Vauvapalsta: yliopiston käynyt kuuluu yläluokkaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yläluokka ja vanha raha taitavat kuitenkin kuulua yhteen. Lottoamalla ja opiskelemalla ei sitä saavuteta.

 

Suomessa ei ole juurikaan vanhaa rahaa. Eikä varsinkaan opiskelleilla.

On ollut ja edelleen on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai Suomessa tällaisia luokkajakoja ole koskaan ollutkaan.

Tottakai on ollut! Jo maaseudulla aikoinaan oli kylässä pieni piiri: pappi, opettaja, agronomi, eläinlääkäri, kätilö. Kyllä he oli ihan eri väkeä kuin tavan kouluja käymättömät maalaiset. 

Eivät ole enää ja hyvä niin. Pares olla peruuttamatta takaisin niihin aikoihin.

Kouluttautunut pitäjän väki edusti tietoa ja sivistystä, mitä arvostettiin. Eikä eläneet nälässä kuten rahvas usein. Ja siksi saatiinkin tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua kaikille. Nyt se ei enää niin puhuttele kaikkia.  On uussivistymättömyyttä, tietämättömyyttä,  vaikkei nälkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistutetaan siitä tosiasiasta, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta vaan duunari voi olla maisteri. Ei vaikka Sosiaaliluokkahullu miten yrittää sitä vääntää.

Nykyinen hallitus tekee kaikkensa, jotta Suomi palaisi luokkayhteiskunnaksi.

Toivottavasti onnistuu siinä. Ei ole kenenkään etu että puolet ikäluokasta on maistereita. Koulutusta vastaavaa työtä ei riitä kaikille ja opintolainat jäävät maksamatta.

Joten looginen ajatus on kasata opiskeluun esteitä juuri vähävaraisille? Ei se hallitus ole koulutuspaikkoja vähentämässä. Niissä Suomi on ennestään peränpitäjäporukassa.

Meillä on vähemmän korkeasti koulutettuja kuin muissa kehittyneissä maissa keskimäärin. Päästään kehitysmaiden rinnalle, jos vielä mennään alaspäin. Silläkö Suomi nousuun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai Suomessa tällaisia luokkajakoja ole koskaan ollutkaan.

Tottakai on ollut! Jo maaseudulla aikoinaan oli kylässä pieni piiri: pappi, opettaja, agronomi, eläinlääkäri, kätilö. Kyllä he oli ihan eri väkeä kuin tavan kouluja käymättömät maalaiset. 

Eivät ole enää ja hyvä niin. Pares olla peruuttamatta takaisin niihin aikoihin.

 

 

Kouluttautunut pitäjän väki edusti tietoa ja sivistystä, mitä arvostettiin. Eikä eläneet nälässä kuten rahvas usein. Ja siksi saatiinkin tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua kaikille. Nyt se ei enää niin puhuttele kaikkia.  On uussivistymättömyyttä, tietämättömyyttä,  vaikkei nälkää.

 

<

Tasa-arvoiset mahdollisuudet saatiin poliittisen vasemmiston ansiosta, joka ajoi maksutonta peruskoulua kaikille lapsille porvarien ankarasta vastustuksesta huolimatta.

Edelleenkin oikeisto on se taho, joka pyrkii estämään köyhien kouluttautumista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yläluokkaisissa suvuissa on tyypillisesti akateemisia ihmisiä 1800-luvulta alkaen. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että siivoojan pojasta tulee yläluokkaa, kun saa maisterin paperit. 

Eipä se poika ole itse vanhempiaan tai sukuaan valinnut, joten ihan turhaa yrittää luokitella ihmisiä vanhempien tai suvun tekemisten perusteella.

 

Huokaus. Onko sulla mitään käsitystä, mitä yhteiskuntaluokilla tarkoitetaan? Kyse ei ole siitä, onko niiden olemassaolo reilua vai ei. 

Perimmältään se tarkoittaa että on ihmisiä jotka luokittelevat omilla perusteillaan ihmisiä syntyperän, varallisuuden tai hankitun tiedon pohjalta. Kyllähän ne luontaisestikin erottavat ryhmiä,  mutta jotkut oikein intoilevat siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yläluokka ja vanha raha taitavat kuitenkin kuulua yhteen. Lottoamalla ja opiskelemalla ei sitä saavuteta.

 

Suomessa ei ole juurikaan vanhaa rahaa. Eikä varsinkaan opiskelleilla.

On sitä. Lähinnä suomenruotsalaisilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai Suomessa tällaisia luokkajakoja ole koskaan ollutkaan.

Tottakai on ollut! Jo maaseudulla aikoinaan oli kylässä pieni piiri: pappi, opettaja, agronomi, eläinlääkäri, kätilö. Kyllä he oli ihan eri väkeä kuin tavan kouluja käymättömät maalaiset. 

Eivät ole enää ja hyvä niin. Pares olla peruuttamatta takaisin niihin aikoihin.

 

 

Kouluttautunut pitäjän väki edusti tietoa ja sivistystä, mitä arvostettiin. Eikä eläneet nälässä kuten rahvas usein. Ja siksi saatiinkin tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua kaikille. Nyt se ei enää niin puhuttele kaikkia.  On uussivistymättömyyttä, tietämättömyyttä,  vaikkei nälkää.

Ja sadan vuoden lopputulema onkin köyhiä työttömiä maistereita. Tietenkin henkilökohtainen saalis on se potentiaali minkä saa kolutuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai Suomessa tällaisia luokkajakoja ole koskaan ollutkaan.

Tottakai on ollut! Jo maaseudulla aikoinaan oli kylässä pieni piiri: pappi, opettaja, agronomi, eläinlääkäri, kätilö. Kyllä he oli ihan eri väkeä kuin tavan kouluja käymättömät maalaiset. 

 

Höpö höpö. Ei kuule maaseudulla mitkään opettajat ja kätilöt päässeet kartanon herran parempiin piireihin. Joku toinen suurtilallinen saattoi nippanappa päästä jos oli suhteet kunnossa vaikkei kartanoa.

Jotkut tykkää ylpeillä suvulla tai sukulaisten saavutuksilla. Entäs ne omat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai Suomessa tällaisia luokkajakoja ole koskaan ollutkaan.

Tottakai on ollut! Jo maaseudulla aikoinaan oli kylässä pieni piiri: pappi, opettaja, agronomi, eläinlääkäri, kätilö. Kyllä he oli ihan eri väkeä kuin tavan kouluja käymättömät maalaiset. 

Eivät ole enää ja hyvä niin. Pares olla peruuttamatta takaisin niihin aikoihin.

 

 

Kouluttautunut pitäjän väki edusti tietoa ja sivistystä, mitä arvostettiin. Eikä eläneet nälässä kuten rahvas usein. Ja siksi saatiinkin tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua kaikille. Nyt se ei enää niin puhuttele kaikkia.  On uussivistymättömyyttä, tietämättömyyttä,  vaikkei nälkää.

 

<

Eivät eläneet kuten rahvas, koska oli rahaa enemmän käytössä, heidän alalla. Eivät kaikki pääse mihin tahansa kouluun ja niissä on kiintiö paljonko pääsee. Samoin työpaikat. Koulujen ulkopuolella voi myös oppia ja etsiä tietoa. Jos etsii tieteellistä näkökulmaa sitä löytyy koulusta tai joku tietty ala, olisi kai niissäkin paljon korjattavaa edelleen. Tai haluaa järjestelmällisesti toimia tai joku ajattelumuotti. Luova ihminen tuskin tekee niissä mitään, paitsi koulut heilläkin käyty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai Suomessa tällaisia luokkajakoja ole koskaan ollutkaan.

Tottakai on ollut! Jo maaseudulla aikoinaan oli kylässä pieni piiri: pappi, opettaja, agronomi, eläinlääkäri, kätilö. Kyllä he oli ihan eri väkeä kuin tavan kouluja käymättömät maalaiset. 

 

Höpö höpö. Ei kuule maaseudulla mitkään opettajat ja kätilöt päässeet kartanon herran parempiin piireihin. Joku toinen suurtilallinen saattoi nippanappa päästä jos oli suhteet kunnossa vaikkei kartanoa.

Yläluokka harrastaa muuten edelleen kartanoita ja viljelyä.

Suurin työttömyysriski on vähiten koulutetuilla. Mitä korkeampi koulutus, sitä pienempi on työttömyysriski. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai Suomessa tällaisia luokkajakoja ole koskaan ollutkaan.

Tottakai on ollut! Jo maaseudulla aikoinaan oli kylässä pieni piiri: pappi, opettaja, agronomi, eläinlääkäri, kätilö. Kyllä he oli ihan eri väkeä kuin tavan kouluja käymättömät maalaiset. 

 

Höpö höpö. Ei kuule maaseudulla mitkään opettajat ja kätilöt päässeet kartanon herran parempiin piireihin. Joku toinen suurtilallinen saattoi nippanappa päästä jos oli suhteet kunnossa vaikkei kartanoa.

Yläluokka harrastaa muuten edelleen kartanoita ja viljelyä.

Kuinkas monella näistä itseään yläluokkaisena pitävistä vauvapalstan maistereista on kartano omistuksessa?

Vierailija kirjoitti:

Eli voiko sitten arvoida, että ei juurikaan ole yläluokkaakaan.

Kyllä ja ei. - Tarkoitan, että sama ihminen voi tosinaan kuulua samanaikaisesti erilaisiin luokkiin. - Esimerkkinä vaikka formulakuljettaja Kimi Räikkönen. Sivuutetaan nyt yksinkertaisuuden vuoksi se. että hän ei tietääkseni asu Suomessa vaikka viime aikoina varmasti olisi halutessaan voinut luullakseni niin tehdä.

,Hän on varmasti kiistatta tuloiltaan, tai ainakin josssain vaiheessa ollut suomalsten ylimmässä 10% Mutta vastaavasti ikäluokkansa edustajista koulutukseltaan ja (korkea)kulttuurin osaamiseltaan ja hallinaltaan varmasti melko monesta korkeintaan keskiluokkaa.

Vastaavasti moni apurahatutkija yliopistolla tai jossain erillisellä tutkimuslaitoksella tai vaikka kielenkääntäjänä toimiva saattaa olla koulutukseltaan ja (korkea)kulttuuriselta osaamiseltaan hyvinkin yläluokkaa mutta taloudelliselta asemaltaan korkeintaan keskiluokkaa.  

Luokkakesksuetlua (tai ihmissuhteiden osalta ns. tasoteroiista) puhumista monesti rasittää se, että asioita yksinkertaistetaan ja vedetään helposti mutkia suoriksi.

Tai otetaan mallksi ne luokkarakneteet, jotka olivat voimassa enempi muutama vuosisata sitten , jolloin ei liene ihme jos itsesä sovittaminen tällaiselle luokalle on monelle vähintäänkin hieman hankalaa. 

Uskovainen mies

 

Aplle  yläluokka on jotain mystistä. Ei se ole. On lahjakkaita,  on vähemmän lahjakkaita, on asemastaan suistuneita,  riippuen siitä geenilotosta. Jos on varallisuutta niin kulutus on se,  joka hyödyttää muuta yhteiskuntaa. Köyhä yksinäinen voi kuvitella olevansa niin yläluokkainen kuin kokee tarvitsevansa, ei ole silti osa yhteiskunnallista ilmiötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai Suomessa tällaisia luokkajakoja ole koskaan ollutkaan.

Tottakai on ollut! Jo maaseudulla aikoinaan oli kylässä pieni piiri: pappi, opettaja, agronomi, eläinlääkäri, kätilö. Kyllä he oli ihan eri väkeä kuin tavan kouluja käymättömät maalaiset. 

 

Höpö höpö. Ei kuule maaseudulla mitkään opettajat ja kätilöt päässeet kartanon herran parempiin piireihin. Joku toinen suurtilallinen saattoi nippanappa päästä jos oli suhteet kunnossa vaikkei kartanoa.

Yläluokka harrastaa muuten edelleen kartanoita ja viljelyä.

Mahtaa olla jo enemmän taakka kuin etuoikeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai Suomessa tällaisia luokkajakoja ole koskaan ollutkaan.

 Olisi paras, että maassamme kuka vaan voi istua nimettömänä kenen tahansa viereen pöydässä, eikä koulutus tai varakkuus näkyisi silmiinpistävästi. Vain näin pysyvät ovet avoinna kaikille kaikkialla yhteiskunnassa ja lahjakkaat ihmiset voivat hakeutua sinne, missä heistä on eniten hyötyä. Esim. Briteissä jo puhetapa erottaa räikeästi ihmiset toisistaan ja ihan tavallinen asiakaspalvelutyö voi tyssätä siihen, että puhetapa on väärä. Suomessa kuka vaan kykenee puhumaan hyvää yleiskieltä. 

 

Ei tuollaista fantasiamaailmaa, jossa koulutus ei paljastu, ole koskaan ollut olemassa eikä sellaista voi tullakaan. Höpsö ajatus kun puheesta kuulee koulutustason heti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai Suomessa tällaisia luokkajakoja ole koskaan ollutkaan.

Tottakai on ollut! Jo maaseudulla aikoinaan oli kylässä pieni piiri: pappi, opettaja, agronomi, eläinlääkäri, kätilö. Kyllä he oli ihan eri väkeä kuin tavan kouluja käymättömät maalaiset. 

 

Höpö höpö. Ei kuule maaseudulla mitkään opettajat ja kätilöt päässeet kartanon herran parempiin piireihin. Joku toinen suurtilallinen saattoi nippanappa päästä jos oli suhteet kunnossa vaikkei kartanoa.

Nämä jotka kuvittelevat että opettaja ja kätilö olivat ennen maaseudun yläluokkaa ovat selvästä todellisuudesta vieraantuneita punavihreitä naisia. Maaseudun yläluokka (ja Suomessa aateli ylipäänsä) on aina ollut sotilasyläluokka. Kartanosta seuraava oli rustholli jne. Sotapalveluun liittyy sekin kuten aatelisarvojen saaminen muinoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai Suomessa tällaisia luokkajakoja ole koskaan ollutkaan.

 Olisi paras, että maassamme kuka vaan voi istua nimettömänä kenen tahansa viereen pöydässä, eikä koulutus tai varakkuus näkyisi silmiinpistävästi. Vain näin pysyvät ovet avoinna kaikille kaikkialla yhteiskunnassa ja lahjakkaat ihmiset voivat hakeutua sinne, missä heistä on eniten hyötyä. Esim. Briteissä jo puhetapa erottaa räikeästi ihmiset toisistaan ja ihan tavallinen asiakaspalvelutyö voi tyssätä siihen, että puhetapa on väärä. Suomessa kuka vaan kykenee puhumaan hyvää yleiskieltä. 

 

Ei tuollaista fantasiamaailmaa, jossa koulutus ei paljastu, ole koskaan ollut olemassa eikä sellaista voi tullakaan. Höpsö ajatus kun puheesta kuulee koulutustason heti.

Ai kuten miten? 

Vierailija kirjoitti:

Suurin työttömyysriski on vähiten koulutetuilla. Mitä korkeampi koulutus, sitä pienempi on työttömyysriski. 

Mitä koulutetumpi, sitä älykkäämpi. Älykäs osaa etsiä piilotyöpaikkoja.