnut ihan ymmärtää tätä asiaa, mutta kommentista päätellen oletkin oikeistohörhö. Mutta asiaan. Mitä sana sosiaalisuus tarkoittaa sinulle? Taitaa olla niin, että nämä suomenruotsalaiset ovat ottaneet sen sosialismin paremmin haltuun kuin suomenkieliset, jotka niinkuin sinä, huutavat vain siitä mitä ovat itse ansainneet ja miten muut ei tee mitään. Sosialismissahan on vain tarkoitus laajentaa perhettä yli niiden sukurajojen. Koska jos olet lukenut historiaa niin tämä nepotismi ei ole johtanut kuin sotiin ja kurjuuteen. Yritä edes vähän miettiä ennen kuin esität tyhmyytesi.