Mitä mieltä olet yleistyneestä tavasta heittää vainajan tuhkat mereen tai kesämökille

Vierailija kirjoitti:

Minusta on sääli, että vanhat, kauniit hautakivet murskataan. Eikö voisi hioa ja käyttää uudelleen, ellei vanhoja kiviä voi säilyttää? Jossain hautausmaalla vanhat kivet on siirretty hautausmaan aidan viereen. Niisä on nähtävillä menneiden aikakausien tyyli ja tavat.

Itärajalle panssariesteiksi.

Sirottelu mereen, en halua kylttejä enkä laattoja.

Olishan se oikeastaan hienoa päätyä jonnekin meren selälle tuhkana. Ei tarvitsisi mitään turhia kiviä sun muita kalliita muistomerkkejä joita jonkun pitäisi huoltaa ja maksaa vuokraa(!!). Kierrätystähän tuo olisi vaan luonnon kannalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko tuhkat vetää vessanpöntöstä alas?

Ei. Ensinnäkin viemäri menee tukkoon, ja lisäksi se on hautaustoimilain vastaista. Sinun täytyy ilmoittaa krematorioon minne tuhka loppusijoitetaan. Sinua tietenkin kiihottaisi ajatus vetää äitisi, isäsi tai puolisosi tuhka vessanpöntöstä alas, mutta tekisitkö niin kuolleelle lapsellesikiin? Kysyn vaan.

Mielestäni kaikkia vainajia tulisi kohdella kunnioittavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kevyesti puhutaan ihmisen kuolemasta. Ei ole elämänkokemusta vielä kirjoittajilla.

Miten niin? Mitä kokemusta pitäisi olla?

Kunhan olet kerran seurannut läheisen rakkaasi sairastamista toivon ja pettymyksen hetkineen viimeiseen henkäykseen asti, ajattelet ehkä toisin. Kun olet nähnyt pienet lapset äitinsä arkun äärellä, uurnanlaskun, missä viisivuotias sanoo:" Hei, hei, äiti", et ehkä voi enää kevyesti todeta, että kompostiin vain tuhkat.

Kun on mennyt 100 vuotta, niin kuka välittää...

Kamala traditio antaa näitä tuhkia ihmisten mukaan. Joku voi vaikka leipoa kakun anopista. Ihmiset on sairaita. Vainajista tehdään jo koruja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kevyesti puhutaan ihmisen kuolemasta. Ei ole elämänkokemusta vielä kirjoittajilla.

Miten niin? Mitä kokemusta pitäisi olla?

Kunhan olet kerran seurannut läheisen rakkaasi sairastamista toivon ja pettymyksen hetkineen viimeiseen henkäykseen asti, ajattelet ehkä toisin. Kun olet nähnyt pienet lapset äitinsä arkun äärellä, uurnanlaskun, missä viisivuotias sanoo:" Hei, hei, äiti", et ehkä voi enää kevyesti todeta, että kompostiin vain tuhkat.

 

Kun on nyt mennyt 25 vuotta siitä, kun äiti (ateisti) kuoli, niin minä (ateisti) en välitä niistä tuhkista p*skaakaan, kuten en äidin kuollessakaan.

Vierailija kirjoitti:

Kun on mennyt 100 vuotta, niin kuka välittää...

Minä välitän. Vanhoja hautakiviä katselen ja mietin, millaisia kohtaloita ihmisillä on voinut olla. Se antaa perspektiiviä nykypäivään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi meressä tai mökin takapihalla kuin autotallissa kaikenlaisten maalipurkkien ja tököttien seassa hyllyllä.

Eihän uurnaa saa säilyttää missä tahansa, syyllistyy hautarauhan rikkomiseen, jos tuhkia ei hävitä asiallisesti tietyn ajan jälkeen.

Varmaan syyllistyy, mutta kukaan ei ilmoita, kukaan ei tutki ja rikoksella ei ole uhria, niin pitäisin melko olemattomana rikkeenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kevyesti puhutaan ihmisen kuolemasta. Ei ole elämänkokemusta vielä kirjoittajilla.

Miten niin? Mitä kokemusta pitäisi olla?

Kunhan olet kerran seurannut läheisen rakkaasi sairastamista toivon ja pettymyksen hetkineen viimeiseen henkäykseen asti, ajattelet ehkä toisin. Kun olet nähnyt pienet lapset äitinsä arkun äärellä, uurnanlaskun, missä viisivuotias sanoo:" Hei, hei, äiti", et ehkä voi enää kevyesti todeta, että kompostiin vain tuhkat.

 

Kun on nyt mennyt 25 vuotta siitä, kun äiti (ateisti) kuoli, niin minä (ateisti) en välitä niistä tuhkista p*skaakaan, kuten en äidin kuollessakaan.

Ikävää, että elämäsi on mennyt näin.

Minun tuhkat heitetään puutarhaani suosikkipuitteni juurelle

Mitä merkitystä on hautamuistomerkeillä? Vainajalle ei mitään, mutta eläville se kertoo historiasta. Porissa on Käppärän hautausmaalla esimerkiksi Rosenlewin tehtaiden pystyttämä muistomerkki vuoden 1940 pommituksissa kuolleille työntekijöille. Se kertoo Suomen historiasta, se kertoo Porin historiasta, se kertoo siitä, kuinka monen nuoren ihmisen elämä päättyi hetkessä helmikuun 2. päivänä vuonna 1940. Muuten en olisi edes tiennyt, että Poriakin pommitettiin niin, että 21 ihmistä sai surmansa.

Mikäli kaikki päättävät, ettei mitään muistomerkkejä tarvita, historia ei konkretisoidu millään tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kevyesti puhutaan ihmisen kuolemasta. Ei ole elämänkokemusta vielä kirjoittajilla.

Miten niin? Mitä kokemusta pitäisi olla?

Kunhan olet kerran seurannut läheisen rakkaasi sairastamista toivon ja pettymyksen hetkineen viimeiseen henkäykseen asti, ajattelet ehkä toisin. Kun olet nähnyt pienet lapset äitinsä arkun äärellä, uurnanlaskun, missä viisivuotias sanoo:" Hei, hei, äiti", et ehkä voi enää kevyesti todeta, että kompostiin vain tuhkat.

Olen itse ollut 7v isän kuollessa. En ole varma mitä isän tuhkille tapahtui, mutta ilmeisesti ainakin osa siitä on siroteltu mereen ja osa ei. Suoraan sanoen sillä mitä sille tuhkalle tehtiin ei ole minulle mitään merkitystäkään.

Mielestäni vesistöön ei pitäisi heittää mitään sinne kuulumatonta.  

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni vesistöön ei pitäisi heittää mitään sinne kuulumatonta.  

Tuhka ei haittaa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni vesistöön ei pitäisi heittää mitään sinne kuulumatonta.  

No tuhka ei ole mitenkään vesistöön kuulumatonta. Eikä ruumiit muutenkaan. 

Avomeri tai joku virtaava olis ok, ei uimapaikkojen lähistöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni vesistöön ei pitäisi heittää mitään sinne kuulumatonta.  

Tuhka ei haittaa mitään.

Se on lannoite. Oliskohan fosforiakin ja muuta rehevöittävää?  Ei mihinkään pikkupoteroon kannata laittaa kilokaupalla. 

Toivon tuhkausta mutta en välitä mitä sitten tapahtuu.