Miksei Maa koskaan tärise kiitäessään radallaan?

Isot maanjäristykset voi kääntää maapallon akselin kulmaa, joten kyllä tärinää on, mutta ei sitäkään tunne toisella puolella maapalloa.

Newtonin I laki:  kappaleen liike pysyy muuttumattomana ja se muuttuu vain, jos siihen vaikuttaa jokin ulkopuolinen voima. Tämä koskee myös liikkeen suuntaa. Suunnan muuttamiseenkin tarvitaan voimaa.

Newtonin 2 laki: Kappaleeseen vaikuttava voima aiheuttaa kappaleen liikkeen muutoksen. Kappaleen liikkeen suunta ja nopeus muuttuvat vain silloin, kun kappaleeseen vaikuttaa jokin voima. Liikkeen suunta ja nopeus muuttuvat siiihen suuntaan, johon voima osoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se joskus tärisee. Esimerkiksi 66-65 miljoonaa vuotta sitten, kun eteen tuli asteroidi. Silloin riitti tärinää.

 

Ja kuka sitä satua oli todistamassa,,joo tiedemiehet höpö jutuillaan.

Et ole kuullut paleontologiasta? :D

Huomaa kun työntää käden ikkunasta ulos, huima ilmavirta nykii kättä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se joskus tärisee. Esimerkiksi 66-65 miljoonaa vuotta sitten, kun eteen tuli asteroidi. Silloin riitti tärinää.

 

Ja kuka sitä satua oli todistamassa,,joo tiedemiehet höpö jutuillaan.

Jos ihmiskunta joskus ajaa itsensä sukupuuttoon, voidaan syyttää vain ja ainoastaan kaltaisiasi tieteen kieltäjiä.

Jos teitä sikiää liikaa, olemme tuhoon tuomittuja. Ihan ilman asteroideja.

Internetin piti tuoda maailmankaikkeuden tieto kaikkien saataville.  Sen sijaan se lokeroi idiootit omiin feisbuuk-kupliinsa lisääntymään ja täyttämään maan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tunnetko ap sitä, että liikut koko ajan 180kmh vauhdilla?

Pendoliino ainakin rytisee ja ryskyy siihen malliin, että ei voi olla huomaamatta.

Juna liikkuu johtuen omasta rakenteestaan ja kiskoista. Maapallon kiskot ovat hieman jykevämpää tekoa ja Maa aluksenakin huomattavasti stydimpi kuin italialainen juna.

Aurinkokuntamme on 100000km/t vauhdilla menossa galaksissamme alueelle jossa on paljon törmäiltävää.

Todennäköisyys Auringon osumisesta toiseen tähteen sen kiertäessä Linnunrataa on likimain samaa luokkaa kuin kahden hyttysen törmääminen Ahvenanmaan yllä omana elinaikanaan (muutama päivä).

Auringon osuminen niin lähelle räjähtävää supernovaa että se steriloisi meidät kaikki gammasädepurkauksellaan vaatisi hyttysten vaihtamisen kimalaisiin.

Aikaikkuna 5 miljardia vuotta, eli Auringon oletettu jäljellä oleva elinikä.

Alkuperäisessä arviossa jonka joskus näin, puhuttiin Grand Canyonista.

Vaihdoin saman kokoiseen tutumpaan kohteeseen...