Lue keskustelun säännöt.
Opiskelujen alettua ryhmät muotoutuvat jo ensimmäisen viikon aikana. Älä jää yksin, muuten et enää pääse mukaan.
14.07.2024 |
Huomasin tämän katkerasti.
Aloitin opiskelut AMK:sa ja lähdin heti koulupäivien jälkeen kotiin, koska halusin saada kodin kuntoon muuton jälkeen ja kaiken paikalleen, hankkia tarpellisia tarvikkeita opiskeluun jne...En mennyt mukaan mihinkään yleisiin juhliin, mitä tuutorit järjesti. Ajattelin vain, etä hyvin sitä ehtii, kun on kolme vuotta aikaa olla yhdessä.
No, äkkiä ne porukat muotoutuivat sen ensimmäisen viikon aikana ja kun olin lähinnä aluksi omissa oloissani, en enää myöhemmin päässyt mihinkään klikkiin mukaan. Näitä oli luokassa useita, mutta olin lopulta yksin ja ryhmätyötkin meni vähän niin, että kukaan ei mielellään minua ottanut mukaan. Kaikki olimme jo aikuisia, mutta silti oli lapsentasoista käytöstä muilta
He kävivät juhlimassa ja järjestivät kotibileitä tms.. Yritin joskus mennä esim. Amarillossa mukaan kun tiesin heidän olevan siellä, mutta ei siitä mitään tullut. Lähdin lopulta itkien pois. Lopuksi sitten lopetin koko koulussa ja muutin takaisin kotiseudulle. Siellä myöhemmin kuulin, etä jotkut olivat lyöneet vetoa siitä, että kuinka nopeasti muutan takaisin. osa veikkasi syyslomaan mennessä, osa jouluun jne..
Kerran kiusattu, aina kiusattu
Kommentit (143)
"Kerran kiusattu, aina kiusattu"
Merkillistä miten ne samat ihmiset aina kokevat tulevansa kiusatuksi iha joka ikisessä paikassa minne menevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskeluaikana tulee lähes joka kurssilla uusia ihmisiä, joista suurin osa on lopulta vain heippailututtuja käytävillä. Ei siellä mitään ystävyyksiä ja verkostoja suurin osa ole luomassa, vaan opiskelemassa tutkintoa. Joillakin on ihmeen romanttinen kuva korkeakouluista; suurin osa kököttää yksin koneella tekemässä tehtäviä tai ovat töissä.
Annoit liian suuren arvon laumaan kuulumisen puolesta. Laumat on heikoille, niille jotka eivät joko halua ajatella itse tai sille jehulle, joka hakee peesajia itselleen.
Kun joutuu pakon edessä tekemään töitä muiden kanssa niin kannattaa nauraa v ajakkien jutuille ja hymyillä heille, näin tulet muiden kanssa toimeen. Vapaa-aikana niitä ei tarvitse jaksaa ja ihmettelen suuresti että halusit v ajaiden klubiin juhlimaan. Olisit vain keskittynyt oman tutkintosi suorittamiseen, niin ongelmia ei olisi ollut.
Vierailija kirjoitti:
"Kerran kiusattu, aina kiusattu"
Merkillistä miten ne samat ihmiset aina kokevat tulevansa kiusatuksi iha joka ikisessä paikassa minne menevät.
Ei ole kovin merkillistä. Kiusaaminen rikkoo itsetunnon ja tekee araksi, aiheuttaa luottamuspulaa sekä tekee yksinäiseksi, mikä syö sosiaalisia taitoja.
Vierailija kirjoitti:
"Kerran kiusattu, aina kiusattu"
Merkillistä miten ne samat ihmiset aina kokevat tulevansa kiusatuksi iha joka ikisessä paikassa minne menevät.
Joo, minä ex kiusattu olen tätä yrittänyt avata. Peruskoulussa ihan oikeaa kiusaamista usein tapahtuukin, koska siellä helpostikin saa kuulla vaikka mitä kamalia näkemyksiä itsestään päivästä toiseen, myös fyysistä väkivaltaa on. Tämä voi sitten johtaa siihen, ettei kiusatun sosiaaliset taidot ja minuus joiltain osin kehity sieltä ala-tai yläasteelta eteenpäin, vaan maailma ja sen ihmiset on ikuinen yläaste.
Sitten kun käytös on vielä parikymppisenä sellaista, että ei ryhmässä puhu kellekään, vastaa kysyttäessä tylysti/parilla sanalla, jurnuttaa jossain bileissä pimeässä nurkassa, halveksii salaa kaikkia muita (koska oma mieli sekoittaa ne ikätoverit entisiin kiusaajiin ym), tai välttää kaikkia muita tyystin, kotiinsa linnoittautuen. Kun tämä ei sitten varsinaisesti herätä muissa halua lähestyä ja tutustua, ex kiusattu kuvittelee että kyse on kiusaamisesta, eikä nää oman käytöksensä ja vetäytyvän/välttelevän olemuksensa vaikutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opiskeluaikana tulee lähes joka kurssilla uusia ihmisiä, joista suurin osa on lopulta vain heippailututtuja käytävillä. Ei siellä mitään ystävyyksiä ja verkostoja suurin osa ole luomassa, vaan opiskelemassa tutkintoa. Joillakin on ihmeen romanttinen kuva korkeakouluista; suurin osa kököttää yksin koneella tekemässä tehtäviä tai ovat töissä.
No ei pidä paikkaansa. Oot vaan jäänyt ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kerran kiusattu, aina kiusattu"
Merkillistä miten ne samat ihmiset aina kokevat tulevansa kiusatuksi iha joka ikisessä paikassa minne menevät.
Ei ole kovin merkillistä. Kiusaaminen rikkoo itsetunnon ja tekee araksi, aiheuttaa luottamuspulaa sekä tekee yksinäiseksi, mikä syö sosiaalisia taitoja.
Hyvin monet uusiin opiskelupaikkoihin tulevat nuoret on arkoja ja yksinäisiä. Ei nuo niinkään estä tutustumasta toisiin samanlaisiin, vaan puutteelliset sosiaaliset taidot sekä yleinen omituisuus (sellainen synkkäilmeinen, hiljaa muita tuijotteleva "kouluampuja" -viba, joka joitain traumatisoituneita vaivaa.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kerran kiusattu, aina kiusattu"
Merkillistä miten ne samat ihmiset aina kokevat tulevansa kiusatuksi iha joka ikisessä paikassa minne menevät.
Joo, minä ex kiusattu olen tätä yrittänyt avata. Peruskoulussa ihan oikeaa kiusaamista usein tapahtuukin, koska siellä helpostikin saa kuulla vaikka mitä kamalia näkemyksiä itsestään päivästä toiseen, myös fyysistä väkivaltaa on. Tämä voi sitten johtaa siihen, ettei kiusatun sosiaaliset taidot ja minuus joiltain osin kehity sieltä ala-tai yläasteelta eteenpäin, vaan maailma ja sen ihmiset on ikuinen yläaste.
Sitten kun käytös on vielä parikymppisenä sellaista, että ei ryhmässä puhu kellekään, vastaa kysyttäessä tylysti/parilla sanalla, jurnuttaa jossain bileissä pimeässä nurkassa, halveksii salaa kaikkia muita (koska oma mieli sekoittaa ne ikätoverit entisiin kiusaajiin ym), tai välttää kaikkia muita tyy
Kyllä korkeakouluissakin tapahtuu ihan oikeaa kiusaamista. Onhan joillakin työpaikoillakin meininki kuin leikkikentällä, vaikka aikuisia ollaankin.
Ei ne kaikki kavereita ole keskenään. Pakon edessä hymyilevät ja nauravat v ajakkien jutuille, tekevät työnsä ja menevät himaan. Näin tullan ihmisten kanssa toimeen, ei niitä kukaan jaksa kattella enempää kuin on pakko. Teatteri vain menee läpi i diooteille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Kerran kiusattu, aina kiusattu"
Merkillistä miten ne samat ihmiset aina kokevat tulevansa kiusatuksi iha joka ikisessä paikassa minne menevät.
Kyllä. Eikä vika koskaan ole omassa nyrpeässä asenteessa, kuten nyt nämäkin "olen niin paljon fiksumpi muita etten viitsi edes tutustua kehenkään". Taatusti kokee jossakin vaiheessa että kiusataan, kun muilla on jo kaverit löytyneet.
V ajakit luulee että niiden kavereita ollaan, kyllä me teidän jutuille nauretaan, ehkä joskus hymyillään ja jutellaankin. Mutta ei teitä oikeasti kukaan jaksa, koitetaan vain tulla toimeen kun on pakko. Kaikki on vain illuusiota, ap teki virheen uskoessaan että kaikki ryhmän jäsenet olisivat jehun kavereita ja pilasi opintonsa sen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sä siellä bileissä teit, olisit keskittynyt opintoihisi. Bileissä ravaa vain v ajakit, ovat osastoa jersey shore, et sä niitä mihinkään olisi tarvinnut mutta haikailit silti. Teit tyhmästi ap ja nyt kaikki on pilalla.
Mä lyöttäydyin aluksi yhden puolitutun seuraan. Ei se ollut edes samanhenkinen. Myöhemmin löytyi samanmielinen kaverikin jonka kanssa ollaan vieläkin tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kerran kiusattu, aina kiusattu"
Merkillistä miten ne samat ihmiset aina kokevat tulevansa kiusatuksi iha joka ikisessä paikassa minne menevät.
Joo, minä ex kiusattu olen tätä yrittänyt avata. Peruskoulussa ihan oikeaa kiusaamista usein tapahtuukin, koska siellä helpostikin saa kuulla vaikka mitä kamalia näkemyksiä itsestään päivästä toiseen, myös fyysistä väkivaltaa on. Tämä voi sitten johtaa siihen, ettei kiusatun sosiaaliset taidot ja minuus joiltain osin kehity sieltä ala-tai yläasteelta eteenpäin, vaan maailma ja sen ihmiset on ikuinen yläaste.
Sitten kun käytös on vielä parikymppisenä sellaista, että ei ryhmässä puhu kellekään, vastaa kysyttäessä tylysti/parilla sanalla, jurnuttaa jossain bileissä pimeässä nurkassa, halveksii salaa kaikkia muita (koska oma mieli sekoittaa ne ikätoverit entis
Juu, mutta kiusaamista ei ole se jos on itse passiivinen eikä tule väkisin vedetyksi mukaan ystäväporukoihin.
Joo, ne on kavereita kunnes bileissä alkavat kännissä tappelemaan ja lasit lentää. Kännissä ei kaikki pysty enää esittämään v ajakille ja illuusio menee rikki, tästä seuraa konflikti. Et vain huomannut tätä ap, koska lähdit bileistä liian aikaisin.
Nää "keskity opintoihin ei ihmissuhteisiin" - kehotukset on outoja - eipä peruskoulussakaan ole millään lailla eduksi itselle keskittyä vain pänttäämiseen ja jättää kaikki kaverisuhteet väliin. Ihminen on sosiaalinen eläin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kerran kiusattu, aina kiusattu"
Merkillistä miten ne samat ihmiset aina kokevat tulevansa kiusatuksi iha joka ikisessä paikassa minne menevät.
Joo, minä ex kiusattu olen tätä yrittänyt avata. Peruskoulussa ihan oikeaa kiusaamista usein tapahtuukin, koska siellä helpostikin saa kuulla vaikka mitä kamalia näkemyksiä itsestään päivästä toiseen, myös fyysistä väkivaltaa on. Tämä voi sitten johtaa siihen, ettei kiusatun sosiaaliset taidot ja minuus joiltain osin kehity sieltä ala-tai yläasteelta eteenpäin, vaan maailma ja sen ihmiset on ikuinen yläaste.
Sitten kun käytös on vielä parikymppisenä sellaista, että ei ryhmässä puhu kellekään, vastaa kysyttäessä tylysti/parilla sanalla, jurnuttaa jossain bileissä pimeässä nurkassa, halveksii salaa kaikkia m
Paitsi että "kiusatun" mielestä kaiken tulee pyöriä hänen ympärillään, hän on niin tärkeä ihminen että muiden tulee erityisesti kutsua hänet mukaan. Ja kun näin ei tapahdu, niin sitten ihmetellään että miksi minua aina "kiusataan". Kun on itse ensin jättäytynyt ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on kyllä niin outoja. Jos et heti pääse ryhmään mukaan niin ei enää mitään mahdollisuuksia, nyt olet sit yksin kolme vuotta... Haloo tällaiset ihmiset on niitä tyhmiä klikki ihmisiä, useinmiten naisia. Tällaisilla ihmisillä ei tee mitään. Pelkkää draamaa, juoruamista ja selkään puukottamista.
Antaa kyllä todella huonon kuvan ihmisistä. Kaikki eivät selvästikään kasva koskaan aikuisiksi.
Kiinnostava aihe. Itsekin olen aloittamassa syksyllä amk-opinnot. Olen 41v setämies ja mietityttää nämä juniorit tulevina opiskelukavereina.
Olen introvertti, ja monesti arka ja hiljainen aluksi ennenkuin tullaan tutuiksi.
Tottakai olisi mukava saada kavereita, ikään katsomatta, mutta elämänkokemus kertoo ettei se kuitenkaan ole kaikki kaikessa.
Tutuksi tullaan myös myöhemminkin opintojen aikana, kun koulut kestää useampia vuosia. Siksi en hermoilisi asian kanssa ensimmäisinä viikkoina
Uskon, että enemmän se oli niiltä muilta pois, eikä sinulta. Jos tuossa piilee joku tarkoitus, jonka merkityksen tajuat vasta myöhemmin. Tsemppiä sulle!