Pienen taloyhtiön vastuiden jakautuminen yhden kämpän remontissa
Asun pienessä rivaritaloyhtiössä, jossa on vain neljä asuntoa. Yhdessä näistä on nyt todettu kosteusvaurio kylppärissä, ja tuollaisten korjaaminen menee tietysti taloyhtiön piikkiin.
Onko nyt siis näin, että kaikki osakkaat saavat yhdessä kustantaa tuon yhden osakkaan kylppäriremontin? Jotenkin ei kuulosta ihan reilulta.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Eihän ne vanhat kalusteet homeessa ole, että niitä pitäisi uusia. Kaikki vanhat vaan takaisin myös pönttö ja hanat, säästö on helposti pari tonnia.
Nämäkin laitteet joku vuokralainen saa rikki ja samoin nuo vesivauriot, joita vuokralaiset, kokemattomat suomessa asuvat aiheuttavat.
Huom :
KOSTEUSVAURIO KUSTANNUKSET RIIPPUVAT , M I K Ä sen vaurion on aiheuttanut !
Jos ASUKAS ITSE on huolimattomuuttaan aiheuttanut kosteusvaurion, MAKSAJA ON VAIN ASUNNON OMISTAJA.
Esimerkiksi, Pesukoneen putki tiputtanut vettä kauan alakaapistoihin ja seinään ym .. Se on ASUKKAAN HUOLIMATTOMUUTTA.
Asukkaan kuuluu huolehtia, että mitään putket eivät vuoda eivätkä tiputa vettä .
Siis tapahtuneesta riippuen, maksaja on joko vain asunnon omistaja yksin tai koko Taloyhtiö.
Vierailija kirjoitti:
Epäterve systeemi.
Kuka lie keksinyt moisen.
Piruuttaan ilmeisesti.
Ihan sama se on kerrostalossakin. Vaikka sinulla ei olisi parveketta, parvekeremontin kustannukset tulevat myös sinulle. Ja vaikka asuisit ekassa kerroksessa, joudut osallistumaan hissin rakentamisen kustannuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskee vain perusrakenteita eli kosteuseristeen alla olevaa. Pinnat ja kalusteet suurimmilta osin asukkaalle, jotkut kalusteet taisi kuulua taloyhtiölle, esim pönttö.
Juuri tästä syystä ei koskaan pieneen taloyhtiöön! Usein omalle kohdalle osuvia remppoja vastusttaan viimeiseen asti, ja kalliiksi tulee kun naapurissa kosteusvaurio.
Minä asun isossa taloyhtiössä. Yhtiökokoukset kestävät tuntikausia, kun sata ihmistä haluaa sanoa mielipiteensä jokaiseen käsiteltävään asiaan. Kaikenlaisten järkevienkin remppojen vastustavia myös löytyy paljon siitä ihmismassasta.
Keskustelut ja puheenvuorot voidaan rajata monin keinoin. Vastistajia löytyy aina ja sitä varten päätöstä tehtäessä äänestetään. Kumpi kanta tai mikä kanta sitten voittaa, on äänestyksen tulos. Jos remonttia ei tehdä, se on taliyhtiön osakkaiden kanta ja kantavat vastuun mahdollisesti myöhemmin tulevista suuremmista kuluista.
En usko vesivaurioihin sellaisenaan rakenteissa. Onhan eristeet tehty, vaikka olisi kipsilvyä laitettu seiniin. No luulisi ihmisten näkevän jo jos jostain vettä tai kosteutta joutuu putkista pyyhkimään. Putket on tietääkseni suojattu muovisella päällysputkella.
Tuttavamme rivitalo yhtiössä eräs nuoripari löysi ( vihdoin ja viimein) vuotavan pesukoneen putken tuhot, kun ostivat uuden pesukoneen , niin sen asennus hommissa paljastui vesivahinko.
Ja nuoripari MAKSAA ITSE remontinsa > huolimattomuus syynä.
Vierailija kirjoitti:
Huom :
KOSTEUSVAURIO KUSTANNUKSET RIIPPUVAT , M I K Ä sen vaurion on aiheuttanut !
Jos ASUKAS ITSE on huolimattomuuttaan aiheuttanut kosteusvaurion, MAKSAJA ON VAIN ASUNNON OMISTAJA.
Esimerkiksi, Pesukoneen putki tiputtanut vettä kauan alakaapistoihin ja seinään ym .. Se on ASUKKAAN HUOLIMATTOMUUTTA.
Asukkaan kuuluu huolehtia, että mitään putket eivät vuoda eivätkä tiputa vettä .
Siis tapahtuneesta riippuen, maksaja on joko vain asunnon omistaja yksin tai koko Taloyhtiö.
Väärin, jos pesukone vuotaa niin perusrakenteet maksaa taloyhtiö. Yleensä taloyhtiöllä on tähän vakuutus jonka maksut sisältyy vastikkeeseen. Pinnat maksaa asukas/asukkaan vakuutus.
Pienessä, muutamien osakkaiden taloyhtiössä, on aina järkevää ennen osakkeen ostohetkeä selvitellä myös yhtiövastikkeen määrä ja miten paljon siitä laitetaan säästöön. Mitä vanhempi taloyhtiö sen parempi, että sitä puskurirahaa olisi kattamaan yllätysremppoja.
Yleensä sovitaan hintakatto, jonka mukaan osakeyhtiö korvaa laatat, kalusteet yms. Jos halutaan vielä kalliimpia asukas maksaa yli menevän hinnan. Eli ihan mitä tahansa ei taloyhtiön piikkiin saa ostella olipa entisessä kylppärissä mitä jännää tahansa.
Vakuutusyhtiöt ovat tiukentaneet, mitä korvaavat, joten taloyhtiö jää sitten maksumieheksi.
Kun ostat osakkeen olet osana osakeyhtiötä, johon sijoitat x euron rahaasi. Voit miettiä haluatko säilyttää osakkeen arvosi suostumalla yhtiön vaatimiin korjauksiin ja myös sinun asuntosi arvo pysyy. Jos taloyhtiö todetaan huonosti hoidetuksi ja sen annetaan rapistua se on myös miinusta sinun sijoitukseesi.
Luulisi omistusasunnossa elävän tutkivan säännöllisesti ettei mitään vauriota tai hajuja tai muuta poikkeavaa ole asunnon vesipisteiden alueella.
Jokaisen asukkaan oma velvollisuus on seurata putkien kunto.
Allaskaapin sisälle pitää asukkaan ITSE katsoa useamman kerran vuodessa.
Samoin pesukoneen liittimis putkeen. Ja suihkun, pidesuihkun jne...
Noissa tapauksissa jos tulee vesivahinko, MAKSAJA ON YKSIN ASUNNON OMISTAJA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huom :
KOSTEUSVAURIO KUSTANNUKSET RIIPPUVAT , M I K Ä sen vaurion on aiheuttanut !
Jos ASUKAS ITSE on huolimattomuuttaan aiheuttanut kosteusvaurion, MAKSAJA ON VAIN ASUNNON OMISTAJA.
Esimerkiksi, Pesukoneen putki tiputtanut vettä kauan alakaapistoihin ja seinään ym .. Se on ASUKKAAN HUOLIMATTOMUUTTA.
Asukkaan kuuluu huolehtia, että mitään putket eivät vuoda eivätkä tiputa vettä .
Siis tapahtuneesta riippuen, maksaja on joko vain asunnon omistaja yksin tai koko Taloyhtiö.
Väärin, jos pesukone vuotaa niin perusrakenteet maksaa taloyhtiö. Yleensä taloyhtiöllä on tähän vakuutus jonka maksut sisältyy vastikkeeseen. Pinnat maksaa asukas/asukkaan vakuutus.
Niin jos joutuu menemään PERUSTUKSIIN SAAKKA.
PINTA materiaalit ja sen remontoinnin maksaa itse asunnon omistaja.
Vierailija kirjoitti:
Tuttavamme rivitalo yhtiössä eräs nuoripari löysi ( vihdoin ja viimein) vuotavan pesukoneen putken tuhot, kun ostivat uuden pesukoneen , niin sen asennus hommissa paljastui vesivahinko.
Ja nuoripari MAKSAA ITSE remontinsa > huolimattomuus syynä.
siksipä ne asnnukset kannattaa aina tilata, jolloin ei ole itse syypäänä siihen, että olisi laittanut liitoksen hionosti kiinni. Kylpyhuoneessa liitoksen vuotaminen pitäisi kyllä nähdä, koska veden ei pitäisi päästä rakenteisiin vaan valua lattiaa pitkin.
Ehkä nuoripari ei ollut niin taitava asiassa, että olisi osannut vaatia selvitystä.
Esimerkiksi astianpesukonetta ja pesukonetta keittiössä ei koskaan pidä mennä asentamaan itse! Keittiö ei oel märkätila ja liitännöistä vastaa liitännän tekijä eli asukas itse. Edes kotivakuutus ei korvaa! pesukoneen saa märkätiloissa itse kiinnittää, mutta turhalta selvittelyltä selviää, kun antaa ammattilaisen sen tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskee vain perusrakenteita eli kosteuseristeen alla olevaa. Pinnat ja kalusteet suurimmilta osin asukkaalle, jotkut kalusteet taisi kuulua taloyhtiölle, esim pönttö.
Juuri tästä syystä ei koskaan pieneen taloyhtiöön! Usein omalle kohdalle osuvia remppoja vastusttaan viimeiseen asti, ja kalliiksi tulee kun naapurissa kosteusvaurio.
Minä asun isossa taloyhtiössä. Yhtiökokoukset kestävät tuntikausia, kun sata ihmistä haluaa sanoa mielipiteensä jokaiseen käsiteltävään asiaan. Kaikenlaisten järkevienkin remppojen vastustavia myös löytyy paljon siitä ihmismassasta.
Keskustelut ja puheenvuorot voidaan rajata monin keinoin. Vastistajia löytyy aina ja sitä varten päätöstä tehtäessä äänestetään. Kumpi kanta tai mikä kanta sitten voittaa, on äänestyksen tulos. Jos remonttia ei tehdä, se
Ihan samalla tavalla pienessä yhtiössä äänestyksen tulos on ns. oikea.
Anna muutamia esimerkkejä sellaisista puheenvuorojen rajaamisista, joissa kaikkia osakkaita kuitenkin kohdellaan tasapuolisesti. Tuollaiset "voidaan rajata monin keinoin" -heitot ovat tyhjää puhetta ilman esimerkkejä.
Kosteus ongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti. Ennen kylpyhuoneessa oli suihkukaappi tai amme. Veden rasitus kohdistettiin sinne. Nykyään lotrataan vettä pitkin seiniä, niin ei mikään ihme jos joskus jostain löytyy kosteutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskee vain perusrakenteita eli kosteuseristeen alla olevaa. Pinnat ja kalusteet suurimmilta osin asukkaalle, jotkut kalusteet taisi kuulua taloyhtiölle, esim pönttö.
Juuri tästä syystä ei koskaan pieneen taloyhtiöön! Usein omalle kohdalle osuvia remppoja vastusttaan viimeiseen asti, ja kalliiksi tulee kun naapurissa kosteusvaurio.
Minä asun isossa taloyhtiössä. Yhtiökokoukset kestävät tuntikausia, kun sata ihmistä haluaa sanoa mielipiteensä jokaiseen käsiteltävään asiaan. Kaikenlaisten järkevienkin remppojen vastustavia myös löytyy paljon siitä ihmismassasta.
Keskustelut ja puheenvuorot voidaan rajata monin keinoin. Vastistajia löytyy aina ja sitä varten päätöstä tehtäessä äänestetään. Kumpi kanta tai mikä kanta sitten voittaa,
1. kellottaminen. Kohtelee jokaista tasapuoleisesti. Turha jaarituksia on kuunnella.
2. Käsitellään vain ne asiat, jota yhtiökokouksen kutsussa on tuotu esille. Muuta asiat siirretään hallituksen ja mahdollisesti yhtiökokouksen uudelleen kutsumiseen.
3. Kokouksen aikaiset esitykset tulee laatia kirjallisesti esim. kokouksen sihteerille. Vähentää sitä, että suu kävisi turhasta.
jne..
Ihan normaaleja kokousköytänteitä, yhtälainen kokous se yhtiökokouskin on kuin yritysten tai kaupunkien. On vain täysinäistä saamattomuutta, jos yhtiökokoukset kestää tuntikausia riidan takia
Vierailija kirjoitti:
En usko vesivaurioihin sellaisenaan rakenteissa. Onhan eristeet tehty, vaikka olisi kipsilvyä laitettu seiniin. No luulisi ihmisten näkevän jo jos jostain vettä tai kosteutta joutuu putkista pyyhkimään. Putket on tietääkseni suojattu muovisella päällysputkella.
Uudemmissa on noin. Vanhemmissa asunnoissa putket ovat rakenteissa ilman suojaputkea, vesieristys voi olla tai sitten ei ole.
Kosteusvaurioiden korjaaminen taloyhtiössä:
Yhtiön vastuu: Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiö vastaa rakennuksen rakenteiden, eristeiden ja perusjärjestelmien, kuten putkistojen, sähköjärjestelmien ja ilmanvaihdon, kunnossapidosta. Tämä koskee myös kylpyhuoneiden vedeneristeitä.
Osakkaan vastuu: Osakas vastaa huoneiston sisäosien kunnossapidosta, kuten pintamateriaaleista (laatat, maalit jne.) ja kalusteista (suihkut, altaat jne.).
Jos kylpyhuoneessa todetaan kosteusvaurio:
Taloyhtiön piikkiin: Yleensä taloyhtiö vastaa kosteuden aiheuttamien vaurioiden korjaamisesta, jos vauriot ovat syntyneet rakenteissa tai eristeissä. Tämä voi sisältää esimerkiksi lattian ja seinien vedeneristeiden uusimisen sekä mahdollisten rakenteellisten vaurioiden korjaamisen.
Osakkaan piikkiin: Osakas voi olla vastuussa kylpyhuoneen pintojen ja kalusteiden uusimisesta, jos ne ovat vaurioituneet.
Kulujen jakaminen:
Yhtiövastike: Taloyhtiön korjaukset rahoitetaan usein yhtiövastikkeilla, jotka kerätään kaikilta osakkailta. Tämä tarkoittaa, että kaikki osakkaat osallistuvat kustannuksiin yhteisesti.
Erityinen yhtiökokous: Jos korjauskustannukset ovat merkittäviä, taloyhtiön yhtiökokous voi päättää ylimääräisestä vastikkeesta tai lainan ottamisesta korjausten rahoittamiseksi.
Taloyhtiöillä on yleensä vakuutus, joka voi kattaa osan korjauskustannuksista. Vakuutuksen omavastuuosuus jää kuitenkin usein taloyhtiön maksettavaksi.
ASUKAS ITESE MAKSAA:
-pintamateriaalit, kalusteet ja asennukset, ja niistä tulevat remontit.
TALOYHTIÖ MAKSAA:
- Jos korjaus menee perustuksiin saakka, perustusten remontin. Näin se menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskee vain perusrakenteita eli kosteuseristeen alla olevaa. Pinnat ja kalusteet suurimmilta osin asukkaalle, jotkut kalusteet taisi kuulua taloyhtiölle, esim pönttö.
Juuri tästä syystä ei koskaan pieneen taloyhtiöön! Usein omalle kohdalle osuvia remppoja vastusttaan viimeiseen asti, ja kalliiksi tulee kun naapurissa kosteusvaurio.
Minä asun isossa taloyhtiössä. Yhtiökokoukset kestävät tuntikausia, kun sata ihmistä haluaa sanoa mielipiteensä jokaiseen käsiteltävään asiaan. Kaikenlaisten järkevienkin remppojen vastustavia myös löytyy paljon siitä ihmismassasta.
Keskustelut ja puheenvuorot voidaan rajata monin keinoin. Vastistajia löytyy aina ja sitä varten päätöstä tehtäessä äänest
1. kellottaminen. Kohtelee jokaista tasapuoleisesti. Turha jaarituksia on kuunnella.
Sata osakasta, jokaiselle puoli minuuttia puhumisaikaa, yksi käsiteltävä asia -> 50 minuuttia.
Meillä kestää paikalle saapuneiden nimenhuutokin tunnin.
Eräässä kun yhtiökokouksessa päätettiin saunatilojen vielä olla ja rempataan myöhemmin. Vaikka kaakelit tippui ja irtosi. Eli ei ajateltu ollenkaan, että kun venytetään,niin kosteus se menee vain syvemmälle ja remontti kulut kasvaa. Suurin osa olikin iäkkäitä jotka asiasta päätti. Me päätettiin muuttaa pois.