Lue keskustelun säännöt.
Talon rakentaminen 50 vuotiaana. Onko ihan typerä idea?
17.07.2024 |
Ei olla koskaan rakennettu mutta haluttais muuttaa. Sitä mitä haetaan, niin ei ole myynnissä. Joten rakentaminen on melkein ainoa vaihtoehto saada sitä mitä halutaan.
Onkohan ihan typerä idea alkaa rakentaa 50 vuotiaana taloa?
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kysymystä. Onko taustalla tämä raivostuttava suomalainen ajatusmaailma että viimeistään nelikymppisenä kaiken pitää olla valmista? Sitten vain kädet ristiin ja viikatemiestä odottamaan.
Minä ainakin aion, jos vain universumi niin suo, rakentaa viimeisen talon eläkeiän kynnyksellä. Silloinkin ajattoman mutta sen verran trendejä mukailevan että myyminen on helppoa. Yhdessä tasossa, kaksi makuuhuonetta, sopivasti säilytystilaa yms, niin varmasti menee kaupaksi. Jos meinaan olla kovin pitkäikäinen niin tämänkin talon saa remontoida kerran!
Siinä vähän perspektiiviä ap:lle ja muille. Unelmiaan saa ja pitää jahdata koko elämän ajan.
Tämä! Ilmeisesti tuo on joku uusi juttu, että jo keski-iässä pitäisi alkaa vanhaksi. Boomerit olivat monet tässä suhteessa fiksumpia, moni oikein odotti eläkkeelle pääsyä että pääsee toteuttamaan kaikenlaiset unelmansa, olipa se ulkomaille muutto tai talon rakennus tai paluu kotiseuduille. Nyt keski-ikäisistä osa kuvittelee viisikymppisenä olevansa niin vanhoja, ettei muuta enää kuin viikatemiestä odottelemaan, mieluiten vielä peläten eläkejärjestelmän romahdusta ja eläen pihisti ja ankeasti rahaa sen varalle säästäen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä? Oon nyt 50v ja nuorimmat lapset asuu vielä kotona. Suunnitellaan uuden, pienemmän, talon rakentamista, kun kaikki lapset ovat muuttaneet pois. Mikä siinä on, että jotkut viisikymppiset alkaa odottaa kuolemaa eikä uskalla aloittaa enää mitään? Mitä elämän haaskausta
"Mitä ihmeen mini-huvilaa te oikein rakennatte, jos kulut on 3000€/m?"
Ihan normaalia omakotitasoista talviasuttavaa vapaa-ajan asuntoa. Kun siihen tulee keittiö, vessa, pesutilat ja sauna niin on kokonaisneliöihin nähden aika paljon niitä kaikkein kalleimpia neliöitä. Ja kuten sanoin, päälle kaikki samat liittymämaksut, suunnittelukulut, valvonnat jne. kuin isommissakin taloissa. Ja kun se kaivuri, joku muu kone tai putkimies tulee paikalle niin ihan samat perusmaksut ja kilometrikulut siitä tulee pieneen taloon kuin isoonkin. LVI. ja sähkötyöt maksavat käytännössä ihan saman verran 60 neliön taloon kuin 100 neliön taloon. Sadan neliön talossa on vain muutama metri enemmän putkea ja sähköjohtoa.
"Joku Lammin kivitalo marmorilattialla ja maalämmöllä? Räjäytitte ja paalutitte ja maanrakennusfirma viilasi vähän linssiin? Onko sen katto kuparia?!"
Ei mitään luksusta tai erityistä mutta kaikki tehdään nykystandardien mukaan.
"Mitä ihmeen mini-huvilaa te oikein rakennatte, jos kulut on 3000€/m?"
Omakotitalojen keskimääräinen rakentamisen neliöhinta ilman tonttia on 2500e/k-m2.
Ja tämä siis 160 m2 kerrosalalla. Pienemmät talot tulevat yleensä neliöhinnaltaan kalliimmiksi.
Joten kyllä tuo on pienestä omakotilalotasoisesta vapaa-ajanasunnosta ihan normaali kustannus tontteineen.
https://www.pientaloteollisuus.fi/fin/rakentajalle/keskimaarainen-omako…
Vanhempani rakensivat Espanjassa 400 neliön uima-altaineen, suurine puutarhoineen etc. talon; molemmat olivat tällöin yli viisikymppisiä. Heidän ei tarvinnut ottaa yhtään lainaa. Vuosi sitten he möivät talon ...ja hyvään hintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani rakensivat Espanjassa 400 neliön uima-altaineen, suurine puutarhoineen etc. talon; molemmat olivat tällöin yli viisikymppisiä. Heidän ei tarvinnut ottaa yhtään lainaa. Vuosi sitten he möivät talon ...ja hyvään hintaan.
* 400 neliön talon
Rakentaa ja rakennuttaa on eri asiat. Kyllä 50-60 v. ehtii vielä. Yksin ei tietenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakentaa ja rakennuttaa on eri asiat. Kyllä 50-60 v. ehtii vielä. Yksin ei tietenkään.
Ei yksin? Jos tuo tarkoittaa sitä, ettei kukaan rakenna koko taloa tekniikkoineen yksin omin kätösin, niin joo totta, mutta aika itsestäänselvyys. Sen sijaan muuten yksin voi hyvinkin taloprojektin toteuttaa, riippuu toki rahatilanteesta.
Ei ehkä ole järkevää, jos talous menee tiukalle ja nyt on hyvä asunto. Tai jos oma jaksaminen on niin ja näin.
Mutta jos rahaa on, niin silloin ihan sama. Eihän niitä täältä mukaan saa. Toisaalta, jos rahaa on, niin antaa muiden tehdä, ja itse käy vaan kiviä potkimassa tontilla. Ei rasita parisuhdettakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole, jos ei tartte kauhean isoa lainaa ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä vaan rakentamaan unelmien kotia. :)
Sitä suosittelen, että kannattaa kuitenkin miettiä hieman myös tulevaa. Kenellä tahansa saattaa mennä terveys äkisti tai liikuntakyky heikentyä. Itselläni on nuoresta iästä huolimatta reuma (ei tule lääkkeillä oireettomaksi). Tällä perusteella valittiin yksitasoinen koti, jossa liikkuminen olisi helppoa silloinkin, jos vointini menee huonommaksi.
Todennäköistä tilastojen valossa on, että viisikymppisellä on edessä vielä noin 30 vuotta elämää. Toiset saattavat porskuttaa kotona lähemmäs satavuotiaiksi. Silti monen kohdalla realismia on se, että oma liikuntakyky heikkenee ajan kanssa. Harva osaa ajatella, että moni ikäihminen kaatuu herkästi eikä liikkuminen esimerkiksi joissakin kierreportaissa ole niin sulavaa kuin nuorena. Tai miten työlästä arjessa voi olla, jos pyykkejä/ostoksia joutuu kantamaan toiseen kerrokseen tai yöllä on lähdettävä eri kerrokseen vessaan.
Rohkeasti vain toteuttamaan unelmakotia, mutta kannattaa miettiä myös asiaa siltä kantilta, voiko tuossa kodissa asua esimerkiksi liikuntarajoitteisena.
Mun äiti osti miehineen talon 5-kybäsenä, nyt päälle 6kybäsenä on alkanut vähän katua. Mutta talo onkin liian iso, vanha ja työläs, ukkokin on jo osottautunut nahjukseksi. Eli komppaan edellistä, ei mitään esteitä projektille, mutta kannattaa suunnitella tosiaan ns huoleton talo, yksitasoista suosittelisin minäkin, ja ei älyttömiä rappusia/ kattoja lumenpudotuksineen, kun sitä ikää ja vaivaa sitten tulee meille kaikille joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siitä vaan rakentamaan unelmien kotia. :)
Sitä suosittelen, että kannattaa kuitenkin miettiä hieman myös tulevaa. Kenellä tahansa saattaa mennä terveys äkisti tai liikuntakyky heikentyä. Itselläni on nuoresta iästä huolimatta reuma (ei tule lääkkeillä oireettomaksi). Tällä perusteella valittiin yksitasoinen koti, jossa liikkuminen olisi helppoa silloinkin, jos vointini menee huonommaksi.
Todennäköistä tilastojen valossa on, että viisikymppisellä on edessä vielä noin 30 vuotta elämää. Toiset saattavat porskuttaa kotona lähemmäs satavuotiaiksi. Silti monen kohdalla realismia on se, että oma liikuntakyky heikkenee ajan kanssa. Harva osaa ajatella, että moni ikäihminen kaatuu herkästi eikä liikkuminen esimerkiksi joissakin kierreportaissa ole niin sulavaa kuin nuorena. Tai miten työlästä arjessa voi olla, jos pyykkejä/ostoksia joutuu kantamaan toiseen kerrokseen tai yöllä on lähdettävä eri kerrokseen vessaan.
Rohke
Tämä. Tosi moni kuvittelee pysyvänsä aina nuorena ja terveenä. Lähipiirissä ihmettelin, miten eläkeiän kynnyksellä ollut pari osti itselleen kaksikerroksisen rivitaloasunnon. Portaiden nousu oli jo tässä vaiheessa heille melko työlästä. Entä sitten, jos toisella menee vaikka jalka poikki liukastuessa tai kunto menee huonoksi? Kaksikerroksisessa kodissa riittää ramppaamista, jos esimerkiksi keittiö, wc/suihku ja makkarit sijaitsevat eri kerroksissa. Päivän aikana voi joutua liikkumaan kerrosten välissä monta kertaa.
Iässä huomioitavaa:
-Kuka tekee lumityöt/pihatyöt, jos et itse pysty/puoliso ei pysty? Suosittelen sopivan simppeliä pihaa, joka ei vaadi ihan jatkuvaa hoitoa.
-Rakentakaa yhteen tasoon kaikki eikä mitään jyrkkiä portaita pihalta kotiovelle.
-Onko koti niin tilava, että siellä mahtuisi kulkemaan keppien/pyörätuolin kanssa? Olisiko wc-tilat ja suihkutilat esteettömät?
-Unelmien kodinkin kohdalla kannattaa miettiä, mihin sen rakentaa. Saatteko kodin myytyä, jos haluatte myöhemmin muuttaa pois? Muuttotappioalueella keskellä korpea ei uusikaan talo välttämättä löydä asukkaita. Ainakaan sellaisella hinnalla, joka myyjiä miellyttäisi.
Ei ole huono idea. Paitsi jos on joku kaksikerroksinen kämppä keskellä ei mitään.
Vierailija kirjoitti:
Iässä huomioitavaa:
-Kuka tekee lumityöt/pihatyöt, jos et itse pysty/puoliso ei pysty? Suosittelen sopivan simppeliä pihaa, joka ei vaadi ihan jatkuvaa hoitoa.
-Rakentakaa yhteen tasoon kaikki eikä mitään jyrkkiä portaita pihalta kotiovelle.
-Onko koti niin tilava, että siellä mahtuisi kulkemaan keppien/pyörätuolin kanssa? Olisiko wc-tilat ja suihkutilat esteettömät?
-Unelmien kodinkin kohdalla kannattaa miettiä, mihin sen rakentaa. Saatteko kodin myytyä, jos haluatte myöhemmin muuttaa pois? Muuttotappioalueella keskellä korpea ei uusikaan talo välttämättä löydä asukkaita. Ainakaan sellaisella hinnalla, joka myyjiä miellyttäisi.
50v:llä pitäisi olla ainakin 20v vielä liikkuvaa ja aktiivista aikaa. Omassa tuttavapiirissä on vielä 80+v hyväkuntoisia ikäihmisiä
Sairaus tai onnettomuus voi osua kolmikymppisenkin kohdalle mutta estääkö se heitä rakentamasta? No ei!
Turha sitä on miettiä liikaa! Uudesta talosta pääsee aina eroon ainakin pks jos tilanne muuttuu.
Yksitasoisuus talossa on eduksi kaikenikäisenä, ei vain vanhana!
Meillä on aikomus myydä tämä nykyinen talo viimeistään kun olen 70v ja muuttaa lopullisesti ulkomaille. Polvivaivasta huolimatta elämä on onnistunut siellä hyvin 2 krs talossakin
Puolisoni veli 81-ikäisenä omaan saareen talviasuttavan talon
Ei kai se. Työkaveri alkoi raksailemaan uutta kömmeliä itselleen kun jäi eläkkeelle 65 iässä.
Itse täytin juuri viime kuussa 50 ja rakennutan taloa itselleni parhaillaan. Nuorempana ei tullut hankittua omistusasuntoa, koska jotenkin aina ajattelin, että sitten kun on parisuhde, niin yhdessä, mutta en mä koskaan löytänyt mitään pysyvämpää parisuhdetta jossa olisi sitouduttu mihinkään yhteisiin asuntolainoihin. Niinpä mä sinkkuna asustelin vuokralla vaan. Keski-iän kriisissä tajusin, että nyt ihan viimeistään on lopetettava sen unelmien prinssin odottelu, ja toteutettava unelmat ihan itse. Ja yksi unelma oli etätyö ja talo synnyinseudullani (ehdin asua 27 vuotta Helsingissä, missä en koskaan ole viihtynyt). Etätyö löytyi, ja talo on rakenteilla. Muitakin haaveita vielä on paljon.
En mä ymmärrä tätä vanhuusjuttua kyllä ollenkaan tässä iässä. No, naama voi olla muuttunut siitä mitä se oli kaksikymppisenä, toki. Mutta sisäisesti olen sama ihminen kuin ennenkin. Ja terve ja energinen. En todellakaan ole valmis kiikkustuoliin sukkaa kutomaan vielä. Ja sanoisin muillekin, että miettikää kaksi tai kolmekin kertaa, ennen kuin alatte "vanhaksi" viisikymppisenä. Voi kaduttaa 70-80-vuotiaana, sitten kun oikeasti alkaa tuntua se ikä kropassa, että miksi luulin jo viisikymppisenä olevani joku ikääntynyt ja itse rajoitin omia mahdollisuuksiani elää.