Pohdin vakavasti, mistä laiskuuteni johtuu..
Toivoisin muilta laiskoilta kommenttia tähän.
Olen lapsesta asti ollut laiska. Se koski ihan kaikkea, jopa leikkimistä. En ikinä viitsinyt tehdä lumilinnaa, monimutkaisissa juonileikeissä kyllästyin ja herpaannuin heti ym. En jaksanut täyttää värityskirjoja.
Yleensäkään en motivoidu mistään. Kotityöt ovat kammottavia, siivoaminen on niin äärimmäisen vastenmielistä, etten osaa sitä edes selittää. Ikkunat olen pessyt 20 v sitten.
Töiss olen selvinnyt kohtalaisesti. Teen kaikki rimaa hipoen, en jaksa ikinä nähdä ylimääräistä vaivaa mistään.
Ihailen toimeliaita ihmisiä mutta samalla en voi edes käsittää, miten joku viitsii hoitaa puutarhaa, tehdä lumitöitä ym. Olen joskus asunut rivitalossa, kaikki pihatyöt olivat kuolemaksi.
Pelkään, että lamaannun ihan täysin. En motivoidu mistään, näen kaiken turhana ja itseni ja ihmiskunnan tuhoon tuomittuna.
Minulla ei juuri ole ollut parisuhteita, mutta laiskuuteni on ollut niissä aina ongelma.
En ylipäätään innostu mistään.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Rikas sisäinen maailma? Silloin ei kärsi tylsyydestä, eikä tule ikään kuin tarvetta hakea ulkopuolelta sitä täytettä ja sisältöä.
Tuokin on totta. Mutta jotakin kai joskus pitäisi tehdäkin 😀 Siis melkein kaikki jää tekemättä
Ei sille varmaa mitään voi . Ole ap just sitä, mitä ole. Ikävä vaan, jos kärsit siitä.
Itse ole äärimäisen puuhakas ja siisti. Mutta ,kun aina kaikki on nopeasti kunnossa, minulla jää ruhtinaallisesti aikaa nautiskella olostani ja esim lukea ja liikkua, koska ne ovat hyvin hyvin nautinnollisia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Rikas sisäinen maailma? Silloin ei kärsi tylsyydestä, eikä tule ikään kuin tarvetta hakea ulkopuolelta sitä täytettä ja sisältöä.
Kaunis on tämäkin ajatus kuitenkin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei sille varmaa mitään voi . Ole ap just sitä, mitä ole. Ikävä vaan, jos kärsit siitä.
Itse ole äärimäisen puuhakas ja siisti. Mutta ,kun aina kaikki on nopeasti kunnossa, minulla jää ruhtinaallisesti aikaa nautiskella olostani ja esim lukea ja liikkua, koska ne ovat hyvin hyvin nautinnollisia asioita.
Kiitos, tämä lohdutti 💜
Ekoteko! Säästyy valtavasti luonnonvaroja.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko syy laiskuuteesi olla yksinkertaisesti se, että olet hieman aistiyliherkkä. Yksinkertaisesti aivosi käy kaiken aikaan niin kierroksilla, että pienikin mukava asia täyttää dopamiinitasosi niin ääriään myöten täyteen, että liika on liika ja kyllästyt. Se on aika lailla piirre, mikä on ja pysyy.
Tätäkin olen pohtinut. Joskys tulee jonkin asian tai tekemisen pohtimisesta niin paljon kierroksia päähän, että tavallaan lamaantuu. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ekoteko! Säästyy valtavasti luonnonvaroja.
Juu, en paljon pörrää miittän enkä missään 😀💜😀 Ap
Mielestäni suorittajat ovat jotenkin rauhaton ja rasittava ihmistyyppi, ihme kilpailijoita joka asiassa. Ennemmin rauhallinen ja pohtiva - ennen tällaiset ihmiset saivat ihan rauhassa istuskella ja poltella piippua pellolle tuijottaen. Iso osa nykyajan työstä on keksittyä ja ihan turhaa hommaa sitäpaitsi.
Vierailija kirjoitti:
Ekoteko! Säästyy valtavasti luonnonvaroja.
Täysin samaa mieltä. Ap on kehityksen etulinjaa: älä reuhdo, säästä luontoa.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole kunnianhimoa eikä halua vaurastumiseen. Elämä on niiin lyhyt, että järki laittaa kokoajan kampoihin. Siksi olen mielummin tekemättä mitään. En saa mitään kiksejä pätemisestä.
Fiksu! Arvostan. Olen mittari täynnä somen omakehujia ja pätijöitä. Ihmisten "tekeminen" on alkanut vaikuttaa niin älyttömältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dopamiini puuttuu? AD(H)D?
Olen miettinyt noita. En saa mielihyvää minkään tekemisestä. En myöskään oikeastaan koskaan rakastu tai ihastu ym.
Masennus?
Luultavasti sekin, mutta olen ollut motivoitumaton jo lapsesta saakka. Tisin lapsuuteni oli rankka ja alistava, ehkä olen ollut masentunut jo lapsena.
Olen aina kummastellut (jo nuorena), miksei minua innosta mikään ja kuljen jotenkin uneliaassa hämärässä koko ajan.
Kateellisena seurasin ja seuraan ihmisiä, joilla on joku intohimoinen harrastus tai aate. Itse en esim. jaksaisi mennä minkään asian puolesta barrikadeille. Tunnen olevani nihilisti.
Complex-PTSD? Googlaapa.
Teen paljon töitä eri ikästen, sekä miesten että naisten kanssa. Löytyy myös eri kulttuureja.
On näitä jotka juoksee, eivät osaa kävellä töissäni.
Sitten on näitä jotka liikkuvat hitaasti.
Ja kaikkea näitten väliltä.
Rikkaus ettei olla samanlaisia.
Ap voisit tehdä pari ADD testiä netiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dopamiini puuttuu? AD(H)D?
Olen miettinyt noita. En saa mielihyvää minkään tekemisestä. En myöskään oikeastaan koskaan rakastu tai ihastu ym.
Masennus?
Luultavasti sekin, mutta olen ollut motivoitumaton jo lapsesta saakka. Tisin lapsuuteni oli rankka ja alistava, ehkä olen ollut masentunut jo lapsena.
Olen aina kummastellut (jo nuorena), miksei minua innosta mikään ja kuljen jotenkin uneliaassa hämärässä koko ajan.
Kateellisena seurasin ja seuraan ihmisiä, joilla on joku intohimoinen harrastus tai aate. Itse en esim. jaksaisi mennä minkään asian puolesta barrikadeille. Tunnen olevani nihilisti.
Complex-PTSD? Googlaapa.
Olen kylöä traumatisoitunut. Ap
Vierailija kirjoitti:
PDA?
Hyydyn kyllä vaatimuksiin, muttei ehkä ihan tämä kuitenkaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Teen paljon töitä eri ikästen, sekä miesten että naisten kanssa. Löytyy myös eri kulttuureja.
On näitä jotka juoksee, eivät osaa kävellä töissäni.
Sitten on näitä jotka liikkuvat hitaasti.
Ja kaikkea näitten väliltä.
Rikkaus ettei olla samanlaisia.
Ap voisit tehdä pari ADD testiä netiltä.
ADD:tä psykiatri joskus ehdotti. En osaa sanoa. Ap
Ajatelkaa kaikkia niitä hommia joiden tekemättä jättäminen olisi maapallolle parempi juttu. Lähes puolet töistä on saastuttavaa ja häiritsevää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trauma-oire? Trauma aiheuttanut sen, että tavalliset asiat menettänyt merkitystä.
Olen traumatisoitunut. Lapsena pakotettu vaikka mihin. Ehkä laiskuus tulee sieltä. Ap
Rauhattomille ihmisille nämä kivenä istuvat ihmiset ovat jotenkin kauhistus. Se lapsi pitää pakottaa futikseen ja balettiin ja juoksuun tai vähintään pianonsoittoon, ettei vaan ole jouten! Hui kauheeta se on jouten!
Vaikka itsekin olen laiska, mielestäni osa kommenteista täällä on turhan romantisoituja, siis nämä perustelut, että mitään ei tarvitse tehdä valmiissa maailmassa. Oletteko muka tosissanne sitä mieltä, että kotiaan ei tarvitse koskaan siivota? Ehkä omakotitaloa ei tarvitse, jos on valmis siihen, että se rapistuu täysin, vaikka teistäkään juuri kukaan tuskin pitää siitä, että oman kodin kieressä on täysin metsittynyt tontti ja lahoava talo, joka pilaa naapuruston. Muissa asumismuodoissa on kyllä syytä pitää kotinsa kunnossa eikä antaa hirveisden likakerrosten pinttyä kiinni.
Tässä ketjussa ei ole vielä mainittua perfektionismia laiskuuden syynä. Osa perfektionisteista on tietysti todella tarmokkaita, mutta osa täysin päinvastaisia luonteita, jotka eivät kykene tekemään mitään, koska heillä on koko ajan takaraivossa ajatus siitä, ettei lopputulos kuitenkaan ole niin täydellinen kuin haluaisivat. Tämän takia he eivät aloita tekemistä lainkaan. Huono itsetunto lienee tuossa taustalla.
Olen traumatisoitunut. Lapsena pakotettu vaikka mihin. Ehkä laiskuus tulee sieltä. Ap