Emeritusprofessori: elämän ei ole tarkoitus olla mukavaa, vauskaa ja kivaa
Moni haluaa että heidän elämänsä olisi helppoa ja mielekästä, mutta silloin unohtuu että epäonnistumiset, pettymykset, kärsimys, suru, menetykset, uhraukset ja luopuminen kuuluvat normaaliin elämään ja vievät siitä suurimman osan vaikka se tuntuisi kuinka pahalta ja p**kalta asialta.
https://yle.fi/a/74-20094858?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR1sr92ldhty_gszG…
https://www.verkkouutiset.fi/a/suoraa-puhetta-nuorille-suurin-osa-unelm…
Kommentit (141)
Kyllä Suomessa on aina tiedostettu tämä. On lähes virallinen ideologia.
Vierailija kirjoitti:
No ei yhden proffan mielipide ratkaise ihmisten elämää tai saisi. Monilla on ollut jatkuvia vaikeuksia ja ongelmia. Osa oikein luo niitä muille. Ellei meno muutu. Maapallo voisi olla paratiisi.
Vaikeudet ja ongelmat kuuluvat elämään. Jos niitä ei olisi ei pienet onnistumiset tuntuisi suurilta kuten tuo proffakin tuossa jutussa toteaa.
Elämän ei myöskään ole tarkoitus olla pelkkää kurjuutta, stressiä, pettymystä ja selviytymistä hampaat irvessä.
Tätähän Maailman talousfoorumikin sanoi... nyt valtamedia vaan toistaa heidän narratiiviaan...
Et omista mitään, sinulla ei ole yksityisyyttä, syöt ötököitä, parempi totutella siihen.
T. Wef ja valtamedia
Vierailija kirjoitti:
Elämän ei myöskään ole tarkoitus olla pelkkää kurjuutta, stressiä, pettymystä ja selviytymistä hampaat irvessä.
Varo mitä puhut. Tuollainen saatetaan tulkita herkästi valtionvastaiseksi toiminnaksi.
Tottahan tuo on. Nykyihminen hakee koko ajan enemmän ja enemmän mielihyvää, eikä mikään tunnu miltään. Toleranssi nousee koko ajan, aivot saa jatkuvasti viihdettä ja koukuttavia aineita (some, poke, sokeri, päihteet, jne.)
Vaan minkäs teet kun on koko ajan kivaa?
Sitten kun elämässä on pelkkää haastetta, vaikeutta ja vastoinkäymistä, menee usko tulevaisuuteen ja elämän mielekkyyteen. Arvatkaa miksi monet nykynuoret ovat päättäneet olla hankkimatta lapsia. Kun menee toivo, menee kaikki.
Alunperin tuo kolumni oli kritiikki uutiselle jonka mukaan nuorilla ei ole samanlaista taloudellista kykyä toteuttaa itseään ja unelmiaan toisin kuin omilla vanhemmiltaan ja isovanhemmillaan samassa iässä. Se artikkeli oli kirjoitettu sävyyn aivan kuin nuorilla olisi jokin oikeus unelmien toteuttamiseen ja esittää vaatimuksia sen eteen. Joten sitä oli ihan hyvä syy kritisoida sillä ei kaikkien unelmien kuulu toteutua eikä kaikki ole toteuttamisen arvoksia vaikka niistä omista unelmista luopuminen tuntuisi kuinka pahalta asialta. Mutta se että osaa luopua ja uhrata omia unelmiaan, esimerkiksi saadakseen työpaikan tai päästäkseen pois köyhyydestä, on normaalia kasvamista, kypsymistä ja aikuistumista jonka jokainen käy elämässään läpi.
"Hetken kestää elämä ja sekin synkkä ja ikävä..."
Näin puhuu aina ne, joiden elämä on isoiltakin osin MYÖS muuta kuin vaikeuksia, kärsimystä ja ongelmia. Voisivat kokeilla olla yksinäisiä, työttömiä, sairaita, rahattomia ja kaikkea tätä yhtäaikaa ja tulla sitten jeesustelemaan kuinka on normaalia että joskus Tesla jättää kadulle tai juuri ostettu iPhone menee rikki.
Vierailija kirjoitti:
Elämän ei myöskään ole tarkoitus olla pelkkää kurjuutta, stressiä, pettymystä ja selviytymistä hampaat irvessä.
Mutta nimenomaan se että elämässä on kurjuutta, stressiä, pettymystä ja selviytymistä hampaat irvessä auttaa selviytymään ja pääsemään elämässä eteenpäin sekä aikuistumaan ja kasvamaan ihmisenä. Sitä ei nimittäin opi jos ei ensin epäonnistu.
Sitä se äitikin minulle aina opetti, että elämän ei kuulu olla kivaa eikä mukavaa. Eikä se sitten ole ollutkaan kun otti sen kurjuuden selviönä ja annettuna. Tosin siinä on tietty lohtu ajatella niin, että elämän kuuluu olla loputonta lannistavaa ja masentavaa kurjuutta ilman minkäänlaista iloa ikinä. Mikään pettymys ei ole tuntunut oikein pahasti, koska sitähän elämän pitääkin olla yksi pettymysten sarja ja sitten kuolet.
Ihmiset aiheuttaa kärsimyksen tälle pallolle. Jos ihmiset olisi hyviä toisilleen jäisi jäljelle enää sairaudet sekä luonnonkatastrofit. Näistäkin selvittäisiin yhdessä paremmin kun ei olisi jonninjoutavia sotia ym . Kaikille myös löytyisi omalle osaamiselle sopivaa työtä jos oikeasti haluttaisiin eikä vaadittaisi joka asiassa mahdottomia . Nykyvaatimusten mukaan vaan teräsmiehet / naiset voi selviytyä käydä töissä ja löytää puolison .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän ei myöskään ole tarkoitus olla pelkkää kurjuutta, stressiä, pettymystä ja selviytymistä hampaat irvessä.
Mutta nimenomaan se että elämässä on kurjuutta, stressiä, pettymystä ja selviytymistä hampaat irvessä auttaa selviytymään ja pääsemään elämässä eteenpäin sekä aikuistumaan ja kasvamaan ihmisenä. Sitä ei nimittäin opi jos ei ensin epäonnistu.
Joo, jos vastapainona on sitten myös iloa, keveyttä, onnistumisia, rakkautta ym. Monilla on vaan tuota kärsimystä, joka on vielä siedettävä ihan yksin. Se ei kasvata, vaan hajottaa.
Vierailija kirjoitti:
Elämän ei myöskään ole tarkoitus olla pelkkää kurjuutta, stressiä, pettymystä ja selviytymistä hampaat irvessä.
Tuollaisen ajatuksen voisi tulkita jopa kommunismiksi tai ainkin sen kannattamiseksi mikä on vaarallista, sillä kyse kapitalismin, markkinatlouden ja länsmaisuuden vastaisesta aatteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän ei myöskään ole tarkoitus olla pelkkää kurjuutta, stressiä, pettymystä ja selviytymistä hampaat irvessä.
Mutta nimenomaan se että elämässä on kurjuutta, stressiä, pettymystä ja selviytymistä hampaat irvessä auttaa selviytymään ja pääsemään elämässä eteenpäin sekä aikuistumaan ja kasvamaan ihmisenä. Sitä ei nimittäin opi jos ei ensin epäonnistu.
Joo, jos vastapainona on sitten myös iloa, keveyttä, onnistumisia, rakkautta ym. Monilla on vaan tuota kärsimystä, joka on vielä siedettävä ihan yksin. Se ei kasvata, vaan hajottaa.
Luterilaisen kasvatuksen kun on saanut niin muistaa, että liialloinen elämän rakastaminen on syntiä.
No ei yhden proffan mielipide ratkaise ihmisten elämää tai saisi. Monilla on ollut jatkuvia vaikeuksia ja ongelmia. Osa oikein luo niitä muille. Ellei meno muutu. Maapallo voisi olla paratiisi.