Missä teitä yksinäisiä sinkkunaisia oikein kohtaisi?

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset on kyllä niin outoja.

Itse oon seurannu tiktokissa muutamia sinkkuihmisiä, heidän postauksiaan sinkkuudesta ja treffeistä ja oon nyt törmännyt myös useisiin hyvännäköisiin naisiin, jotka eivät ole koskaan seurustelleet. Ja nämä naiset ovat 30 + ikäisiä. Kauniita, työssäkäyviä ihmisiä. Että kyllä kauniillakin ihmisillä on vaikeaa löytää kumppania.

Mutta ei taida se kumppani löytyä tiktokistakaan. En tiedä mitä viestejä saavat suoraan, mutta julkiset viestit videoissa miehiltä ovat vaan pelkkää sydän ja hymiö emojioita.

Toinen huomio on se, että naiset ja miehet tuntuvat haluavan ihan eri asioita. Naiset haluavat asua kaupungissa ja matkustella ja miehet jossain rauhassa omakotitalossa perheen kanssa.

Heh. Itse olen ns maalaistyttö, vaikka käynkin ulkomailla kerran pari vuodessa. Omakotitalo on unelmani, nyt asun rivitalossa, jossa kyllä on mukavankokoinen piha.

Miehet juoksevat heti karkuun, kun totean, etten halua asua kaupungissa.

Toi kirjastovinkki on hyvä. Siellä voisi olla saman tyylisiä ihmisiä kuin minä. Mutta ottavatko naiset muka hyvällä sen, jos tuntematon mies lähestyy kirjastossa? Ja miten erottaa lähestymistä kaipaavat niistä, jotka vain haluavat olla rauhassa?

Missähän päin aloittaja asuu? :)

Mä olen 36, nainen, sinkku, lapseton ja asun Tampereella. Kotona tulee vietettyä vähän liikaakin aikaa, mutta deittiäppien lisäksi mut voi kohdata esim. kaupassa, kaupungilla, erilaisissa tapahtumissa, kulttuuririennoissa ja ulkoilemassa. Ja kohta taas tauon jälkeen liikuntakeskuksesta, jossa käyn jumpissa ja salillakin vähän.

Mulle on jäänyt tosi positiivisesti mieleen yksi mies, joka joskus pysäytti mut kadulla, kehui, kysyi olenko sinkku ja pyysi treffeille. Vaihdettiin numerot ja käytiin treffeillä. Vaikkei siitä mitään syntynyt, niin oli silti ihailtavan rohkeaa tuo kohtaaminen. Itsekin olen ottanut tavoitteeksi, että olisin yhtä rohkea missä tahansa kuljenkin, mutta vielä ei ole onnistunut. 

Vierailija kirjoitti:

- joku, jonka kanssa katseet kohtaa, jäisi juttelemaan. 

Mutta itse et mene. Vai aloitatko itse keskustelun? Et. 

Hassu tuo katseiden kohtaaminen - suurin osa naisista kun tuntuu nykyään välttelevän tuota viimeiseen asti. Ainakin minun kanssani 😂 Lisäksi ne isot vastamelukuulokkeet. Applen valkoiset napit tai luurin tuijottelu = älä vaan lähesty, haluan olla rauhassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikille niille ihmisille kirjoitetaan resepti, jotka eivät halua että tuntemattomat ihmiset tulevat häiritsemään heitä julkisilla paikoilla, niin Suomesta loppuu lääkkeet kesken.

Mitä jos suomalaiset opettelisi vähän keskustelemaan ja ihan vaan käytöstapoja?

Jos uskoo jokaisesta vieraasta niin pahaa, että ahdistuu jo kohdatessa, on jotain vialla.

Oletko käynyt ulkona viime aikoina? Tai edes tällä vuosituhannella? Ihmiset nimenomaan eivät osaa enää kommunikoida. Tai hallitse edes perus käytöstapoja. Jos edes yrittää aloittaa keskustelua jonkun kanssa, on siinä ja siinä jutteleeko seuraavaksi vartijan vai poliisin kanssa.

Just olen tulossa ulkomailta, latinalaisesta kulttuuripiiristä. Helppo aloittaa keskusteluja suk

Tämähän se on - jos mies on kivan oloinen, selvin päin, siisti ja muutenkin ok, niin olisi kohteliasta vaihtaa edes pari sanaa tai jutustella vaikka hetken niitä näitä. Vaikka ei kiinnostaisikaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sitä saisikin rohkeutta lähestyä jotain naista julkisella paikalla. Pitäisi vain yrittää omaksua asenne, ettei maailma lopu pakeista, vaikka niitä tulisikin paljon.

M39

Sun tulee ottaa se asenne että et sä ketään ole tässä pokkaamassa, vaan juttelet kivoja ja olet extrovertti, pidät hyvää fiilistä yllä.  Paineet keskustelun aloittamisesta loppuvat kun et ole pokkaamassa, tällöin eitule mitään pakkejakaan. Jos kivasta juttelusta ja kohtaamisesta lähteee liikkeelle  jotain enemmän niin se on vaan kivaa bonusta. Muuten se oli vaan hetkellinen tapaaminen, josta toivottavasti kummallekin jäin lämmin fiilis. 

Ja tässäkin on miehen tehtävä kannatella keskustelua pitämällä hyvää fiilistä yllä?

Taisin kirjoitella tästä johonkin toiseenkin vastaavaan ketjuun, mutta lähtökohtaisesti todella harva suomalainen (nainen tai mies) osaa nykyään keskustella pidempään yhtään mistään. Keskusteluksi ei lasketa yksinkertaisten arkihuomioiden (sää vaikka) toistelua tai jonkun typerän kaikkien näkemäm suoratoistosarjan yksinkertaista kommentointia. Keskustelutaitoon liittyy mm. se, onko ylipäänsä kiinnostunut mistä(än), kehittääkö itseään, lukeeko mitään, onko huumorintajua, älykkyyttäkin. 

Jos sellaisen tyypin löytää, jonka kanssa oikea toimiva keskusteluyhteys syntyy, siitä kannattaakin pitää kiinni kynsin ja hampain. 

Vierailija kirjoitti:

Ruokakaupassa. Jos näet yksin shoppailevan naisen, hän on todennäköisesti sinkku. 

Tuo nyt ei pidä paikkaansa, mutta olen kyllä tässä miettinyt tätä. Aika moni pariskuntakin lenkkeilee yhdessä, eli onko yksin lenkkeilevän ukko aina kotona? 😄 Toki, jos eivät asu yhdessä niin se selittäisi tuon. 

Vierailija kirjoitti:

Miten sitä saisikin rohkeutta lähestyä jotain naista julkisella paikalla. Pitäisi vain yrittää omaksua asenne, ettei maailma lopu pakeista, vaikka niitä tulisikin paljon.

M39

Teet virheen siinä, että ajattelet, että naista lähestytään vain iskumielessä. Opettele näkemään naiset ihmisinä, kaltaisinasi, ihmisinä, joiden kanssa voi olla kive jutella. Ei mitään muuta. siihen ei tarvita kauheasti edes rohkeutta eikä tarvitse pelätä pakkeja. Jos välillänne on jotain, niin tilaisuus isekemiseen kyllä sitten tulee. Eikä muutenkaan monikaan nainen tykkää siitä, että mies tulee vain iskemään. Parempi vain lähteä siitä lähtökohdasta käsin, että kunhan tässä rupatellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset on kyllä niin outoja.

Itse oon seurannu tiktokissa muutamia sinkkuihmisiä, heidän postauksiaan sinkkuudesta ja treffeistä ja oon nyt törmännyt myös useisiin hyvännäköisiin naisiin, jotka eivät ole koskaan seurustelleet. Ja nämä naiset ovat 30 + ikäisiä. Kauniita, työssäkäyviä ihmisiä. Että kyllä kauniillakin ihmisillä on vaikeaa löytää kumppania.

Mutta ei taida se kumppani löytyä tiktokistakaan. En tiedä mitä viestejä saavat suoraan, mutta julkiset viestit videoissa miehiltä ovat vaan pelkkää sydän ja hymiö emojioita.

Toinen huomio on se, että naiset ja miehet tuntuvat haluavan ihan eri asioita. Naiset haluavat asua kaupungissa ja matkustella ja miehet jossain rauhassa omakotitalossa perheen kanssa.

Heh. Itse olen ns maalaistyttö, vaikka käynkin ulkomailla kerran pari vuodessa. Omakotitalo on unelmani, nyt asun rivitalossa, jossa k

Hyvännäköiset ja menestyneet kaupunkilaismiehet?

Vauvapalstalla :D

Kaupassa, töissä tai pyörälenkillä. 

Olen sinua 10v vanhempi.  Viihdyn paljon itsekseni, mutta en ole yksinäinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- joku, jonka kanssa katseet kohtaa, jäisi juttelemaan. 

Mutta itse et mene. Vai aloitatko itse keskustelun? Et. 

Hassu tuo katseiden kohtaaminen - suurin osa naisista kun tuntuu nykyään välttelevän tuota viimeiseen asti. Ainakin minun kanssani 😂 Lisäksi ne isot vastamelukuulokkeet. Applen valkoiset napit tai luurin tuijottelu = älä vaan lähesty, haluan olla rauhassa. 

Totta kai. Miehen katsominen on monelle miehelle kutsu lähestyä. Sen vuoksi katsotaan ihan kaikkea muuta. Koita lähestyä jotain 50v tai vaikka 60v naista, he yleensä ilahtuvat kaikesta huomiosta

Niin antakaa waarille pimppiä ma pyydän ja rukoilen kuin Eino Leino

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sitä saisikin rohkeutta lähestyä jotain naista julkisella paikalla. Pitäisi vain yrittää omaksua asenne, ettei maailma lopu pakeista, vaikka niitä tulisikin paljon.

M39

Teet virheen siinä, että ajattelet, että naista lähestytään vain iskumielessä. Opettele näkemään naiset ihmisinä, kaltaisinasi, ihmisinä, joiden kanssa voi olla kive jutella. Ei mitään muuta. siihen ei tarvita kauheasti edes rohkeutta eikä tarvitse pelätä pakkeja. Jos välillänne on jotain, niin tilaisuus isekemiseen kyllä sitten tulee. Eikä muutenkaan monikaan nainen tykkää siitä, että mies tulee vain iskemään. Parempi vain lähteä siitä lähtökohdasta käsin, että kunhan tässä rupatellaan.

Onhan se oikeasti semi ahdistavaa kun tiedät, että tuo mies lähestyi minua siksi koska haluaa panna minua. Eivät miehet muusta syystä naisia lähesty. Ja koska ei itse ole yhtä avomielinen, ei oikeastaan kiinnosta lähteä treffeille tällaisessa setupissa ollenkaan

Omat pariutumiseni ovat tapahtuneet niin, että olen jutellut miehen kanssa netissä, ja sitten tavannut. Tai törmännyt mieheen jossakin muualla, ja sitten tinderissä. Tinderin kautta olen saanut vain yhden suhteen ja kadun sitä edelleen. Opin sen, että haluan tutustua mieheen tarkasti, ennen kuin annan mahdollisuuttakaan suhteelle tai sille, että mies alkaa kuvittelemaan asioita. Esimerkiksi instagram on hyvä tutustua miehen touhuihin: mitä postailee, mitä seurailee, ja millaiset ihmiset hänen jutuistaan tykkäävät. Jos mies ei ole instagramissa, hän ei todennäköisesti ole muutenkaan tyyppiäni

Vierailija kirjoitti:

Toi kirjastovinkki on hyvä. Siellä voisi olla saman tyylisiä ihmisiä kuin minä. Mutta ottavatko naiset muka hyvällä sen, jos tuntematon mies lähestyy kirjastossa? Ja miten erottaa lähestymistä kaipaavat niistä, jotka vain haluavat olla rauhassa?

Jos lähestyt ihan neutraalisti ja ymmärrät olla jatkamatta juttua jos toinen ei vaikuta kiinnostuneelta niin ei kai siitä pitäisi loukkaantua? Julkisilla paikoilla liikkuessa voi joutua kohtaamaan muita ihmisiä. Minä 38v nainen otan kaikki mukavat kohtaamiset tuntemattomien kanssa positiivisesti vastaan. Yleensä tosin vaan eläkeläiset alkaa jutella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sitä saisikin rohkeutta lähestyä jotain naista julkisella paikalla. Pitäisi vain yrittää omaksua asenne, ettei maailma lopu pakeista, vaikka niitä tulisikin paljon.

M39

Teet virheen siinä, että ajattelet, että naista lähestytään vain iskumielessä. Opettele näkemään naiset ihmisinä, kaltaisinasi, ihmisinä, joiden kanssa voi olla kive jutella. Ei mitään muuta. siihen ei tarvita kauheasti edes rohkeutta eikä tarvitse pelätä pakkeja. Jos välillänne on jotain, niin tilaisuus isekemiseen kyllä sitten tulee. Eikä muutenkaan monikaan nainen tykkää siitä, että mies tulee vain iskemään. Parempi vain lähteä siitä lähtökohdasta käsin, että kunhan tässä rupatellaan.

Komppaan vastaajaa! Ei varmasti kukaan tervejärkinen nainen lähde vieraan miehen kanssa noin vain mihinkään ensi sananvaihdosta. Älä ajattele sitä iskuyrityksenä josta voi seurata pakit, vaan normaalina keskusteluna, joka voi olla lyhyt, pitkä tai ei sen kummempi. Ensin tutustutaan ja jutellaan ja sitten jos ja kun juttu luistaa ja on kemiaa, voi kenties pyytää treffeille. Sanoa vaikka, että oli mukava jutella, haluaisitko nähdä toistekin.

Eli harjoittele keskustelua ihmisten kanssa. Ennen kaikkea ihmisten, ihan kenen vain. Vaikka naapurin mummojen tai sukulaisnaisten ja lähde siltä oletukselta, että on mukava jutella ihmisten kanssa. (Muista, että naiset ovat ennen kaikkea ihmisiä, ihan kuten sinäkin!) Kun se juttelu on luontevaa, ei tunnu vaikealta lähteä juttelemaan sellaisellekaan kiinnostavan näköiselle naiselle ja on helppo keksiä puheenaiheita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi kirjastovinkki on hyvä. Siellä voisi olla saman tyylisiä ihmisiä kuin minä. Mutta ottavatko naiset muka hyvällä sen, jos tuntematon mies lähestyy kirjastossa? Ja miten erottaa lähestymistä kaipaavat niistä, jotka vain haluavat olla rauhassa?

Jos lähestyt ihan neutraalisti ja ymmärrät olla jatkamatta juttua jos toinen ei vaikuta kiinnostuneelta niin ei kai siitä pitäisi loukkaantua? Julkisilla paikoilla liikkuessa voi joutua kohtaamaan muita ihmisiä. Minä 38v nainen otan kaikki mukavat kohtaamiset tuntemattomien kanssa positiivisesti vastaan. Yleensä tosin vaan eläkeläiset alkaa jutella. 

Samoin minä juttelen mukavia käytännössä kenen tahansa kanssa, ja täällä se on ihan tapanakin, että voi rupatella vaikka ohikulkijalle. Mutta pitää ymmärtää, että sellainen limainen ahdistelu tai seurassa roikkuminen silloin, kun toista ei kiinnosta, on eri asia. Kohtelias, ystävällinen ja rento keskustelu piristää päivää.  

Olen kyllä vanhempi mitä ap hakee mutta ehkä ikä juuri antoi rohkeutta rentoon lähestymiseen kun sain pari sanaa tuntemattoman miehen kanssa vaihdettuani pyynnön lähteä kahville. Käytiin kahvilla ja toisillain treffeillä ja ehkä olisi suhde syntynyt mutta oli niiiin puhelias etten olisi jaksanut kuunnella. Siis kysy rohkeasti, ei se maailmaa kaada jos saat pakit.

Vierailija kirjoitti:

Olen joko töissä, kotona, pyörälenkillä, kaupassa, kirjastossa, metsässä, tai ulkona tapaamassa ystäviä. 

Mutta vaikka elän suhteellisen aktiivista elämää ja käyn paljon ihmisten ilmoilla, niin eivät miehet minua koskaan lähesty (vaikka kavereitani joskus lähestyvätkin). Eli mun ongelma ei ole se, että en olisi ihmisten ilmoilla. Mun ongelma on se, että miehet eivät vaan yksinkertaisesti halua minua.

N39

Sama juttu. Vaikka en hyppäisikään suhteeseen kenen tahansa kanssa niin mies joka huomaisi minut ja aloittaisi keskustelun (ilman mitään ilmeisiä iskemis-taka-ajatuksia) vapaaehtoisesti tekisi tosi hyvän vaikutuksen ja tulisi hyvä mieli kyllä siitä, mikä sitten tietty olisi hyvä juttu ehkäpä jatkonkin kannalta jos keskustelu sujuisi kivasti. Mutta en usko että sellaista tulee tapahtumaan 😂

Millainen mies sytyttää?



NAINEN: rohkea ja aloitteellinen mies jolla on pilkettä silmäkulmassa, ja joka on valmis olemaan sinnikäs saadakseen minut :)



Miten toivoisit miehen lähestyvän?



NAINEN: voit vaikka sanoa varovasti jotain, älä missään tapauksessa vihjaa kiinnostuksesta ja poistu paikalta heti jos nainen vaikuttaa siltä ettei ole kiinnostunut