Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yli 45-vuotiaina eronneet, kysymyksiä
14.07.2024 |
Saitteko uuden, sopivamman parisuhteen vai halusitteko elää yksin? Millaisia kommentteja kuulitte läheisiltänne erottuanne (ehkä pitkästä) parisuhteesta tai sitä harkitessanne? Jos teillä oli eron aikaan alaikäisiä lapsia, miten he ottivat muuttuneen tilanteen? Tuntuuko ero edelleen parhaalta vaihtoehdolta vai kadutteko sitä joskus? Millaiset välit exään? Muuttuivatko välit jommankumman tai molempien löydettyä uuden kumppanin? Onko elämä voittopuolisesti hyvää ilman eroon päättynyttä parisuhdetta?
Olen harkinnut jo pitkään eroamista. Minä haluaisin nykyistä paljon sosiaalisemman elämän, mutta joskus tuntuu, että olen liian "mökkiytynyt" aloittamaan kaikkea uudestaan. Aiemmin uskoin, että haluaisin elää ilman kumppania, jos tämä päättyy, mutta nyt en ole siitäkään varma. Kuitenkin itsetuntoni on tämän toimimattoman avioliiton jälkeen vähän huono, ja "markkina-arvoni" ei taida olla kummoinen. Pitäisikö vain uskaltaa repäistä itsensä irti limbosta?
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole saanut omistusasuntoa enkä viedä omia lapsia ulkomaille ja nyt se on myöhäistä.
En todellakaan ole niin tyhmä, että menisin siivoamaan ilmaiseksi jonkun miehen asuntoa tai hoitaisin eläkkeellä olevia vanhempia, jotta sote johtajat pääsivät helpolla. En tule tekemään mitään noista.
Seurustella voin niin että nähdään joskus, mutta miehen kotona en kotitöitä tee.
Ja jos mies joutuisi leikkaukseen mistä kotiutetaan nopeasti niin hän ottaa maksulliset hoitopalvelut.
En ole ilmainen piika.
Mikä fucking jankkaaja täällä koko ajan vastailee itselleen???
Ja ihan aiheen vierestä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavoin teillä on toimimaton liitto? Onko rakkautta, läheisyyttä, seksiä?
Ap! Kerro omastasi jos se oli toimimaton liitto!
Yksinkertaistetusti: olemme kuin puolitutut asumassa saman katon alla. Yhteyttä ei ole.
Sen voi hankkia takaisin.
Menkää terapiaan.
Ap on hölmö.
Vierailija kirjoitti:
Moni keski-ikäinen on ilman omistusasuntoa ja matkoja mikä tarkoittaa, että eivät toimi omaishoitajina tulevaisuudessa.
Valtio voi teettää palkatonta työkokeilua, mutta maksaa myöhemmin yksinäisten eläkeläisten hoidon, kun ei ole puolisoita omaishoitajina.
Sinä olet lähettänyt tähän keskusteluun jo monta viestiä.
Mä olin 44v kun mies halusi erota. Jätti mut todella rumalla tavalla ja mun elämä meni ihan palasiksi. Sitä elämää yritän edelleen kasata reilu vuosi myöhemmin. Enää en miestä huolisi, mutta tekonsa jätti arvet.
Erosimme 17 vuotta kestäneestä avioliitosta. Olemme edelleen todella hyviä ystäviä, koska eroon ei liittynyt kolmansia osapuolia. Nyt oltuani kuusi vuotta yksin olen päättänyt, että uutta miestä ei omaan huusholliini tule enkä ala enää seurustelemaan ja säätämään sitä sun tätä.
Kaikki miehet, joihin olen eron jälkeen tutustunut siis eronneet miehet ovat samaa mieltä kanssani. Heidän kanssa on mukava jutella niitä näitä, kun sattumalta tavataan, mutta on jotenkin niin helpottavaa vain olla rento oma itsensä eikä tarvitse hätistellä epäsopivia iskijöitä. Monet miehet tuntuvat olevan hyvin katkeria entiselle vaimolleen ja toiset jopa vihaavat naisia, mutta minä olen harmiton juttukumppani, kun en minäkään yritä mitään juttelua kummempaa.
Elämäni on oikein hyvää näin!
Alue: Aihe vapaa
Suosittelen eroa jos enemmän huonoa kuin hyvää. Täydellistä ei ole kenelläkään. Yksinkin voi elää paremmin kuin huonossa suhteessa. Yksin ollessa toki myös huonoja puolia. Lapset aistivat jos vanhemmat voivat huonosti ja saavat huonon parisuhteen mallin.