Neuvoja miten menetellä lapsen kummien kanssa?
Nyt on vuosia tässä mietitty miehen kanssa, että mikä olisi oikea menettelytapa lapsemme kummien kanssa. Kyseessä miehen kaveripari, jolla yksi ekaluokkalainen lapsi, jonka kummi mieheni on. Meidän lapsi on 4-vuotias. Mies on ollut aktiivisesti yhteydessä kavereihinsa ja muistanut joulut ja synttärit, yleensä rahaa tilille, vähän vanhempana ostettiin leluja, joita äitinsä tilasi viestillä tyyliin: tarve ois traktorille tms. Me on viety spontaanistikin viemisiä lapselle, koska tykätään muistaa läheisiä muutenkin.
Ongelmat oikeastaan alkoivat kun lapsemme syntyi. Kaveriparia pyydettiin kummiksi vastavuoroisesti, ilomielin suostuivat ja vaikuttivat olevan innoissaan. Vaikka ongelma ei ole niinkään ne lahjat, niin ne kuitenkin symboloivat tätä isompaa ongelmaakummien oma lapsi oli mustasukkainen vauvasta, joten he eivät käyneet kylässä enää lainkaan. Kyläily vastavuoroisestikin loppui, kutsuja ei enää tullut ja kerran kun käytiin, tämä äiti vältteli katsekontaktia vauvaan ettei poikansa tule mustasukkaiseksi.
Kummilahjaksi he antoivat poikansa vanhoja, rikkinäisiä leluja ja esim. pojan vanhan, kulahtaneen pyyhkeen. Lahjoja ei paketoitu vaan ne annettiin pussissa ikään kuin kierrätykseen..
Kyseessä ei ole millään mittarilla köyhä perhe, eli rahasta ei ole kyse. Nainen on kyllä tosi pihi ja ei millään tasolla nk. antelias, ei tykkää antaa omistaan vaan maksattaa ravintolassakin muilla. Olen itsekin joutunut maksamaan hänen ruokansa joskus kun haihtui vessaan kassalla..
He eivät halua tavata kummilastaan, eivät edes jouluna, jolloin edes oven raosta ei ehdi tuoda lahjaa. Viimeksi kysyttiin et pääsevätkö käymään, niin ei, oli kuulemma lento Lappiin kolmen päivän päästä niin ei ehdivälimatkaa meillä 5km.
Sen käytetyn lelun lapsemme saa jos käydään itse noutamassa se. Näin joka vuosi. Viimeksi sai 2kk myöhässä likaisen hiekkalelun, joka oli rikki. Sekin saatiin ohikulkumatkalla, sisälle ei päästy.
He eivät ole tulleet synttäreille kertaakaan vaikka on pyydetty. Kontrasti on iso, sillä ennen lastamme nähtiin usein ja vietettiin iltaa yhdessä monta kertaa. Siksi kummeiksi pyydettiinkin, mies on mieheni paras kaveri, tai oli
Mies on kuitenkin ostanut heidän lapselleen joka vuosi uuden lahjan/lelun, joka viedään perille heille, sillä ei kehdata viedä käytettyä kuten hemutta nyt alkaa jo tuntua tyhmältä enää ostaa mitään siihenkään suuntaan, tulee jotenkin ääliö olo
Välit ovat jotenkin jäätyneet eikä ymmärretä miksi. Me on itse koitettu olla aktiivisia heihin päin ja pidetty kiinni miehen kummiudesta. Taas tuli sinne päin synttärikutsu.
Niin kuin joka vuosi. Menisittekö te vai pitäisikö rohkaistua ja ostaa siihenkin suuntaan käytetty lahja? Ja millaista arvostusta opetamme lapsellemme? Ei kehdata kohta antaa niitä rikkinäisiä leluja lapsellemme, kun hän alkaa jo ymmärtää asioita Minusta tämä on vaikea paikka kaikin puolin, ei haluttais itse olla ihan kynnysmattoja
Kommentit (34)
Eihän tuollaista järjettömän pitkää mökellystä jaksa kukaan lukea. Poistoon.
Antakaa olla. Kummius ei velvoita nykyaikana enää mihinkään.
Ja btw ihan paskasti kirjoitettu aloitus. Olisitko voinut oikolukea tekstisi, kun siitä ei saa mitään selvää?
Lähetät kummilapselle kortin syntymäpäivinä ja jouluna. Et pidä muuten yhteyttä.
Liian pitkä ja tylsä sössötys. Ja hei: eihän kukaan halua olla kummi! Käytännössähän se toisen henkilön ajan ja rahan pummimista. Pummilapsi on oikea termi.
En ymmärtänyt sanaakaan, enkä viitsinyt lukea.
Vierailija kirjoitti:
Antakaa olla. Kummius ei velvoita nykyaikana enää mihinkään.
Ja btw ihan paskasti kirjoitettu aloitus. Olisitko voinut oikolukea tekstisi, kun siitä ei saa mitään selvää?
Bugi on sivustolla, ei kirjoittajissa. Jos olet palstalla huomannut? Sekavaksi mennyt viestit, johtunee siitä että selain tukee tietokoneilla kirjoitettuja viestejä, ei kännykällä.
Mä lopettaisin ostamisen myös vastavuoroisesti. Muistaisin käytetyllä lelulla. Niin metsä vastaa jne.
Käytännössä tuossa lapselle opetetaan, että et ole minkään arvoinen, jos jatketaan romujen antamista.
Sanoisin kummeille että ei haluta enää käytettyä romua, viekää romunne kierrätykseen.
Vierailija kirjoitti:
Lähetät kummilapselle kortin syntymäpäivinä ja jouluna. Et pidä muuten yhteyttä.
Mä en lähettäs ees korttia.
Jos pennulla on jo viis kummia nii ei se yhtä jää kaipaamaan
Me muistetaa lapsen kanssa hänen kummiaan joka syntymäpäivä.
Näin opetetaan vastavuoroisuutta!
Itse lopettaisin kaiken yhteydenpitämisen moisiin dorkiin
Viekää sama heiltä saatu lahja takaisin aina kun teidän vuoro on viedä.
Jos he eivät enää halua tavata, niin älkää enää tavatko. Miehet voivat keskenään tavata, he ilmeisesti ovat kavereita vai ovatko hekään enää?
mä olen huomannut, että usein se menee niin, että ne henkilöt, joilla oikesti on rahaa paljon, ovat niitä kaikkein piheimpiä ja sitten taas pienituloiset ovat anteiliaita/reiluja.
Te olette jo aikaisempina vuosina kummilastanne muistaneet. Aivan hyvin voitte jo lopettaa. Kieltäydytte synttäri kutsuista kiireisiinne vedoten ja korkeintaan synttäri- ja joulukortin laitat pari kertaa. Jos korttiakaan nyt kannattaa laittaa, maksaa sekin aika paljon kaupasta ostettuna. Ainakin verrattuna siihen, että toiselta puolelta lahjat on tyyliin kierrätyskamaa.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuollaista järjettömän pitkää mökellystä jaksa kukaan lukea. Poistoon.
Oma mökellyksesi kertoo ainoastaan sinusta.
Christiiina kirjoitti:
mä olen huomannut, että usein se menee niin, että ne henkilöt, joilla oikesti on rahaa paljon, ovat niitä kaikkein piheimpiä ja sitten taas pienituloiset ovat anteiliaita/reiluja.
Jännä juttu mutta niin se on, ja nämä varakkaat perheet kyl omille lapsilleen ostaa aivan kaiken. Tutut ostaa omalla lapselleen sadan euron lelun arkena Prisman reissulla, kummilapsi saa käytettyjä leluja. Lapsena vielä saa valita minkä rojun antaa, yleensä sen rikkinäisimmän.
Rikas ei anna paljostaankaan -sanonta ei ole tyhjästä syntynyt!
Ja ite en ole köyhä enkä kerjuulla, mulle vaan itelle ois kunnia-asia jos pääsis lahjan antamaan jollekin lapselle!
Vierailija kirjoitti:
Jos he eivät enää halua tavata, niin älkää enää tavatko. Miehet voivat keskenään tavata, he ilmeisesti ovat kavereita vai ovatko hekään enää?
Etäisyyttä on vähän tullut juurikin siks, ettei kaverimies/kummi enää halua tulla käymään. Syy oli kuulemma se että poikansa on mustasukkainen meidän lapsesta, joten eivät viitsi aiheuttaa pahaa mieltä lapselleen..eivät kutsu meitä kyläänkään enää tästä syystä.
En käsitä oikein tuotakaan, millainen vanhempi ihan oikeasti jättää kummilastaan näkemättä ettei oma lapsi tule pahalle mielelle?
ap
Lisään vielä sen, että kummien lapsella on viisi kummia ja äiti siis lähettää viestit kaikille ja kertoo mitä toiveissa on. Me ei ole tilaamiseen lähdettymies on sanonut, että hän ei enää pysty ostamaan mitään kummilapselleen kun ottaa aivoonmutta mua hävettäs antaa joku likainen lelu, kyseessä kuitenkin lapsi!