Miksi et haluaisi asua Helsingissä?

Ahdasta ja ankeaa. Ihmisiä joka paikassa. Lisäksi liian eksoottista.

Asun mieluusti peräkorvessa, jossa on tilaa hengittää.

Punavihreät ovat laatineet radikaalivasemmistolaiset säännöt, jossa keskeisenä vihollisena nähdään kantasuomalainen ihminen. Ei normaalin ihmisen kannata riskeerata henkeään.

Jos en asuisi oikeasti maalla, haluaisin asua jossain oikeasti isossa kaupungissa, jollaisia Suomessa ei ole.

Mutta tällä hetkellä suurin syy siihen, miksi en asu Helsingissä, on se, kun sieltä on liian pitkä matka minun ja puolisoni työpaikoille. Lisäksi täällä, missä työpaikkamme sijaitsevat, on huomattavasti edullisemmat asunnot.

Melkein kuin kesämökillä asuisi, uimaranta vain puuttuu ja talo on iso ja talviasuttava kaikilla tarvitsemillamme mukavuuksilla.

Kurja asumisenlaatu, kerrostalo kelpaa, mutta Hki:ssä kantakaupungissa asuakseen täytyy asua paljon pienemmässä asunnossa, jotta siihen varaa. Lähiössä en suostu asumaan Hki:ssä, koska jos lähiössä asuu, silloin kaupungilla ei ole enää merkitystä, onko Pori vai Hki.

Helsingissä häiritsee huumeet ja niiden käyttäjät, joita on enemmän kuin muualla. Lisäksi liiankin tiivis ja suuri kaupunki ei myöskään houkuta, haluaisin mieluummin asua vaikka Turussa. Kaupungissakin voi olla luontoa, jo muutama puu piristää vehreydellään. Huolestuttavana pidän myös ajatusta siitä, että valtaosan suomalaisista pitäisi asua kaupungeissa, kun ei se kaupungistuminen ole ainoastaan hyvä asia. Lisäksi helsinkiläisten koppava asenne ja urakeskeisyyden ja pinnallisuuden korostuminen ovat jotain, joka ei tunnu oikein omalta. Kaiken päällä kirsikkana asunnot, en viihtyisi vieri viereen rakennetuissa asunnoissa ainakaan ydinkeskustassa, eikä hinta ainakaan nosta ostohalukkuutta.

Tiettyjä hyviäkin puolia toki Helsingissä on, kuten museot ja taidenäyttelyt. Ja teatterit, mutta nämä eivät oikein riitä asumisen perusteeksi.

Olen syntynyt Helsingissä, asunut siellä ja rakastanut sitä yli 50 vuotta. Sitten alkoi tuntua, että tämä ei ole enää se Helsinki, mitä rakastan. Ja aloin myös kaivata lähemmäs luonnon helmaa.

Ei sitä oikein osaa selittää. Viimeisin asuinpaikkani oli Jätkäsaari ja siellä asuminen oli 11 vuoden ajan ihaninta ikinä, kunnes ei enää ollut.

Nyt nautin metsänäköalasta ja siitä, että naapureita ei ole näköpiirissä. Helsingin keskustaan ajaa 45min, jos tulee joku hinku päästä sinne.

Asun keskisuuressa kaupungissa eteläsuomessa, väkeä tässä kaupungissa asuu 70 000 ihmistä.

En haluaisi asua helsingissä näistä syistä:

-Helsingissä asunnot on kalliita, haluan laittaa rahani muuhun kuin asumiseen.

-Helsingissä on paljon ihmisiä ja ruuhkia

-Helsingissä ei näe luontoa, täällä missä asun pääsen metsään ja luontoon helposti ja nopeasti

-Helsingin autovihamielisyydestä en pidä

-Helsingin kulttuuri ja arvot ei ole minua varten, arvostan rauhallisuutta ja järjellä ajattelua. 

Pääkaupunkiseutu ei ole turvallista aluetta.

Vierailija kirjoitti:

Tykkään asua Vantaalla, täällä luonnonläheisissä maisemissa pk-seudun reunalla. 

Vantaan reuna-alueilla on kyllä ihan mahtavia paikkoja, esim. Nybygget <3

Helsinki on rakennettu liian täyteen ja pilattu sillä! Se Sipoolta varastettu Landbokin on kaavoitettu niin, että talot on ihan sumpussa, vaikka lääniä olisi. Olisivat edes sinne reunalle jättäneet ihmisille puolen hehtaarin tontteja, niin ei väljempää asumista haluavien tarvitsisi paeta Helsingistä kokonaan. Helsingistä puuttuu kunnollinen maaseutu!

Olen asunut Helsingissä 30 vuotta töiden takia. Mun mielestä helsinkiläiset ovat pääsääntöisesti rentoja ihmisiä, mutta Helsinki on jotenkin persoonaton verrattuna joihinkin Euroopan kaupunkeihin. Ei ole mitään todella vanhoja rakennuksia, kirkkoja, "vanhaa kaupunkia", meri on tietysti kiva, mutta kaipaan jokilaivoja ja kanavia. Helsingin keskusta on kamala sumppu. Ma*muja on liikaa, näkyy katukuvassa törkyisyyden lisääntymisenä, rikoll*isuutena. Muuttaisin heti maalle, jos saisin hyvän duunin sieltä, tarkoitan tällä oikeata maaseutua pihoineen, en mitään Nurmijärveä.

Paljasjalkaisena muualle muuttaneena en näe yhtään syytä palata.

Viimeksi kun kävin, oli lapsuuteni metsä kaadettu ja tilalle rakennettu useampi kerrostalo niin vieri viereen, ettei ikkunasta muuta näe kuin vastapäisen talon asukkaan ikkunasta sisään. 

Jotta voisin viljellä helsinkiläisille ruokaa.

t. maajussi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turkulaisena en voisi ajatellakaan asuvani noin idässä, venäläisten pääkaupungissa. Se suurkirkkokin on aivan puistattava rakennelma. Koko kaupunki on niin, no, venäläinen. Ja siihen vielä se hyytävä avomeri. Huh.

Minä en espoolaisena haluaisi asua noin pohjoisessa susirajan huonommalla puolella.

Susirajan huono puoli ei kelpaa. Susia on kiva ja helppo suojella sieltä Espoon betonikuutiosta käsin. Ja ah! olla niin luonnonsuojelijas että.

Sielä on kiva käydä muutaman vuoden välein, mutta ei sielä ole mitään mitä tarvitsen tai kaipaan arkielämääni.

Helsingin ravintolatarjonta on heikkotasoista. Jos syön Helsingissä niin parasta taitaa saada Jaskan Grilliltä...

Kunnollista liharuokaa en muista Helsingistä saaneeni paitsi siitä saksalaisesta pöydillätanssimispaikasta. Siellä ei viitsi kuitenkaan joka päivä käydä.

Vastaan että mieluummin asuisin jossain Köpiksessä tai vaikka Berliinissä. Oikeastihan Helsinki on Suomen ainoa oikea kaupunki. Toki sieltä uupuu kaikki sellainen joka virittäisi kunnollista kaupunkimeininkiä. Talvi-iltoina kaupunki on täysin kuallu.

Tykkään luonnosta ja järvimaisemista. Meri ei ole sama asia. Liikaa ihmisiä ja melua, kallista, koko ajan isoja remontteja katu kuvassa. Lisäksi liikaa wokea yms muuta paskea.

Liikaa kävelyä näin vanhempana, olen paljon ollut Hesassa  tädilläni  ja kursseilla. Ne reissut oli silloin mukavia,  Hyvä turisteille. 

Helsinki on kuin sirkus, siellä voi käydä muutaman vuoden välein katsomassa mitä uusia temppuja pellet ovat keksineet.

Helsinki on kyylääjän ihanne paikka asua, iso osa taloista melkein kiinni toisissaan, voi seurata ikkunasta suoraan mitä vastapäisen talon asukas touhuilee.