Emeritusprofessori: elämän ei ole tarkoitus olla mukavaa, vauskaa ja kivaa

Vierailija kirjoitti:

Professori voi puhua omasta puolestaan.

itse päätin jo nuorena, että teen kaiken mahdollisen sen eteen, että elämäni on mahdollisimman mukavaa, onnellista ja helppoa. 

On paljon asioita joihin emme voi itse vaikuttaa, mutta ne asiat joihin voin niin vaikutan. 

Kuka helvetti sitä haluaa kärsiä, jos pakko ei ole?

Sosialisti. Lisäksi hän varmistaa että muutkin pääsevät kärsimään.

Vierailija kirjoitti:

Alunperin tuo kolumni oli kritiikki uutiselle jonka mukaan nuorilla ei ole samanlaista taloudellista kykyä toteuttaa itseään ja unelmiaan toisin kuin omilla vanhemmiltaan ja isovanhemmillaan samassa iässä. Se artikkeli oli kirjoitettu sävyyn aivan kuin nuorilla olisi jokin oikeus unelmien toteuttamiseen ja esittää vaatimuksia sen eteen. Joten sitä oli ihan hyvä syy kritisoida sillä ei kaikkien unelmien kuulu toteutua eikä kaikki ole toteuttamisen arvoksia vaikka niistä omista unelmista luopuminen tuntuisi kuinka pahalta asialta. Mutta se että osaa luopua ja uhrata omia unelmiaan, esimerkiksi saadakseen työpaikan tai päästäkseen pois köyhyydestä, on normaalia kasvamista, kypsymistä ja aikuistumista jonka jokainen käy elämässään läpi.

Tommonen puhe saa mut ihan tosissaan miettimään miten katkeria rikkaat kokoomuslaiset ovatkaan. Hän kieltää unelmat. Hän kieltää uskomasta itseensä. Hän kieltää tavoitteet ja onnistumisen ilon. Mikä tota miestä riivaa. 

Jumankauta mikä Painajainen olisi elää hänen oppiensa mukaan. Ihmisiltä kielletään se mitä he haluavat. Ei kannata edes yrittää saada haluamaansa koska katkeroitunut professori profetoi täydellisen askeettisen mitä sitten jos elämä on kurjaa ja asenne ratkaisee omaa syytä kaikki - elämän puolesta. Menetin uskon Suomen professoreihin

Vierailija kirjoitti:

No ei yhden proffan mielipide ratkaise ihmisten elämää tai saisi. Monilla on ollut jatkuvia vaikeuksia ja ongelmia. Osa oikein luo niitä muille. Ellei meno muutu. Maapallo voisi olla paratiisi.

Jos on kaikki vain ihanaa niin siihenkin turtuu. Sitten haetaan äärielämyksiä vaarallisista tempuista, ekstriimiseksistä, väkivallasta ja huumeista. Tavallinen elämä voi olla hyvää koska jos on sopivasti vastoinkäymisiä niin pienet mukavat asiat auttavat jaksamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei yhden proffan mielipide ratkaise ihmisten elämää tai saisi. Monilla on ollut jatkuvia vaikeuksia ja ongelmia. Osa oikein luo niitä muille. Ellei meno muutu. Maapallo voisi olla paratiisi.

Jos on kaikki vain ihanaa niin siihenkin turtuu. Sitten haetaan äärielämyksiä vaarallisista tempuista, ekstriimiseksistä, väkivallasta ja huumeista. Tavallinen elämä voi olla hyvää koska jos on sopivasti vastoinkäymisiä niin pienet mukavat asiat auttavat jaksamaan.

Valheita kyllä taas riittää kokoomuslaiselta. 

Tolla asenteella tulee tosikoksi joka juo sitruunateetä keinutuolissa. 

Herra katkeran tilalle pitää palkata joku nykyaikainen professori joka uskoo tulevaisuuteen. 

eiköhän suurimmalla osalla elämä ole nyt jo tasaisen paskaa. Saisi olla parempaa. Emeritusprofessori voisi olla vaan hiljaa. Jo ihan hullu ajatus, että meidän tehtävä on vaan olla olemassa täällä muka uhrautumassa ja elämässä jotain tasapaksua sontaa, että yritysjohtajat voivat tehdä sitten enemmän voittoa meillä ja ostaa uuden lambon. 

Horisee omiaan. Oma elämäni on 90% kivaa. Jos suurin osa elämästä on epämukavaa, niin silloin täytyy muuttaa itseään tai ympäristöään.

Vierailija kirjoitti:

Jumankauta mikä Painajainen olisi elää hänen oppiensa mukaan. Ihmisiltä kielletään se mitä he haluavat. Ei kannata edes yrittää saada haluamaansa koska katkeroitunut professori profetoi täydellisen askeettisen mitä sitten jos elämä on kurjaa ja asenne ratkaisee omaa syytä kaikki - elämän puolesta. Menetin uskon Suomen professoreihin

Minä vain olen.

Ei mitään stressiä.

Joskus tapahtuu paskoja asioita. Joskus ihan kivoja.

Päällimmäinen tunne apatia.

Mutta on se kyllä vähän... sanoa, että elämän ei kuulu olla kivaa. Mitä sitten? Tarkoituksellako pitäisi itselleen harmia hankkia? Vähän lisää paskaa oloa?

Miksi pakkomielle tuntea jotakin? Miksei vain voi olla, hyväksyä, että nyt ei tunne mitään, nyt ei tapahdu mitään järkevää, nyt on tylsää, nyt aikaa kuluu, nyt en tee mitään. Miksi saamattomuutta pelätään niin paljon?

Nykynuoret haluavat että aina on vain kivaa eikä mitään olla valmis tekemään kun yhteiskunnan pitää järjestää. Pitää saada opiskella ikuisesti, saada ilmainen asunto ja elatus sekä työpaikka pitää löytyä vaikka ei osata mitään.

Ainakaan itse en palkkaa ketään tällaista pumpulissa kasvanutta lellikkiä kun tosipaikan tullen ei näistä ole mihinkään vaan heti ollaan lähdössä saikulle kun ahdistaa. Realistisempi elämänkuva on yleensä niillä jotka harrastavat vaikka eräretkeilyä tai metsästystä. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Suomessa on aina tiedostettu tämä. On lähes virallinen ideologia.

Muistelen kuitenkin, että täällä on saanut aika kielteisen ja kriittisen vastaanoton, jos on esimerkiksi ollut sitä mieltä, että konfliktit kuuluvat parisuhteeseen, tai että helppo kumppani ei ole läheskään aina objektiivisesti sanoen paras kumppani.

Mielestäni odotusarvo monella suomalaisella on kuitenkin, nykypäivänä, helppo ja mahdollisimman vaivaton ("kärsimysvähäinen") elämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei yhden proffan mielipide ratkaise ihmisten elämää tai saisi. Monilla on ollut jatkuvia vaikeuksia ja ongelmia. Osa oikein luo niitä muille. Ellei meno muutu. Maapallo voisi olla paratiisi.

Vaikeudet ja ongelmat kuuluvat elämään. Jos niitä ei olisi ei pienet onnistumiset tuntuisi suurilta kuten tuo proffakin tuossa jutussa toteaa.

Hoppas att professorn kommer ihåg det med ett mono avtryck i rumpan då professuren är deklarerad som en onödig utgift.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei yhden proffan mielipide ratkaise ihmisten elämää tai saisi. Monilla on ollut jatkuvia vaikeuksia ja ongelmia. Osa oikein luo niitä muille. Ellei meno muutu. Maapallo voisi olla paratiisi.

Vaikeudet ja ongelmat kuuluvat elämään. Jos niitä ei olisi ei pienet onnistumiset tuntuisi suurilta kuten tuo proffakin tuossa jutussa toteaa.

Hoppas att professorn kommer ihåg det med ett mono avtryck i rumpan då professuren är deklarerad som en onödig utgift.

Ruotsalainen mene kalastamaan. 

Eihän suuri enemmistö suomalaisista halua edes kohdata esimerkiksi sellaista taidetta, joka on synkkää, traagista tai surullista. Saati sitten ajatella "demonisia" mietteitä tai synkeää filosofiaa.

40v sitten asia oli ehkä toinen, mutta kyllä nyt on tuo "jatkuva hyvä olo" tullut monelle elämän ihanteeksi jopa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Suomessa on aina tiedostettu tämä. On lähes virallinen ideologia.

Muistelen kuitenkin, että täällä on saanut aika kielteisen ja kriittisen vastaanoton, jos on esimerkiksi ollut sitä mieltä, että konfliktit kuuluvat parisuhteeseen, tai että helppo kumppani ei ole läheskään aina objektiivisesti sanoen paras kumppani.

Mielestäni odotusarvo monella suomalaisella on kuitenkin, nykypäivänä, helppo ja mahdollisimman vaivaton ("kärsimysvähäinen") elämä.

Mutta Kun tässä ei puhuta parisuhteesta 

Kuinkakohan moni on menettänyt henkensä pahoinvoinnin takia?

Vastaus: ihan liian moni

Hippi on saatava politiikan johtoon. 

Purran vastakohta on hippiliikkeen edustaja. 

Suuri massa tahtoo mukavan olon. Se on osaksi bisnes.