Jos olet yli 40-vuotias nainen, niin onko sinulla vielä vientiä miesten keskuudessa?

Kyllä on.

oon 70v ja vientiä piisaa,

Olen 48 ja tuskin olisi. Ei ainakaan vaikuta siltä. Elän parisuhteessa. Ihan turha muuten luulla, että viisikymppisenä enää naisilla olisi kovin kummoista valikoimaa, jos aikoo saada ikäisensä. Se vaan on niin, että mitä vanhemmaksi tullaan, sitä vahvemmilla miehet on parisuhdemarkkinoilla. Nuorena naisilla on varaa valikoida. Kunnon mies, jolla talous kunnossa, ei ikäisekseen rupsahtanut ja kaikin puoli asioista huolehtiva on niin kovaa valuuttaa ikääntyvien markkinoilla, että naisia on joka sormelle. Eläkeiässä se repeää lopullisesti, kun hyvävarainen, sivistynyt ja hyväkuntoinen mies saa häätää mummelit niskasta pois. 

Kun ne vapaana olevat miehet vanhemmiten on toisten naisten perseelle potkimia surkimuksia useimmiten. Ja tasokkaat keski-ikäiset saa nuorempia. Kuten eräs ihan siistinnäköinen, hyvässä ammatissa toimiva nainen sanoi, niin ei hänelle löydy mitään hyvää miestä, jos ei ota 10 vuotta vanhempaa. Kun mies edes elättäisi itsensä. Kaikenlaisia pummeja olisi tulossa siihen elätettäväksi ja hyväksikäyttämään. Monella ongelmia työpaikkojen kanssa, on päihdeongelmaa jne.

Minulla on aina ollut erikoinen taipumus saada nimenomaan homo- ja bi-miehet ihastumaan minuun korviaan myöten, mikä aina vaan jaksaa minua hämmästyttää. Yhä, nyt jo yli 40-vuotiaana tämä ilmiö vaan jatkuu. Olen olemukseltani ja kropaltani tomboy-tyttö: kompakti pikku pallopeppu, pystyrinnat, pitkät raajat, söpöt nukkemaiset kasvot, sorja olemus. Hyvä, kuulas iho, lämmin katse. Kauniit, sielukkaat silmät. 

Miehet ovat poikkeuksetta lähestyneet arkitilanteissa. Baarissa käyn harvoin, enkä ole yhdenillanjuttujen naisia, mitä nyt 19-vuotiaana jonkun kerran baarista komistuksen kanssa kaksin lähdin.

Nuorena on epävarma, pälyillään ympärille etsien hyväksyvää katsetta. Kukaan ei halua riippakiveä, paitsi sairaat jonkun alistettavaksi.

Aikuisena on normaalia elämän tuomaa itsevarmuutta, itsetunto on terve ja kyllä, kuuntelen, olen reilu. Falskit tunnistaa heti, hyvät tyypit ei tunge tai korosta itseään. Voisi melkein sanoa että nyt vanhempana vasta kukoistaa! Ja liukuvoidetta voisi kokeilla nuoretkin, kyllä luistaa.

Vierailija kirjoitti:

Missä teillä on sitä vientiä? Käyttekö usein viihteellä vai jossain ruokakaupassako he sen näyttävät?

Itse ainakin tapaan uusia ihmisiä kavereiden kautta, harrastuksissa ja erilaisissa tapahtumissa. Käymme joskus esim porukalla illallisella tai kokkaamme jonkun kotona. Käymme retkeilemässä tai vaikka jossain kivassa kohteessa. Usein on joku itselle uusi porukassa. Välillä käyn keikoilla tai muissa tapahtumissa. Esim taidenäyttelyn avajaisissa, liikuntatapahtumissa tms. Joskus ihan vaan kahvilassa joku tulee juttelemaan.

Olen enimmäkseen kotona viihtyvää sorttia, mutta kyllä sitä tulee aina välillä jossain ihmisten ilmoilla käytyä. Muuallakin kuin kaupassa. Asun kaupungissa, niin se tietty helpottaa asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä 40-vuotiaiden pitäisi alkaa ajatella ikuisuutta, ei vain seksiä... Missä ovat perheesi, lapsesi ja muut asiat?

Onko vanhainkoti sinulle unelmapääte?

Kuka pitää kädestäsi kun kuolet?

Ei kai seksi näitä muita sulje pois? Minulla ainakin teini-ikäiset lapseni ovat viereisissä huoneissa.

t. 46-vuotias

Joku kysyi, että missä tullaan iskemään. Omalta kohdalta vastaan, että hyvinkin yllättävissä paikoissa. Meillä oli taloyhtiössä piharemontti ja kun se loppui, niin sain viestin eräältä niistä duunareista. En tiedä miten oli urkkinut kuka minä olen vai lähettikö kaikille taloyhtiön rouville viestin, mutta minä en ollut missään tekemisissä paitsi sanoin "hei" jos pihalla kuljin ja joku tuli vastaan.

Käydään mieheni kanssa samassa liikuntakeskuksessa. Hän käy salin puolella ja minä ryhmäliikunnassa. Siinä eteisessä odotellessa tai välipalaa syödessä on monesti lähestytty.

Matkat. Niissä ei aina auta miehen läsnäolokaan.

Olen saanut hyvät geenit, tiimalasivartalon. Pysynyt hoikkana ja elämäniloisena. En ole muutoin mikään missi, mutta en keksi oikein muutakaan. Huomiosta en tykkää ja haluaisin voida olla ihan itsekseni tai valitsemassani seurassa, mutta se onnistuu vaan jos kaatosateessa kuljen goretexeissa. Tosin yhden kerran joku ukko pysäytti minut ja halusi vertailla meidän kumisaappaita!! 

Joo toki, mutta on jo oma (nuorempi mies) vuosien ajalta, niin en tarvii. Vain joku miesressukka voi oikeasti luulla, että mystisesti nainen lakkaa olemasta jonkun kuvitteellisen ikäpyykin jälkeen :D

Vierailija kirjoitti:

Minulla on aina ollut erikoinen taipumus saada nimenomaan homo- ja bi-miehet ihastumaan minuun korviaan myöten, mikä aina vaan jaksaa minua hämmästyttää. Yhä, nyt jo yli 40-vuotiaana tämä ilmiö vaan jatkuu. Olen olemukseltani ja kropaltani tomboy-tyttö: kompakti pikku pallopeppu, pystyrinnat, pitkät raajat, söpöt nukkemaiset kasvot, sorja olemus. Hyvä, kuulas iho, lämmin katse. Kauniit, sielukkaat silmät. 

Miehet ovat poikkeuksetta lähestyneet arkitilanteissa. Baarissa käyn harvoin, enkä ole yhdenillanjuttujen naisia, mitä nyt 19-vuotiaana jonkun kerran baarista komistuksen kanssa kaksin lähdin.

Nyt oli semmonen vänkkäysfantasia joltain keski-ikäkseltä kaappihomolta että!

Vierailija kirjoitti:

Nuorena on epävarma, pälyillään ympärille etsien hyväksyvää katsetta. Kukaan ei halua riippakiveä, paitsi sairaat jonkun alistettavaksi.

Aikuisena on normaalia elämän tuomaa itsevarmuutta, itsetunto on terve ja kyllä, kuuntelen, olen reilu. Falskit tunnistaa heti, hyvät tyypit ei tunge tai korosta itseään. Voisi melkein sanoa että nyt vanhempana vasta kukoistaa! Ja liukuvoidetta voisi kokeilla nuoretkin, kyllä luistaa.

Itse en oo liukuvoidetta kaipaillut näin yli nelikymppisenä, mutta sanoisin, että se johtunee siitä, ettei mieheni koskaan pyri edes sormella penetroimaan ennen kuin olen valmis. Hän siis saa mut kiihottumaan valmiiksi ennen kuin alkaa kosketella intiimipaikkoja. Hänellä ei ole hirveä hätä ja kiire, vaan nauttii ihon kosketuksesta ja lämmöstä -tai jos ei nautikaan niin on ainakin huomaavainen kumppania kohtaan.

Eipä ole ollut miehelläni tarvetta valitella seksin puutetta ja kun hänelle on tärkeää tehdä kumppanilleen hyvää, niin ei hänen itsekään tarvitse ns odottaa merkkipäiviä että saa esim nauttia fellaatiosta. Suosittelen kaikille miehille, että ottaa hetken ja miettii tätä.

Vierailija kirjoitti:

Olen 48 ja tuskin olisi. Ei ainakaan vaikuta siltä. Elän parisuhteessa. Ihan turha muuten luulla, että viisikymppisenä enää naisilla olisi kovin kummoista valikoimaa, jos aikoo saada ikäisensä. Se vaan on niin, että mitä vanhemmaksi tullaan, sitä vahvemmilla miehet on parisuhdemarkkinoilla. Nuorena naisilla on varaa valikoida. Kunnon mies, jolla talous kunnossa, ei ikäisekseen rupsahtanut ja kaikin puoli asioista huolehtiva on niin kovaa valuuttaa ikääntyvien markkinoilla, että naisia on joka sormelle. Eläkeiässä se repeää lopullisesti, kun hyvävarainen, sivistynyt ja hyväkuntoinen mies saa häätää mummelit niskasta pois. 

Kun ne vapaana olevat miehet vanhemmiten on toisten naisten perseelle potkimia surkimuksia useimmiten. Ja tasokkaat keski-ikäiset saa nuorempia. Kuten eräs ihan siistinnäköinen, hyvässä ammatissa toimiva nainen sanoi, niin ei hänelle löydy mitään hyvää miestä, jos ei ota 10 vuotta vanhempaa. Kun mies edes elätt

Olet aivan oikeassa tuosta vakituisen, hyvän kumppanimiehen löytämisestä. Mutta vientiä se ällöttävä kertakäyttösek sin yrittäminenkin on. Tai ylipäätään kiinnostuksen osoittaminen.

Kyllä ne kiinnostuu mutta ei välttämättä kovin "tasokkaat" miehet. Mutta ainakin sellaset perusjantterit. 41v

Mulla alkoi paras flaksi 40- vuotiaana. En olisi ikinä uskonut nuorempana, kun olin aivopesty uskomaan että miehiä kiinnostaa vain nuoruus.

Tosin uskon kyllä, että kiinnostuneita olisi ollut nuorempanakin mutta olin niin ujo etten nähnyt mitään muuta kuin omat kengänkärkeni. Sitten kun itsetunto alkoi olla kohdillaan ja aloin katsella miehiä silmiin niin sieltä alkoikin tulla hymyjä ja lähestymisiä. Deittiäpissä sain kirjaimellisesti valita parhaan päältä ja hänen kanssaan olen edelleen.  

Nelikymppisenä on ollut vähintään yhtä paljon vientiä kuin kaksikymppisenä oli. Johtuu varmaan siitä, että tässä iässä tulee asiallisia aloitteita nuoremmilta, omanikäisiltä, sekä vanhemmilta miehiltä. Kaksikymppisenä kivoja lähestymistä tuli vain omanikäisiltä ja sitten inhottavia vanhemmilta limaisilta ukoilta. Näin yksinkertaistaen. 

Pääosin huomiota saa aina omanikäisiltä ja hieman vanhemmilta. Vaikka palstalla muuta väitetään, miehetkin pääasiassa etsivät omanikäistä kumppania.

Vierailija kirjoitti:

Naisen parasta ennen päivä koittaa noin 45-vuotiaana. Naisen hedelmällisyys alkaa laskea nopeasti jo noin 35-vuotiaana.  Miehet hakevat kumppanikseen ja puolisokseen hedelmällistä naista, joka voi tulla raskaaksi ja synnyttää yhteisen lapsen.

Ikääntyvä, yli 45-vuotias nainen on seksuaalisesti haluton. Moni on omasta tahdostaan vapaaehtoisessa selibaatissa. Ikääntyvän henkinen ja fyysinen suorituskyky heikkenee vuosi vuodelta. Vaihdevuodet alkavat ja alapää on kuiva kuin Saharan aavikko. Sänkykamari jaksaa kiinnostaa vain nukkumistarkoituksessa.

Jestas mitä puppua!

Ensinäkin näköjään miehet, varsinkin nuoremmat tykkää vanhemmista naisista juuri siksi että ei ole pelkoa enää lastenhankkimisesta, tiedämme mitä haluamme, yleensä myös talous on kunnossa. Emme haaveile yhteisestä farmariautosta ja punaisesta tuvasta.

Seksuaalisesti en ole koskaan ollut aktiivisempi ja  todellakaan en ole kuiva missään mielessä.

Olen sinut itseni kanssa ja todellakin osaan nauttia. Pidän itsestäni huolta ja iän myötä turha nillitys ja stressaaminen on loppunut. lapset ovat omillaan eivätkä hidasta reissaamista ja elämistä.

Olen eronnut 2 vuotta sitten ja miehiä tulee vastaan kokoajan ja todellakin tekevät selväksi että ovat kiinnostuneita. Aiemmin en etsinyt mitään vakavampaa, vaan halusin tutustua itseeni ja olla itsenäinen. Nyt olen hetken tapaillut miestä joka pitää kun kukkaa kämmenellä, puhuu ja pussaa. Jännä nähdä mihin tämä vie ja jos ei vie, niin ei se haittaa yksinkin on ollut kivaa, olen ollut yksin mutta en yksinäinen.

En kiinnostu enää. Olen 55+ mies ja 40-vuotiaat naiset ovat liian nuoria minulle enkä jaksa/halua enää lapsiperhekaaosta. Ikäisistäni lähinnä ja kypsemmistäkin daameista kiinnostun.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on aina ollut erikoinen taipumus saada nimenomaan homo- ja bi-miehet ihastumaan minuun korviaan myöten, mikä aina vaan jaksaa minua hämmästyttää. Yhä, nyt jo yli 40-vuotiaana tämä ilmiö vaan jatkuu. Olen olemukseltani ja kropaltani tomboy-tyttö: kompakti pikku pallopeppu, pystyrinnat, pitkät raajat, söpöt nukkemaiset kasvot, sorja olemus. Hyvä, kuulas iho, lämmin katse. Kauniit, sielukkaat silmät. 

Miehet ovat poikkeuksetta lähestyneet arkitilanteissa. Baarissa käyn harvoin, enkä ole yhdenillanjuttujen naisia, mitä nyt 19-vuotiaana jonkun kerran baarista komistuksen kanssa kaksin lähdin.

Itse tajusin aika myöhään, että vedän puoleeni bi-miehiä. Nyt ajattelen muutamasta miesystävästä, että taidan tietää sinusta jotain sellaista, jota et välttämättä itsekään tiedosta.

Itse olen enemmän rotevan keihäänheittäjän mallinen. Ihan riittävästi on ollut vientiä ja makkarissa on nätti mieskin nukkumassa.

Naiset, jotka eivät enää yli nelkyt ole huomiota saaneet, katkerana täällä kadehtivat nätimpiä naisia, ohis.

Mun kokemuksen mukaan miehet tykkää nelikymppisistä, koska ensinnäkin nykyään ihmiset pysyy nuoremmanoloisina kuin aiemmin. Nelikymppiset ei juuri kolmekymppisistä eroa, jos puhutaan itsestään huoltapitävistä.

Nuoret naiset on kuulemani mukaan (miehiltä kuultua) epävarmoja ja draamailevat. Myös jatkuva somepäivitys ärsyttää. Karkeasti sanoen ne nuoret elää elämäänsä siellä somessa ja me keski-ikäiset eletään aidosti. Joka asiaa ei tarvitse kuvata, kännykkä ei ole kasvanut käteen eikä jatkuvasti ole jotain muillenäyttämisen tarvetta.