Muistoja 60-luvulta

Kaupassa käärittiin lihat, makkarat muutamaan paperiin, puhtaat sain piirrustuspaperiksi. 

70-luvulla syntyneenä ihmettelin kanssa tuota että mitä tarkoittaa "muistien" vaihto 60-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Muistan syöneeni.

Todellako 60-luvulla myös syötiin? Oikeinko ruokaa söitte?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistien vaihto ja pikkausvihko. Arvokkaimpia muisteja olivat hopeapölyllä koristellut. Minulla on vieläkin ne jäljellä enkä taida koskaan raaskia luopua niistä. Oikeastaan voisin tehdä hienon kansion, mutta liimaakaan ei voi käyttää, se näkyy läpi.

Sinitarra, tuo ihmeiden ihme.

Tarkoitatko muistoja. Muisteista en kyllä 60-luvun nuorena tiedä mitään.

Tarkoitan muisteja eli erilaisia nättejä kuvia enkeleistä ja taruolennoista ja vaikka mistä. Niitä myytiin kirjakaupoissa arkkeina ja ne leikattiin varovasti irti toisistaan. Muisto on taasen muisto jostain asiasta. Tämä Länsi-Suomessa.

Siis kiiltokuvia? Olen ysärilapsi ja silloinkin keräilin juuri näitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistien vaihto ja pikkausvihko. Arvokkaimpia muisteja olivat hopeapölyllä koristellut. Minulla on vieläkin ne jäljellä enkä taida koskaan raaskia luopua niistä. Oikeastaan voisin tehdä hienon kansion, mutta liimaakaan ei voi käyttää, se näkyy läpi.

Sinitarra, tuo ihmeiden ihme.

Tarkoitatko muistoja. Muisteista en kyllä 60-luvun nuorena tiedä mitään.

Tarkoitan muisteja eli erilaisia nättejä kuvia enkeleistä ja taruolennoista ja vaikka mistä. Niitä myytiin kirjakaupoissa arkkeina ja ne leikattiin varovasti irti toisistaan. Muisto on taasen muisto jostain asiasta. Tämä Länsi-Suomessa.

Siis kiiltokuvia? Olen ysärilapsi ja silloinkin keräilin juuri näitä.

Juuri kiiltokuvia tarkoitan.

Hyvät kaverini olivat karjatilan tyttöjä ja muistan, miten he kertoivat, että toisinaan meijeri lähetti heille uusia tuotteita maistettavaksi. Kesällä -68 tytöt kertoivat, että heille oli tullut pieniä neliskanttisia tölkkejä, joissa oli mansikan ja ananaksen makuisia hapanmaitotuotteita, jogurttia. Se oli vähän kuin sulan jäätelön ja piimän välimuoto. Syksyllä lähdin opiskelemaan ja huomasin, että kauppaan oli tullut maitohyllyyn niitä neliskanttisia tölkkejä. Ostin yhden kokeeksi, vaikka ei pitänyt piimästä. En sitä tölkillistä saattanut kerralla syödä, mutta kun vähitellen totuin makuun, minusta tuli nopeasti vannoutunut jogurtin ystävä. Ja olen sitä edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulussa oli pakko käyttää hametta tai mekkoa, paitsi hiihtopäivinä, ihan vuosikymmenen loppuun asti. Muistan miten ne paksut villasukkahousut kutittivat reisiä, ja kotiin tultua oli kovina pakkaspäivinä reidet tulipunaiset kylmästä.

Oppikoulu alaluokilla oli tärkeää olla hajukumi, ja kynän päässä semmoinen kiva peikko. Olin ylpeä kuivamustekynästäni, jossa oli viisi eri väriä.

Missä tuollaista oli? Kyllä mulla oli jo ekalla luokalla pepitaruutuiset pitkikset. Oli kyllä 50-lukua, mutta pitkiksissä jatkoin koulu 60-luvullakin. Silloin oli niintä strets-hiihtohousuja. Mulla on näitä valokuviakin.

Saattoi johtua siitä, että meillä oli iäkäs rehtori. Kun hän jäi eläkkeelle, säännöt löystyivät. Kohta sitten pukeuduttiinkin hippityyliin leveisiin lahkeisiin ja kirjaviin tunikoihin. Ja taistelu äidin kanssa tukasta oli vihdoin ohi ja sain pitää tukan auki!! :D

Vierailija kirjoitti:

Hyvät kaverini olivat karjatilan tyttöjä ja muistan, miten he kertoivat, että toisinaan meijeri lähetti heille uusia tuotteita maistettavaksi. Kesällä -68 tytöt kertoivat, että heille oli tullut pieniä neliskanttisia tölkkejä, joissa oli mansikan ja ananaksen makuisia hapanmaitotuotteita, jogurttia. Se oli vähän kuin sulan jäätelön ja piimän välimuoto. Syksyllä lähdin opiskelemaan ja huomasin, että kauppaan oli tullut maitohyllyyn niitä neliskanttisia tölkkejä. Ostin yhden kokeeksi, vaikka ei pitänyt piimästä. En sitä tölkillistä saattanut kerralla syödä, mutta kun vähitellen totuin makuun, minusta tuli nopeasti vannoutunut jogurtin ystävä. Ja olen sitä edelleen.

Minä taas muista 60-luvun lopusta, että yksi luokan tyttö oli päässyt lomalla oikein Italiaan! :o Hän sitten kertoi, että siellä oli sellaista ihanaa viilitapaista välipalaa, jossa oli marjoja tai hedelmiä, ja yritimme kuvitella millaista moinen ihme mahtoi olla. Seuraavana vuonna tulivat sitten jogurtit Suomenkin kauppoihin, olikohan hedelmäpommi ensimmäisiä makuja joita maistoin.

Tiskivuorot oli meillä perheen tytöillä, kun eihän kenelläkään tietysti ollut mitään astianpesukonetta. Kahvi suodatettiin teräspannuun posliinisen suodattimen läpi.

Kun olin vielä pieni, oli kiva istua lattialla "tuulessa", kun aikuiset puistelivat pestyjä lakanoita niitä vetäessään mankelointia varten. Sitten vähän myöhemmin sain luvan opetella silittämistä silittämällä kankaisia nenäliinoja. Mummo ompeli valtaosan meidän lasten vaatteista 60-luvun alkupuolella. Toivoin aina saavani kellohelmahameen, mutta yleensä kangas ei riittänyt. :(

Naisilla oli papiljotit päässä viikonloppuisin. Tehtaanpillit kuului kauas kun ne huusi ruokatunnin päätteeksi.lapset leikki kaiken aikaa ulkona mitä nykyisin ei enää näe.

Vierailija kirjoitti:

Halpaa makkaraa, saunalenkkiä foliopussiin ja kiukaalle, kananmunat valaistiin itse valitsemalla, Vuokko kahvikerma. Elannossa oli maitopuoli ja sekatavarapuoli erikseen. Jossain vaiheessa tuli maitoautomaatti ja sillä ostettiin irtomaito omaan maitokannuun. Kahvinpavut sai itse jauhaa kaupassa.

Vuokko ei ollut kermaa (eikä Vispo, jota myös ostettiin) eikä kai Atlanta(kaan). Olivat kasvisrasvasekoitteita eli "aikaansa edellä". En kyllä muista, lukiko pulloissa mitään tästä. Muistan puhutun 'kermakkeesta' (kantasanana siis kermake) eli kerman vastikkeesta?

t. Nipo tätsy

Fleecekangasta sanottiin flaussiksi.  Flaussitakki jne.

Muistan hyvin kun sain ensimmäiset sukkahousut 60-luvun lopulla, ne olivat tummanvihreät ja ai niin ihanat liivien ja sukkanauhojen jälkeen, olin toisella luokalla koulussa. Jotkut oppilaat käyttivät vielä esiliinaa mekon päällä, itsellä ei enää sellaista ollut koulussa, joskus pienempänä essuakin käytin. Ensimmäiset jogurtit Keski-Suomessa olivat pikareissa (tai ainakin ne mitä meille ostettiin), olipa muuten hyvää! Kouluun kuljettiin linja-autolla jos matka yli 5 km, yksi matka maksoi 20 penniä, kolmannella luokalla tuli jo ilmaiset liput koulumatkoille. Lapsille oli leikkitupakat ja maissipiiput, oliko tupakat suklaata, sitä en muista.

Vierailija kirjoitti:

Televisio ostettiin ihan 60 luvun alussa. Naapurit tuli katsomaan ohjelmia omat jakkarat mukanaan. Säätiedotteet esitti meteorologit Saarentaus ja Salmensuu.

Hyviä ohjelmia oli Lahjomattomat, Kojak, Ironside, Bonanza, High Chaparall, Virginialainen, Takaa ajettu ja tietenkin Star Trek.

Star Trekiä ei esitetty Suomen televisiossa 1960-luvulla, vaan vasta 1974 (nimellä Avaruusmatka, 8 jaksoa).

Wc-paperi oli ihan järkyttävän kovaa

Vierailija kirjoitti:

Herajoen jogurtteja myytiin neliskanttisissa purkeissa, ja kesän 1969 suosikkimakuni oli pähkinä.

https://pbs.twimg.com/media/FXIkLgAWYAEPWvI.jpg

Vierailija kirjoitti:

Herajoen jogurtteja myytiin neliskanttisissa purkeissa, ja kesän 1969 suosikkimakuni oli pähkinä.

https://pbs.twimg.com/media/FXIkLgAWYAEPWvI.jpg

Vierailija kirjoitti:

Wc-paperi oli ihan järkyttävän kovaa

Vessapaperi oli sellaista silkkistä, joka ei pyyhkinyt yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Wc-paperi oli ihan järkyttävän kovaa

Vessapaperi oli sellaista silkkistä, joka ei pyyhkinyt yhtään mitään.

Sä pyyhit väärällä puolella!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistien vaihto ja pikkausvihko. Arvokkaimpia muisteja olivat hopeapölyllä koristellut. Minulla on vieläkin ne jäljellä enkä taida koskaan raaskia luopua niistä. Oikeastaan voisin tehdä hienon kansion, mutta liimaakaan ei voi käyttää, se näkyy läpi.

Sinitarra, tuo ihmeiden ihme.

Tarkoitatko muistoja. Muisteista en kyllä 60-luvun nuorena tiedä mitään.

Tarkoitan muisteja eli erilaisia nättejä kuvia enkeleistä ja taruolennoista ja vaikka mistä. Niitä myytiin kirjakaupoissa arkkeina ja ne leikattiin varovasti irti toisistaan. Muisto on taasen muisto jostain asiasta. Tämä Länsi-Suomessa.

Kiiltokuvista me Itä-Suomessa puhuttiin.