Lue keskustelun säännöt.
Ratkaisu ikuisiin anoppi-miniä-ongelmiin
17.07.2024 |
Kohtaanto ongelmaan ehdotukseni on anopeille ja miniöille tarkoitettu tinder, jossa nämä matchin löytäneet naiset järjestävät keskenää muutamat treffit. Jos hyvä yhteys syntyy, kutsutaan treffeille - toki valvotusti - myös se poika (tai tytär). Sitten miniä ja anoppikokelaat katsovat, miten homma kolmistaan toimii. Jos poika (tai tytär) yrittää sekoittaa hyvää kuviota, anoppi ja miniä yhdestä suusta lausuvat: "Vaiti!"
Tässä olisi myös tosi-tv formaatti. "Unelmieni miniä" tai "Unelmieni anoppi"myydessä
Kommentit (28)
Ratkaisin omani niin, että pysyin anopista kaukana. En vieraillut, eikä hänkään vieraillut meillä. Oltiin kuin toista ei olisi ollutkaan. Mies sai mennä yksin jos halusi, ei kovin usein käynyt hänkään. Rauha säilyi.
Eks- anoppi kuten mieskin on eksmies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää vois oikeesti olla mielenkiintonen reality, mäkin voisin jopa katsoa vaikken kyseisistä ohjelmista juurikaan välitä (etenkään suhde versioista). Vai onko joku tän tyylinen jo tehty maailmalla, aloin miettiin...
Nyt vaan konseptoit idean kunnolla, jos innostusta riittää teet pilotin ja koitat myydä tuotantoyhtiöille. Vaikka jossain ois tehty jonkinlainen versio voi samasta teemasta kehitellä kilpailevan konseptin.
Myös jatko-osa "Unelmieni miniä (/anoppi) -kaksi vuotta myöhemmin" voisi olla kiinnostava.
No siis eihän sen anopin kanssa tarvitse olla missään tekemisissä jos ei siitä tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisin omani niin, että pysyin anopista kaukana. En vieraillut, eikä hänkään vieraillut meillä. Oltiin kuin toista ei olisi ollutkaan. Mies sai mennä yksin jos halusi, ei kovin usein käynyt hänkään. Rauha säilyi.
Eks- anoppi kuten mieskin on eksmies.
Teoriassa mahdollista on myös pitää ns. kohteliaat välit. Äiti ymmärtää, että tuo henkilö on lapseni valinta, eikä siihen ole sanomista. Ja miniä ymmärtää, että puolisoni äiti ei ole lupautunut olemaan uusi äitini, kotiapulaiseni, rahoittajani, uusi paras ystäväni, terapeuttini ja mitä vielä. Jotain sen pojan (tai tyttären) pitäisi tietysti myös tajuta.
Vierailija kirjoitti:
No siis eihän sen anopin kanssa tarvitse olla missään tekemisissä jos ei siitä tykkää.
Entäs miniän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisin omani niin, että pysyin anopista kaukana. En vieraillut, eikä hänkään vieraillut meillä. Oltiin kuin toista ei olisi ollutkaan. Mies sai mennä yksin jos halusi, ei kovin usein käynyt hänkään. Rauha säilyi.
Eks- anoppi kuten mieskin on eksmies.
Teoriassa mahdollista on myös pitää ns. kohteliaat välit. Äiti ymmärtää, että tuo henkilö on lapseni valinta, eikä siihen ole sanomista. Ja miniä ymmärtää, että puolisoni äiti ei ole lupautunut olemaan uusi äitini, kotiapulaiseni, rahoittajani, uusi paras ystäväni, terapeuttini ja mitä vielä. Jotain sen pojan (tai tyttären) pitäisi tietysti myös tajuta.
Miksi pitäisi olla tekemisissä ihmisen kanssa josta ei pidä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisin omani niin, että pysyin anopista kaukana. En vieraillut, eikä hänkään vieraillut meillä. Oltiin kuin toista ei olisi ollutkaan. Mies sai mennä yksin jos halusi, ei kovin usein käynyt hänkään. Rauha säilyi.
Eks- anoppi kuten mieskin on eksmies.
Teoriassa mahdollista on myös pitää ns. kohteliaat välit. Äiti ymmärtää, että tuo henkilö on lapseni valinta, eikä siihen ole sanomista. Ja miniä ymmärtää, että puolisoni äiti ei ole lupautunut olemaan uusi äitini, kotiapulaiseni, rahoittajani, uusi paras ystäväni, terapeuttini ja mitä vielä. Jotain sen pojan (tai tyttären) pitäisi tietysti myös tajuta.
Miksi pitäisi olla tekemisissä ihmisen kanssa josta ei pidä?
Onko nyt kyse pitämisestä vai siitä että ymmärtää, että ei meistä sydänystäviä tule, mutta voidaan käyttäytyä ihan kuin normaalit ihmiset. Anoppi on puolisin äiti ja miniä on lapsen valitsema puoliso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No siis eihän sen anopin kanssa tarvitse olla missään tekemisissä jos ei siitä tykkää.
Mahdollisilla lapsilla on oikeus isovanhempiinsa, vaikka miniä ei anopistaan ja apestaan pitäisi. Niin kauan tietysti kuin on turvallista ja yhdessä sovitusta pidetään kiinni. Että ei esim. lähdetä kiikkerällä veneellä ilman pelastusliivejä joelle kokemaan katiskaa, ei esitellä etelänlomalta löytynyttä epämääräistä ukkoa uutena isoisänä, ei puhuta pahaa lasten vanhemmista, ei tungeta lapsia täyteen sokerihöttöä, ei höpistä skientologista tai uskonnollista sontaa pikkulapselle jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisin omani niin, että pysyin anopista kaukana. En vieraillut, eikä hänkään vieraillut meillä. Oltiin kuin toista ei olisi ollutkaan. Mies sai mennä yksin jos halusi, ei kovin usein käynyt hänkään. Rauha säilyi.
Eks- anoppi kuten mieskin on eksmies.
Teoriassa mahdollista on myös pitää ns. kohteliaat välit. Äiti ymmärtää, että tuo henkilö on lapseni valinta, eikä siihen ole sanomista. Ja miniä ymmärtää, että puolisoni äiti ei ole lupautunut olemaan uusi äitini, kotiapulaiseni, rahoittajani, uusi paras ystäväni, terapeuttini ja mitä vielä. Jotain sen pojan (tai tyttären) pitäisi tietysti myös tajuta.
Edes oma äitini ei ole kotiapulaiseni, rahoittajani, paras ystäväni tai edes ystäväni, terapeuttini tms. Miksi ihmeessä anopinkaan sellainen pitäisi olla.
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Onko nyt kyse pitämisestä vai siitä että ymmärtää, että ei meistä sydänystäviä tule, mutta voidaan käyttäytyä ihan kuin normaalit ihmiset. Anoppi on puolisin äiti ja miniä on lapsen valitsema puoliso."
Kerropa tämä anopilleni.
Voidaan käyttäytyä kuin ihmiset.... niinpä. Kun heti ensi tapaamisella annetaan julki että sinua ei kaivata. Kun häissä natistaan että "kun me sitten ollaan liian huohoja näin hienoon seuraan", vaikka häät oli pienet, kukaan ei mitään poikkipuolista sanonut. En todellakaan halunnut enkä halua tunkea seuraan jossa minua ei kaivata ja eikä haluta.
Emme pidä toisistamme, hänen motiiviaan en tiedä miksi heti alkuun tyrmäsi kaikki mahdollisuudet, itse en voi pitää ilkeästä ja ilkeästi puhuvasta ihmisestä jonka seurassa on paha olla.
Kaikille osapuolille paras kun pysytään kaukana toisistamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siis eihän sen anopin kanssa tarvitse olla missään tekemisissä jos ei siitä tykkää.
Mahdollisilla lapsilla on oikeus isovanhempiinsa, vaikka miniä ei anopistaan ja apestaan pitäisi. Niin kauan tietysti kuin on turvallista ja yhdessä sovitusta pidetään kiinni. Että ei esim. lähdetä kiikkerällä veneellä ilman pelastusliivejä joelle kokemaan katiskaa, ei esitellä etelänlomalta löytynyttä epämääräistä ukkoa uutena isoisänä, ei puhuta pahaa lasten vanhemmista, ei tungeta lapsia täyteen sokerihöttöä, ei höpistä skientologista tai uskonnollista sontaa pikkulapselle jne.
Huoltajat päättävät keiden kanssa lapset ovat tekemisissä. Maailma on täynnä ihmisiä. Mitään syytä ei ole takertua epämiellyttäviin sellaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisin omani niin, että pysyin anopista kaukana. En vieraillut, eikä hänkään vieraillut meillä. Oltiin kuin toista ei olisi ollutkaan. Mies sai mennä yksin jos halusi, ei kovin usein käynyt hänkään. Rauha säilyi.
Eks- anoppi kuten mieskin on eksmies.
Luulen, että anoppi oli onnellinen ettei tarvinnut nähdä sun mutrukatkeraa naamaa. Onnea miehelle - pääsi vapaaksi sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisin omani niin, että pysyin anopista kaukana. En vieraillut, eikä hänkään vieraillut meillä. Oltiin kuin toista ei olisi ollutkaan. Mies sai mennä yksin jos halusi, ei kovin usein käynyt hänkään. Rauha säilyi.
Eks- anoppi kuten mieskin on eksmies.
Teoriassa mahdollista on myös pitää ns. kohteliaat välit. Äiti ymmärtää, että tuo henkilö on lapseni valinta, eikä siihen ole sanomista. Ja miniä ymmärtää, että puolisoni äiti ei ole lupautunut olemaan uusi äitini, kotiapulaiseni, rahoittajani, uusi paras ystäväni, terapeuttini ja mitä vielä. Jotain sen pojan (tai tyttären) pitäisi tietysti myös tajuta.
Miksi pitäisi olla tekemisissä ihmisen kanssa josta ei pidä?
Jotkut osaa käyttäytyä ja ajatella muitakin kuin itseään. Selvästikin vieras käsite sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisin omani niin, että pysyin anopista kaukana. En vieraillut, eikä hänkään vieraillut meillä. Oltiin kuin toista ei olisi ollutkaan. Mies sai mennä yksin jos halusi, ei kovin usein käynyt hänkään. Rauha säilyi.
Eks- anoppi kuten mieskin on eksmies.
Teoriassa mahdollista on myös pitää ns. kohteliaat välit. Äiti ymmärtää, että tuo henkilö on lapseni valinta, eikä siihen ole sanomista. Ja miniä ymmärtää, että puolisoni äiti ei ole lupautunut olemaan uusi äitini, kotiapulaiseni, rahoittajani, uusi paras ystäväni, terapeuttini ja mitä vielä. Jotain sen pojan (tai tyttären) pitäisi tietysti myös tajuta.
Miksi pitäisi olla tekemisissä ihmisen kanssa josta ei pidä?
Jotkut osaa käyttäytyä ja ajat
Ketä pitäisi ajatella? Sitä epämiellyttävää ihmistäkö? Miksi ihmeessä? Eihän hänkään ajattele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siis eihän sen anopin kanssa tarvitse olla missään tekemisissä jos ei siitä tykkää.
Mahdollisilla lapsilla on oikeus isovanhempiinsa, vaikka miniä ei anopistaan ja apestaan pitäisi. Niin kauan tietysti kuin on turvallista ja yhdessä sovitusta pidetään kiinni. Että ei esim. lähdetä kiikkerällä veneellä ilman pelastusliivejä joelle kokemaan katiskaa, ei esitellä etelänlomalta löytynyttä epämääräistä ukkoa uutena isoisänä, ei puhuta pahaa lasten vanhemmista, ei tungeta lapsia täyteen sokerihöttöä, ei höpistä skientologista tai uskonnollista sontaa pikkulapselle jne.
Huoltajat päättävät keiden kanssa lapset ovat tekemisissä. Maailma on täynnä ihmisiä. Mitään syytä ei ole takertua epämiellyttäviin sellaisiin.
Entäs jos se miniä on se epämiellyttävä ihminen? Lapsilla on oikeus myös isovanhempiin ja monet heistä sietävät miniöiden huonoa käytöstä juurikin lastenlasten takia.
Nykymammelit ovat aikamoisia minä minä minä -sääliöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisin omani niin, että pysyin anopista kaukana. En vieraillut, eikä hänkään vieraillut meillä. Oltiin kuin toista ei olisi ollutkaan. Mies sai mennä yksin jos halusi, ei kovin usein käynyt hänkään. Rauha säilyi.
Eks- anoppi kuten mieskin on eksmies.
Teoriassa mahdollista on myös pitää ns. kohteliaat välit. Äiti ymmärtää, että tuo henkilö on lapseni valinta, eikä siihen ole sanomista. Ja miniä ymmärtää, että puolisoni äiti ei ole lupautunut olemaan uusi äitini, kotiapulaiseni, rahoittajani, uusi paras ystäväni, terapeuttini ja mitä vielä. Jotain sen pojan (tai tyttären) pitäisi tietysti myös tajuta.
Miksi pitäisi olla tekemisissä ihmisen kanssa josta ei pidä?
<
Et siis osaa olla kohtelias sukulaisillesi ja etenkin miehen vanhemmille? Säälittää perheesi, kun olet noin vaikea.
Miksi miniän ja anopin pitäis treffailla tai tulla keskenään toimeen?
Miten minun sukulaiseni ja minun perheeni liittyvät anoppiin????
Ei yhtikäs mitenkään.
Ai, meillä riitti, että molemmilla on hyvät käytöstavat. Hyvin olemme tulleet toimeen aina. Vieläkin halaan anoppia kun näemme.
Tää vois oikeesti olla mielenkiintonen reality, mäkin voisin jopa katsoa vaikken kyseisistä ohjelmista juurikaan välitä (etenkään suhde versioista). Vai onko joku tän tyylinen jo tehty maailmalla, aloin miettiin...
Nyt vaan konseptoit idean kunnolla, jos innostusta riittää teet pilotin ja koitat myydä tuotantoyhtiöille. Vaikka jossain ois tehty jonkinlainen versio voi samasta teemasta kehitellä kilpailevan konseptin.