Asperger + ihastuminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Odotan, että se toinen ihminen tekee aloitteen. 

Samoin. Tämä siksi kun en ymmärrä jos minusta ollaan kiinnostuneita enkä halua ahdistella ja nolata ketään. En osaa tulkita kiinnostuksen merkkejä ihmisistä saati flirttailla. 

Siksi minäkin toimin niin. Saatan sinänsä osaltakin tulkita kiinnostuksen merkkejä, mutta en ikinä osaa luottaa tulkintaani. 

Näin täälläkin. Lisäksi olen tulkinnut väärin niin monesti että en jaksa enää yrittääkään. En vaan tajua ihmisiä. Välttelevät ja tylyt miehet ovat kautta rantain paljastuneet ihastuneiksi vaikka olen luullut heidän vihaavan minua(moni vihaa oikeasti ja käyttäytyy täysin samoin) ja sitten hyvin kiinnostuneen oloiset, paljon minusta kyselevät ja kaikenlaista huomiota osoittavat eivät ole olleetkaan kiinnostuneita ja pahoitelleet kun antavat vääriä signaaleita. 

Jos tykkään jostakin tyypistä, ainakin juttelen/vastailen hänelle vastavuoroisesti. Ja hymyilen vienosti samalla kun katselen kengänkärkiäni.

Jos ihastukseni kohde ei osoita mitään kiinnostusta minua kohtaan, en ainakaan puhu hänelle. Saatan kyllä (vahingossa) vilkuilla. 

Uskon, että miesassit voivat olla tunkeilevampia, eli tosiaan ottavat suoraan kontaktia naiseen. Tämä ei silti tarkoita tunteenosoituksia! Naisassit lienevät vetäytyvämpää sorttia.

Asp n

Kyselen häneltä tyhmiä ja puhun hölmöjä. Tämä on myös hyvä tapa karsia liian tosikot ihmiset. 

Vierailija kirjoitti:

Kyselen häneltä tyhmiä ja puhun hölmöjä. Tämä on myös hyvä tapa karsia liian tosikot ihmiset. 

Ei millään pahalla mutta olet varmasti todella nolo. 

Vierailija kirjoitti:

Kyselen häneltä tyhmiä ja puhun hölmöjä. Tämä on myös hyvä tapa karsia liian tosikot ihmiset. 

Tunnen tuommoisen aspergermiehen. Tosin hän ei itse tajua, että kyselee tyhmiä ja puhuu hölmöjä, vaan on tosisaan.

Ja huumorintajunsa - se on omaa laatuaan.

Oisko vielä esimerkkejä?

Vieläkö löytyy ihastuneita asseja täältä?

Pysyttelen nykyään vain kaukana. Aiemmin lähettelin paljon viestejä ja hakeuduin seuraan ja en tajunnut viestejä että läsnäoloni ei ollut haluttua. Parempi vain olla yksin.

Ei ole diagnoosia mutta aspergeriksi on sanottu. Toimintani track record osoittaa jos osoittaa. Ihastukseni on ehkä ainut kenelle suostun mitään lupaamaan.

En enää mitenkään. Pelkkiä torjuntoja ja pakkeja. En jaksa enää edes ajatella, että kukaan haluaisi minut kumppaniksi tai edes pitäisi.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole diagnoosia mutta aspergeriksi on sanottu. Toimintani track record osoittaa jos osoittaa. Ihastukseni on ehkä ainut kenelle suostun mitään lupaamaan.

Mitä tää tarkoittaa? Osoitat kiinnostuksesi teoilla?

Vierailija kirjoitti:

Pysyttelen nykyään vain kaukana. Aiemmin lähettelin paljon viestejä ja hakeuduin seuraan ja en tajunnut viestejä että läsnäoloni ei ollut haluttua. Parempi vain olla yksin.

Minulla sama koskien _kaikkia_ihmissuhteita - ei pelkästään ihastumisia. En todellakaan tajua *merkkejä* ja tähtien asentoja, myös ilmeisesti tarvittavat oraakklitaidot puuttuu, ja nykyisin jo kaikki kiinnostuskin. Pikkukakkostasoisen pellehermannoinnin ihmissuhderintamalla jätän suosiolla ihan muille. 

Välttelee assi ihastusta? Ja jos, niin miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pysyttelen nykyään vain kaukana. Aiemmin lähettelin paljon viestejä ja hakeuduin seuraan ja en tajunnut viestejä että läsnäoloni ei ollut haluttua. Parempi vain olla yksin.

Minulla sama koskien _kaikkia_ihmissuhteita - ei pelkästään ihastumisia. En todellakaan tajua *merkkejä* ja tähtien asentoja, myös ilmeisesti tarvittavat oraakklitaidot puuttuu, ja nykyisin jo kaikki kiinnostuskin. Pikkukakkostasoisen pellehermannoinnin ihmissuhderintamalla jätän suosiolla ihan muille. 

😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pysyttelen nykyään vain kaukana. Aiemmin lähettelin paljon viestejä ja hakeuduin seuraan ja en tajunnut viestejä että läsnäoloni ei ollut haluttua. Parempi vain olla yksin.

Minulla sama koskien _kaikkia_ihmissuhteita - ei pelkästään ihastumisia. En todellakaan tajua *merkkejä* ja tähtien asentoja, myös ilmeisesti tarvittavat oraakklitaidot puuttuu, ja nykyisin jo kaikki kiinnostuskin. Pikkukakkostasoisen pellehermannoinnin ihmissuhderintamalla jätän suosiolla ihan muille. 

Oletko sitten onnellinen ilman ihmissuhteita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pysyttelen nykyään vain kaukana. Aiemmin lähettelin paljon viestejä ja hakeuduin seuraan ja en tajunnut viestejä että läsnäoloni ei ollut haluttua. Parempi vain olla yksin.

Minulla sama koskien _kaikkia_ihmissuhteita - ei pelkästään ihastumisia. En todellakaan tajua *merkkejä* ja tähtien asentoja, myös ilmeisesti tarvittavat oraakklitaidot puuttuu, ja nykyisin jo kaikki kiinnostuskin. Pikkukakkostasoisen pellehermannoinnin ihmissuhderintamalla jätän suosiolla ihan muille. 

Oletko sitten onnellinen ilman ihmissuhteita?

Onnellisuudesta en tiedä, mutta minun on helpompi elää ja olla olemassa ilman niitä. Mitä vanhemmaksi ja väsyneemmäksi (!!!) käyn, sitä selkeämmäksi tämä asia tulee. 

Aspergermies lähestyi minua matkimalla puhevikaani. Ei tullut erityisen arvostettu olo. Mistäköhän tällainen käytös voi johtua?

Mistä nämä kaikki aspergerit ovat noin vain löytyneet diagnooseineen?

Minua on sanottu autistiseksi, joten kelpaan ehkä vastaamaan. elän kuitenkin aina normia elämää.

Nuorena en tehnyt mitään aloitteita, ja minut koettiin pelottavaksi, koska tykkäsin kuitenkin väitellä (olen nainen).

Jossain vaiheessa pääsin rimakauhun yli ja aloin tehdä aloitteita. Olen aika etevä keksimään innovatiivisia tapoja huomioida ihastuksen kohdetta (ns penguin pebbles, ei kuitenkaan liian outoja). Hyvin pian selvisi, että oikeastaan se ei ole naiselle hyvä ratkaisu, koska miehet joko olettaa että olen hakemassa vain seksiä, tai sitten ovat imarreltuja mutteivät saa sanottua, etteivät halua muuta kuin huomiota, eli ns löysässä hirressä roikuttamista. Ilmeisesti monet normaalitkin naiset vain ovat paikallaan ja antavat poimia itsensä.

jokin aika sitten selvästi autistinen mies oli ihastunut minuun (selvempi tapaus kuin mitä olen itse, tosin normielämää viettävä hänkin ja maskaa töissä selvästi). Hän saattoi lähestyä osoittaen kaikkia normaaleja ihastuksen merkkejä, ja sitten aivan yhtäkkiä paeta paikalta. Tai puhua söpöstelevästi kun ketään muuta ei ollut paikalla, mutta nälviä muiden kuullen (onko tämä jotenkin maskaamista? muut miehet siinä ympäristössä tekivät niin). Kun yritin kertoa omista tunteistani, hän oli toisinaan selvästi vastaanottavainen, mutta sitten saattoi yhtäkkiä hämmentyä täysin. Ota noista nyt sitten selvä. Mietin olenko itse nuorena ollut myös tuollainen.

Vierailija kirjoitti:

Jos tykkään jostakin tyypistä, ainakin juttelen/vastailen hänelle vastavuoroisesti. Ja hymyilen vienosti samalla kun katselen kengänkärkiäni.

Jos ihastukseni kohde ei osoita mitään kiinnostusta minua kohtaan, en ainakaan puhu hänelle. Saatan kyllä (vahingossa) vilkuilla. 

Uskon, että miesassit voivat olla tunkeilevampia, eli tosiaan ottavat suoraan kontaktia naiseen. Tämä ei silti tarkoita tunteenosoituksia! Naisassit lienevät vetäytyvämpää sorttia.

Asp n

Onkohan tää mun kommentti? Siis oikeasti. 🤭

Tajusin vasta paaljon myöhemmin, että yksi assimies oli ehkä kiinnostunut minusta: hän pöllähti ilmoittamatta kotini ovelle ja jopa mökilleni. Se oli minulle liikaa ja piilottelin, kunnes  hän tajusi lähteä.