Onko naisille turnoff jos mies treenaa 5-6 krt viikossa?
Kommentit (195)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse treenaan myös. Olisi vain hienoa jos löytyisi mies joka olisi myös treenikumppani ja arvostaisi terveitä elämäntapoja eikä yrittäisi esim. sabotoida.
Kuusi treenipäivää viikossa ei ole merkki terveistä elämäntavoista vaan päinvastoin viittaa siihen että ihmisellä on pakkomielteinen ja ongelmallinen suhtautuminen kehoonsa.
No ihan naisena treenaan n. Kuusi päivää viikossa esim. salitreeniä, joogaa, pilates, tanssi ym. Joo, mulla on pakkomielle säilyttää kroppani kauniina ja terveenä. Lisäksi syön järkevästi. En puperra pitsaa ja siideriä joka päivä vaan kokkaan itse. Joku nauttii pikaruokamätöstä ja telkkari-löhöilystä. Minä nautin siitä että vaatteet näyttää hyvältä päällä ja keho on notkea ja kiinteä.
Minä liikun samoin, mutta siksi että nautin siitä.
Liikuntaan käytetty aika on tutkitusti pois vain telkkarin katsomisesta ja nykyään somesta. Aikaa jää kyllä Dostojevskin lukemiselle. Niille tiedoksi, jotka suosii älyä enemmän kuin liikuntaa...
Tuttavapiirissäni on muutamakin tohtori, kaikki entisiä kilpa- ja nykyisiä aktiiviurheilijoita.
On turnoff koska tuollaisella tuskin on kauheasti muuta elämää tai kiinnostuksen kohteita ja myös koska dad bod on muutenkin paras.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse treenaan myös. Olisi vain hienoa jos löytyisi mies joka olisi myös treenikumppani ja arvostaisi terveitä elämäntapoja eikä yrittäisi esim. sabotoida.
Kuusi treenipäivää viikossa ei ole merkki terveistä elämäntavoista vaan päinvastoin viittaa siihen että ihmisellä on pakkomielteinen ja ongelmallinen suhtautuminen kehoonsa.
No ihan naisena treenaan n. Kuusi päivää viikossa esim. salitreeniä, joogaa, pilates, tanssi ym. Joo, mulla on pakkomielle säilyttää kroppani kauniina ja terveenä. Lisäksi syön järkevästi. En puperra pitsaa ja siideriä joka päivä vaan kokkaan itse. Joku nauttii pikaruokamätöstä ja telkkari-löhöilystä. Minä nautin siitä että vaatteet näyttää hyvältä päällä ja keho on notkea ja kiinteä.
Niin. Pakkomielle. Kuten sanoit itsekin. Ei normaalin ihmisen normaalia treeniä.
Liikun päivittäin hikeen asti. Joillekin oma kroppa on kaatopaikka, minulle se on temppeli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se itselleni turn off. Kuten joku muukin totesi, se vaikuttaisi siltä että tyypillä ei ole mitään muuta elämää eikä intohimon kohteita, ja elämä pyörisi vain sen oman kehon ympärillä. Luultavasti minulla ei olisi tuollaisen kanssa mitään puhuttavaa.
Mieluummin ihan vaan tavallinen liikunnallisuus ja pieni maha, kunhan miehellä on elämässään muutakin sisältöä.
Kokemukseni mukaan liikunnalliset ihmiset saavat usein muutenkin paljon aikaan. Heillä on energiaa ja ovat tottuneet aikatauluttamaan elämäänsä
Just tällaisen aikatauluttajan kanssa en halua suhteeseen. En halua itse elää tuollaista elämää. Mieluummin saan vähemmän asioita aikaan, mutta elän leppoisammin. Yksi työkaveri on tuollainen aikatauluttaja, jolla on koko viikko täynnä vartin tarkkuudella aikataulutettuj
Ystäväni on elänyt näin viimeiset 20 vuotta, tosin ilman lapsia. Aikataulutukseen liittyvät vaativat ja pitkät työpäivät, lemmikki, puoliso, omat vanhemmat, puolison vanhemmat, omat ystävät, puolison ystävät, yhteiset ystävät, matkailu. Ikinä ei ole sellaista päivää, että vain lepäisi, telkkaria katsoessakin pitää tehdä jotain samalla esim. siivota tai töitä. Lomaviikollakin oli 24/7 menossa puolisonsa kanssa matkoilla, ystävien luona, sukujuhlissa, häissä, muuttoavussa jne.
Samaan aikaan miettii, että mistähän ihmeestä keho on vetänyt itsensä jatkutaan stressiin, kun ei häntä stressaa mikään. Jotenkin on vaan kroppa jumissa ja narskuttelee hampaitaan öisin, vaikka kaikki on hyvin.
Minä treenaan 6 kertaa viikossa. Neljä salitreeniä ja kaksi aerobista harjoitusta. Olen aamuliikkuja ja herään siis aamulla kuudelta ja hiivin siitä salille kun muu perhe yleensä vielä nukkuu. Miestä esim. ei saa noin aikaisin aamulla liikkeelle. Sali on lähellä ja sinne kävelee 5 minuutissa. En ihan ymmärrä, miten tämä liikunta olisi pois keneltäkään tai miltään muulta elämän osa-alueelta, päinvastoin. Koska liikun, jaksan työpäivän paremmin ja olen virkeämpi.
Entä jos tilanne olisikin "Onko ihmiselle turn-off, jos toinen katsoo telkkaria 5-6 kertaa viikossa?" Täysin sietämätön tilanne ehken? 2-3 tuntia telkkaria ei useimmille ole mikään ongelma, mutta miksi treenaaminen olisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ikäviä ja kateuden sävyttämiä viestejä nuo, joissa arvostellaan paljon treenaavia. Siinä ei ole mitään väärää, että haluaa pitää vartalonsa kauniina ja terveenä.
En minä liiku pitääkseni vartaloni kauniina, vaan siksi että tykkään niistä lajeista joita harjoitan. Ihan ihmeellistä ajatella että ulkonäkö olisi tärkein motivoija liikkumiselle.
Nimenomaan, lähinnä vähän säälittää nämä joiden viesteistä huokuu vain suunnaton pinnallisuus ja kaiken alla huono itsetunto. Minä liikun aktiivisesti ("vain" 3-4 krt viikkoon kuitenkin), mutta näin keski-iän kynnyksellä elämän realiteetit on jo alkaneet sillä lailla kirkastua että kyllä ne tärkeimmät syyt on lähinnä toimintakykyisenä ja jokseenkin terveenä pysyminen ja mielialan kohottaminen. Kiinteät pakarat on kiva plussa, mut
Tottakai keski-ikäisenä arvomaailma ja kumppani-ihanteet muuttuvat! Itse olen kuitenkin kiitollinen "nuorelle itselleni" joka kuntoili ja loi pohjan hyvälle terveydelleni ja sille että kuntoilusta tuli päivittäinen rutiini. Nuori minäni harrasti kuntosalia, opetteli käyttämään oikeita lihaksia. Opetteli pilatesta ja joogaa, totutteli terveelliseen ravintoon ja elämäntapoihin. Vaikka "nuori minä" teki tämän kaiken nuoruuden turhamaisuuttaan ja ulkonäkökeskeisesti, näin vanhana rouvana olen siitä kiitollinen. Nyt kuntoilullani on eri päämäärä kuin ulkonäkö. Ulkonäkö on vain sivutuote. Terveys ja hyvä olo on kaikkein tärkein. Olen kiitollinen että olen toistaiseksi säästynyt vanhuuden krempoilta.
5 kertaa viikossa mitä tahansa harrastusta on mielestäni aika paljon. Uskoisin, että tuollaisella saliharrastajalle se yksi salikerta vie aikaa vähintään pari tuntia kerrallaan + matkat sinne. Parisuhteessa pitää olla yhteistä aikaa ja tällaiselle 8-16 työläiselle sitä aikaa arkena on aika vähän ja olisi kiva kotonakin olla samaan aikaan hereillä. Kaiken aikaa ei tarvitse kimpassa olla saati sitten aktiivisesti jotain tehdä yhdessä. Saliharrastuksen päälle kun kuitenkin on varmaan työt, niistä palautuminen, kaverit, pakolliset kauppakäynnit sun muut. Tuntuisi tosi kurjalta olla joku kotivaimo, jonka kanssa voi arkena syödä ruuan ja nukkua.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos tilanne olisikin "Onko ihmiselle turn-off, jos toinen katsoo telkkaria 5-6 kertaa viikossa?" Täysin sietämätön tilanne ehken? 2-3 tuntia telkkaria ei useimmille ole mikään ongelma, mutta miksi treenaaminen olisi?
Onhan tässä ketjussa aika selkeästi mielestäni kerrottu niitä syitä. Ei syy ole vain se treeni, vaan yleensä se, mitä se tarkoittaa käytännössä. Useimmiten nuo elkkarin katsojat voivat katsoa telkkaria suunnilleen milloin tahansa, eikä siihen liity mitään tietynlaista elämäntyyliä. Mutta veikkaan, että jos jonkun täytyisi katsoa telkkaria joka päivä klo 17-19 kun sieltä tulee vaikka Kauniit&Rohkeat, salkkarit, tempparit tms. niin tämäkin olisi monelle turn off. Monelle olisi myös turn off, jos joku Netflix-sarjojen, vaikka hyvienkin, katsominen alkaisi syödä tai määrittää liikaa muuta elämää, tai jos kumppanille/perheelle ei jäisi ruudun tuijottamisen takia aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos tilanne olisikin "Onko ihmiselle turn-off, jos toinen katsoo telkkaria 5-6 kertaa viikossa?" Täysin sietämätön tilanne ehken? 2-3 tuntia telkkaria ei useimmille ole mikään ongelma, mutta miksi treenaaminen olisi?
No hei haloo! Kun se katsoo sitä töllöö tai lösöilee tietsikan ääressä niin se on niinku himassa ja sen voi keskeyttää jos sille on jotai tärkeetä sanottavaa esim. Tilaa mättöö woltista ja sen kainaloo voi käpertyy ja se on niinku läsnä. Siel punttisalil käy niinku sikatikissä olevii misui joita se niiku vertaa meitsii ja ehkä pettää henkisesti...
Jos treenaamisesta 2-3 kertaa viikossa on salia vapaapainoilla ilman pellelaitteita ja loput juoksua tai muuta aerobista treeniä niin mikä jottei.
Mies, jos ei pysty juoksemaan luontevasti on mulle turn off.
Vierailija kirjoitti:
On se itselleni turn off. Kuten joku muukin totesi, se vaikuttaisi siltä että tyypillä ei ole mitään muuta elämää eikä intohimon kohteita, ja elämä pyörisi vain sen oman kehon ympärillä. Luultavasti minulla ei olisi tuollaisen kanssa mitään puhuttavaa.
Mieluummin ihan vaan tavallinen liikunnallisuus ja pieni maha, kunhan miehellä on elämässään muutakin sisältöä.
Höpöhöpö. Käyn itse salilla 5 kertaa viikossa, mutta musiikkiharrastukseen menee selvästi enemmän aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos tilanne olisikin "Onko ihmiselle turn-off, jos toinen katsoo telkkaria 5-6 kertaa viikossa?" Täysin sietämätön tilanne ehken? 2-3 tuntia telkkaria ei useimmille ole mikään ongelma, mutta miksi treenaaminen olisi?
Jos tv:n katseluun menisi kuutena iltana vähintään 1,5-2h per kerta, jos sen aikana ei voisi esimerkiksi hoitaa lapsia tai tehdä kotitöitä ja jos sen jälkeen pitäisi väsyneenä vielä palautua niin kyllä, sanoisin että television katselu kuusi kertaa viikossa olisi ongelma.
Treenaa mitä? Riippuu siittä. Treenata kun voi kaikenlaista.
Vierailija kirjoitti:
Siis ikäviä ja kateuden sävyttämiä viestejä nuo, joissa arvostellaan paljon treenaavia. Siinä ei ole mitään väärää, että haluaa pitää vartalonsa kauniina ja terveenä.
On siinä, kun päähän ei mahdu mitään muuta. Loppuajan ne tyypit viettää punttisalilla ihailemassa peilistä lihaksiaan. Sori, mutta haluan miehen jolla on korvien välissä muutakin kun se ulkonäkö, terveyttä toi treenimäärä ei enää edistä.
Rahkapetrin on ehdoton EI. Ja sanon näin itse balettitanssijana.
Miksi olisi? Timmi mies kelpaa oikein hyvin.
Riippuu vähän siitä, meneekö yhdellä treenikerralla yksi vaiko kolme tuntia. Eli meneekö työpäivän jälkeen vielä koko ilta siellä treeneissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt tarkoitetaan jotain salitreeniä niin kyllä. Tuollainen määrä treeniä kertoo että ei ensinnäkään ole juuri muita kiinnostuksen kohteita tai intohimoja ja että ei ymmärrä palautumisen merkitystä. 4 krt viikkoon olisi vielä ok.
Just näin, ei pidetä lepopäiviä ja sitten se treenikin on yleensä sellaista että haba kyllä näyttää isolta, mutta todellisuudessa ei jakseta kävellä portaita, tasapaino ei riitä siihen että saisi kengän jalkaan seisaaltaan ja notkeus on luokkaa rautakanki.
Tämäpä tämä. Yksi tällainen säännöllisesti treenaava juuri kirosi kun ei pysy lähemmäs 80 vuotiaan isäni mukana hiihto- ja pyörälenkeillä. Voimaa on, kuntoa ei.
Mulle kyllä sopii 5-6 kertaa viikossa treenaava, kunhan noin puolet treenistä on aerobista. Tuollaiseen voisin itsekin lähteä mukaan, mutta mikään maksimaalisen voiman tavoittelu ei kiinnosta. Hyvän lihas- JA aerobisen kunnon tavoittelu sen sijaan kyllä.
Höh, voihan se treenata vaikka juoksua, jolloin treenit on kotiovelta kotiovelle tai pilatesta youtuben kera.
Tai joogaa. Joogit yleensä joogaa päivittäin. Ihan kotona, ehkä yksi ohjattu harjoitus viikossa.
Hassua ajatella, että treenaaminen on vaan salilla käyntiä.
Mitä aloituksen kysymykseen tulee, vastaisin että riippuu täysin harrastettavista lajeista.