Hoivakodissa ei ollut yhtään Suomea osaavaa työntekijää

Viera kirjoitti:

Attendon mukaan kielitaito on suhteellinen kysymys. Ei kai siinä muuta kuin pyydetään hoitajaa näyttämään, miten hän tekee kirjaukset tai vastaa vanhuksen pyyntöihin. 

Attendo on veroparasiittifirma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Attendo ei halua palkata suomalaisia. Ulkomaalaiset ei tiedä oikeuksiaan. Ovat helpompia ja halvempia.

Luulen kuule, ettei pullamössöä kiinnosta tynteko, ku raha tulee muutenkin

Eikö muka makseta tessin mukaisesti avi tai luottamusmies tarkistaa.

Vierailija kirjoitti:

Lähihoitaja on nimikesuojattu ammatti. Olet valehoitaja, jos et ole suorittanut tutkintoa, ja esiinnyt lähihoitajana.

Julkiterhikistä voidaan tarkistaa asian, sieltä kyllä selviää ammattioikeudet.

Hoitaja nimikettä voi käyttää, mutta käytännössä nämä hoitaja nimikkeen käyttäjät ovat hoiva-avustajia. Lähihoitajan työparina voivat ohjatusti toimia, hoitaa asukkaiden pyykkihuoltoa ja keittiötöitä ym avustavia toimia.

Hoitaja-nimikettä käyttävät yleensä ne hoitajat, joilla on jokin muu tutkinto kuin suomalainen lähihoitajatutkinto tai suomessa laillistettu sairaanhoitajatutkinto. Lähihoitajiahan ei edes kouluteta muualla kuin Suomessa, niin ei sitä nimikettä voi käyttää, jos ei ole Suomessa opiskellut sitä tutkintoa. Mutta kyllä lähihoitajan töitä silti voi tehdä, jos työnantaja arvioi, että on siihen riittävä osaaminen, esimerkiksi ulkomailla suoritettu sh-tutkinto ja kielitaito.

Hoiva-avustaja on eri asia, eikä välttämättä mukana hoitajamitoituksessa ainakaan avustavien töiden osalta. Voi olla että ulkomaalaisia sh-tutkinnon suorittaneita ollut hoiva-avustajan töissä, koska lähihoitajan töihin ei riitä että on hoitoalan osaaminen, jos ei ole riittävää kielitaitoa. 

Vierailija kirjoitti:

Äitini on hyvämaineisessa  ja arvostetussa hoivakodissa, jossa samanlainen monikulttuurisuus pöllähtää jo ovella vastaan. Kielitaidottomuuden lisäksi myös eri maiden tapakulttuurit törmäävät toisiinsa: suhde vanhukseen ja vanhuksen omaisiin. Erot ovat niin räikeät, että jouduin pyytämään sairaanhoitajakaveriani kertomaan miten selvitä eri maita edustavien hoitajien kanssa. Yleensähän omaiset ovat pohjasakkaa ja ikävä kyllä osa hoitajista oppii sen suomalaisilta hoitajilta, jolloin omaisena sanoillani ei ole merkitystä olipa hoitajalla suomen kielen taitoa tai ei. Valtaa käytetään vanhukseen ja omaiseen välillä ihan hulluissa jutuissa. Esim. tänään en saanut auttaa äitiäni juomaan kahvia ja huolehtimaan hänen tarpeistaan vierailuni ajan.

En usko, että suomalainen hoitaja on paras. Siksi kielitaidolla ei ole väliä rutiinitöissä. Vain se, miten äitiäni kohdellaan on tärkeintä. Näen, että ystävällinen ja auttavainen voi olla v

Jos omainen tekee jotain väärin, niin kenen syy?

Vierailija kirjoitti:

Siinä on sitä virkisrystoiminstaa mummoille kun opiskelevat englantia 

Moni Alzheimer-potilas on osannut vaikka mitä kieliä. Mutta vieraat kielet lähtevät kyvyistä taudin edetessä aika nopeasti, äidinkieli vasta paljon myöhemmin. Ajatus uuden kielen oppimisesta on täysin epärealistinen.

Vierailija kirjoitti:

Eu maissa ei hyväksytä filippiinläistä sh tutkintoa. Myös filippiniläinen sairaanhoitaja joutuu opiskelemaan Suomessa lähäriksi, ennekuin voi tehdä lähärin töitä.

Lähärin töitä saa kyllä tehdä filippiiniläisen sh:n koulutuksella kunhan osaa tarpeeksi suomea. 

Se, että hyväksytäänkö sh-tutkinto, liittyy siihen että saako tehdä sh:n töitä. Monissa EU-maissa hyväksytään filippiiniläinen sh-tutkinto, kunhan kielitaitovaatimus täyttyy. Suomessa ei hyväksytä. Koska ei ole pakko hyväksyä kuin tietyt EU-tutkinnot, niin Suomessa ei hyväksytä muita. On kuitenkin ihan maakohtaista, miten noita muita tutkintoja hyväksytään ja paljonko pyydetään lisäopintoja ennen kuin saa sh-luvat. 

Filippiiniläinen sh-tutkinto on lukion jälkeen suoritettu 4-vuotinen yliopistokoulutus Bachelor of Nursing Science. Tutkinnot suoritetaan Filippiineillä englanniksi. Se kelpaa sellaisenaan esimerkiksi Irlannissa, Lähi-idän maissa, USA:ssa, Kanadassa ja Australiassa ja kieliopintojen jälkeen Saksassa ja Turkissa. Eikä he missään muualla kuin Suomessa joudu suorittamaan lähihoitajaopintoja. Niissä EU-maissa, missä tutkinto ei suoraan kelpaa, pitää tehdä pari kurssia sh:n pätevöitymisopintoja ja kielitesti.

Ehkä Suomessakin kannattaisi keskittyä tutkintojen dissaamisen sijaan enemmän siihen, että hoitajat osaisi tarpeeksi suomea?

Olisivatkin olleet filippiiniläishoitajia.

Mutta suurin osa noista hoitajista oli Suomessa opiskelevia sh-opiskelijoita, jotka opiskelee englanninkielisessä koulutusohjelmassa. Pääasiassa Afrikan maista ja olleet Suomessa vasta vähän aikaa opiskelemassa. Siksi he ei osanneet vielä suomea eikä oikein muutakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Olisivatkin olleet filippiiniläishoitajia.

Mutta suurin osa noista hoitajista oli Suomessa opiskelevia sh-opiskelijoita, jotka opiskelee englanninkielisessä koulutusohjelmassa. Pääasiassa Afrikan maista ja olleet Suomessa vasta vähän aikaa opiskelemassa. Siksi he ei osanneet vielä suomea eikä oikein muutakaan. 

En tajua. Miksi afrikkalaisia tai ketään muitakaan pitää kouluttaa Suomessa englanniksi? Jos heitä koulutetaan Suomeen töihin, niin eikö ensin kannattaisi opiskella suomea? Miten he edes tekee täällä harkkoja, jos eivät osaa suomea?

Hoivakodissa kyllä tarvitaan vähintään yksi suomea osaava hoitaja per työvuoro. Ei tarvitse olla äidinkielenään suomi, mutta kielitaidon täytyy olla riittävän hyvä. Ihan jo potilasturvallisuuden kannalta pitää osata keskustelemalla selvittää, mikä vanhuksella on mahdollisesti hätänä. Pitää pystyä soittamaan lääkärille ja kertomaan tilanne sekä ottamaan vastaan lääkärin ohjeet ja toteuttaa ne Tai, jos tilanne on akuutti, pitää kyetä soittamaan 112:een ja selittää sinne tilanne.

Ihannetilanteessa jokainen työvuorossa oleva hoitaja osaa suomea sillä tasolla, että voi itse kommunikoida niin vanhusten kuin näiden omaistenkin kanssa. Myös puhelimessa. Kykenee tekemään itse tietojärjestelmään kirjaukset hoitamistaan vanhuksista sekä lukemaan sieltä edellisen työvuoron hoitajan tekemät kirjaukset. Tällä hetkellä tilanne on se, että suomea puhuvat hoitajat kuormittuvat työssään liikaa, koska he joutuvat tekemään muidenkin kirjaukset, vastaamaan kaikkiin puheluihin, hoitamaan kaikki keskustelut lääkärin, omaisten ja tietenkin vanhuksen itsensä kanssa. 

Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että hoivakodissa oleva muistisairas olisi automaattisesti myös täysin vuodepotilas. Ikävä kyllä näin ei useinkaan ole ennenkuin ihan sairauden loppuvaiheessa. Päässä ei ole enää juuri mitään järkevää, mutta jalat ja kädet toimivat vielä vähän liiankin hyvin. Vanhus tekee lähtöä milloin minnekin, haahuilee muiden vanhusten huoneisiin penkomaan tavaroita, saattaa vetää pyyheliinan tms vessanpöntöstä alas ja tukkia koko viemärin, kieltäytyy menemästä suihkuun yms yms. Vanhustyö jos mikä on ihmissuhdetyötä, jossa tärkeimpänä työvälineenä on puhe. Muistisairaan kohdalla saattaa joutua suostuttelemaan pitkäänkin, jotta vanhus suostuu ottamaan lääkkeensä, menemään suihkuun tai vaikka tulemaan pois toisen vanhuksen huoneesta.

Kyllä hirvittää jos ja kun joutuu vanhana hoivakotiin, eikä pysty puolustamaan itseään. Aion olla omassa asunnossa niin pitkään kuin mahdollista, kenties loppuun asti.

Vierailija kirjoitti:

Aivan järkyttävää.

 

Miettikää, mikä meteli tästä nousisi jos hoidettavina olisivat lapset, nuoret, muuhanmaattajat

 

Lapsia hoitaa myös kielitaidottomat hoitajat. Miksiköhän lasten ja nuorten kielitaito on rapistunut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oiskohan aika suomalaisten vaatia palvelut takaisin?!

Keneltä sä sitä vaatisi?

Siltä jonka vastuulla nuo on eli kuntien päättäjiltä.

Ei ne päättäjät tule sinua hoitamaan vaikka hyppisit tasapökkää ja tekisit kärrynpyöriä pitkin Mannerheimintietä.

Vierailija kirjoitti:

Onko parempi olla ilman hoitajaa?

Ei, mutta parempi olla suomenkielinen, vaikka ilman koulutusta oleva. Ainakin pystyy kommunikoimaan. Vai kumpi sinusta on parempi?

Mummu sanoo sängynpohjalta:  "Vihloo noi julmetusti tosta rinnan päältä."  Hoitaja hymyilee ystävällisesti: "Yes, yes.' Ja poistuu huoneesta.

Tai täys maallikko: "Mikähän se vois olla? Mä soitan tonne toiselle osastolle, siel on yksi sairaanhoitaja"

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hirvittää jos ja kun joutuu vanhana hoivakotiin, eikä pysty puolustamaan itseään. Aion olla omassa asunnossa niin pitkään kuin mahdollista, kenties loppuun asti.

Sitten kun me ollaan vanhoja niin muistisairauksiin on jo kehitetty lääkkeet. Me vaan otetaan lääkkeitä omassa asunnossa. Jos ei ole muistisairautta niin ei välttämättä tarvitse kotihoitoakaan. Tilaamalla saa kaupasta ruokaa. Kerran viikossa käydään taksilla tai potkukelkalla jossain bingossa tai kahvilassa tapaamassa muita vanhuksia ja muistellaan menneitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko parempi olla ilman hoitajaa?

 

Ei, mutta parempi olla suomenkielinen, vaikka ilman koulutusta oleva. Ainakin pystyy kommunikoimaan. Vai kumpi sinusta on parempi?

Mummu sanoo sängynpohjalta:  "Vihloo noi julmetusti tosta rinnan päältä."  Hoitaja hymyilee ystävällisesti: "Yes, yes.' Ja poistuu huoneesta.

Tai täys maallikko: "Mikähän se vois olla? Mä soitan tonne toiselle osastolle, siel on yksi sairaanhoitaja"

Ei hoitotyöhön hakeudu nykyisin sen paremmin koulutetut kuin kouluttamattomatkaan. Ja jos niitä kouluttamattomia on enemmän ei ainakaan ne joilla on koulutus hae työpaikkoihin jossa muiden työntekijöiden koulutus on sitä sun tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avin ylitarkastaja kertoo (tuossa lehtiartikkelissa)  että osa työntekijöistä ei osannut sanoa suomeksi kuin "hei".

Ihan en tuota usko. Siis varmasti osaavat vain auttavaa suomea, mutta normijärkinen yleensä ymmärtää jo ekan työvuoron jälkeen sanat kahvi, vessa, suihku. 

Samassa talossa kuin minä asuu intialainen hoitaja. En ymmärrä mitään hänen Suomestaan, kuinka sitten huonokuuloinen dementiaa sairastava hoidokki. Yritin myös keskustella englanniksi, jota hoitaja tietenkin osaa, mutta siinä ongelmaksi tuli, että hän ymmärsi kyllä minua, mutta hänen ääntämisensä ja painetuksensa vuoksi minä en kovin hyvin ymmärtänyt sitäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko parempi olla ilman hoitajaa?

 

Ei, mutta parempi olla suomenkielinen, vaikka ilman koulutusta oleva. Ainakin pystyy kommunikoimaan. Vai kumpi sinusta on parempi?

Mummu sanoo sängynpohjalta:  "Vihloo noi julmetusti tosta rinnan päältä."  Hoitaja hymyilee ystävällisesti: "Yes, yes.' Ja poistuu huoneesta.

Tai täys maallikko: "Mikähän se vois olla? Mä soitan tonne toiselle osastolle, siel on yksi sairaanhoitaja"

Kivun tunnistaminen on yksi hoitotyön perusasioita. Jos on ulkomailla suorittanut sh-tutkinnon niin ei sano yes, yes vaan ymmärtää kyllä tilanteen. Aika ihme, jos 112:een ei voi soittaa myös englanniksi. Mutta jos on ilman koulutusta oleva suomenkielinen, niin avun saanti voi turhaan viivästyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hirvittää jos ja kun joutuu vanhana hoivakotiin, eikä pysty puolustamaan itseään. Aion olla omassa asunnossa niin pitkään kuin mahdollista, kenties loppuun asti.

Sitten kun me ollaan vanhoja niin muistisairauksiin on jo kehitetty lääkkeet. Me vaan otetaan lääkkeitä omassa asunnossa. Jos ei ole muistisairautta niin ei välttämättä tarvitse kotihoitoakaan. Tilaamalla saa kaupasta ruokaa. Kerran viikossa käydään taksilla tai potkukelkalla jossain bingossa tai kahvilassa tapaamassa muita vanhuksia ja muistellaan menneitä. 

Niin, muistisairaushan onkin ainoa syy, joka johtaa hoidon tarpeeseen, vai?

T. 62 v  vuodepotilas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko parempi olla ilman hoitajaa?

 

Ei, mutta parempi olla suomenkielinen, vaikka ilman koulutusta oleva. Ainakin pystyy kommunikoimaan. Vai kumpi sinusta on parempi?

Mummu sanoo sängynpohjalta:  "Vihloo noi julmetusti tosta rinnan päältä."  Hoitaja hymyilee ystävällisesti: "Yes, yes.' Ja poistuu huoneesta.

Tai täys maallikko: "Mikähän se vois olla? Mä soitan tonne toiselle osastolle, siel on yksi sairaanhoitaja"

Ei hoitotyöhön hakeudu nykyisin sen paremmin koulutetut kuin kouluttamattomatkaan. Ja jos niitä kouluttamattomia on enemmän ei ainakaan ne joilla on koulutus hae työpaikkoihin jossa muiden työntekijöiden koulutus on sitä sun tätä.

Hakeeko silloin, jos kielitaito on sitä sun tätä?

Itse lastenhoitajana pääkaupunkiseudulla toimineena sanon, että mieluummin suomenkielinen työkaveri ilman koulutusta kuin vieraskielinen koulutuksen kanssa. Kummankin perään joutuu vahtimaan, mutta arvaa kumpi oppii käytänteet nopeammin?