Onko sinua syytetty varastamisesta?

Kuulostaa ikävältä. Otan osaa.

Miestäni epäiltiin varkaudesta lähikaupassa, hän ei luonnollisesti ole mikään varas, ja se kävi ilmi kun poliisi, jonka kauppias kutsui, tutki laukun yms mutta varmuuden vuoksi kauppa laittoi 3 kuukauden porttikiellon asiointiin. Ihme juttu kun se kauppa oli se, joka tuossa hävisi. Meistä kukaan ei enää sen jälkeen ole asioineet lähimarketissa tuon takia. 

Opiskelin Satakunnassa käsityöalaan liittyvillä kursseilla erikoistutkintoa varten. Koulussa oli opettajien taholta ollut väärinkäytöksiä rahan suhteen ja sekaannuin siihen ottamalla asiasta selvää. Minut erotettiin kurssilta tekosyynä, etten osaa tehdä mitään ja miten olen varastanut useampia työvälineitä. Järkkäsin juristin hoitamaan asian ja vei noin muutama tunti juristin yhteydenotosta, kun koulusta pyydettiin takaisin ja pyydettiin anteeksi. En mennyt enää. Kyseiset huijariopet saivat kenkää lukukauden lopussa eli oikeudenmukaisuus voitti. En kuitenkaan unohda ihmisten raukkamaisuutta.

On vihjailtu, mutta väitteet eivät pidä paikkaansa.

Ei ole syytetty suoraan mutta tällaista on keksitty ja selän takana sitten tällainen maine luotu vaikka varsin hyvä moraali oli itselläni :3

Toivottavasti karma on kostanut jo useampaan otteeseen

Ei ole koskaan syytetty, enkä ole koskaan varastanutkaan. Ilman minkäänlaista näyttöä ei ketään pitäisi koskaan lähteä varkaaksi (ei mistään muustakaan rikoksesta) syyttämään. Jos syyttä suotta syytetään, niin sehän on kunnianloukkaus syytteen paikka.

Yhdessä kaupassa syyttivät minua varkaaksi ja minä haastoin kaupan oikeuteen. Vartija tuli ja sanoi että minulla porttikielto kauppaan olin kuulemma varatanut sieltä jotain. Tein rikosilmoituksen kaupasta ja kävi ilmi että minun näköiseni mies oli sieltä varastanut kolme kertaa. Kauppa tarjosi 50 euron lahjakortin sovitteluna mutta sanoin että oikeudenkäynti maksaa niille ainakin 3000 euroa. Parin viikon päästä ne halusi sovitella ja maksoivat 2000 euroa korvauksia.

En ole demari eikä se niiden syöpäinen touhu ole koskaan kuulunut ymmärtämiini touhuihin, joten ei. Niiden uhriksi kyllä olen joutunut.

Vanha isäni pukeutuu niin nukkavierusti ja hänellä on tasapaino-ongelmia, joten kävely ei aina suju niin hyvin. Monesti luullaan juopoksi kadunmieheksi, että joutuu kaupoissa syyniin. 

Ei kai sitä lasketa syyttämiseksi, jos kaupassa pyydetään avaamaan laukku

Isäni syyttää. Olen varastanut milloin mitäkin. Dementia takana, mutta tuntuu niin pahalta , että välillä ajattelen, etten käy enää katsomassa.

Työkaverini syytti kerran työpaikan vessapaperin varastamisesta. Vessapaperia kului työpaikalla paljon ja voi olla, että joku sitä varasti, mutta en todellakaan alentuisi moiseen ikinä.

Ei ole mua syytetty, mutta äitini syytteli naapuria  roistoiksi jotka vieneet käsilaukun,. Löytyi eilen omilta jäljiltään, todettu muistisairaus muutama kk sitten.  Onneksi kertoi vain meille eikä naapureille. 

Olin pienessä ostoskeskuksen myymälässä töissä. Asiakas maksoi 9e ostoksen kympin setelillä ja annoin euron takaisin. Asiakas katsoi minua vihaisena ja kysyi että missä loput ovat. Alkoi huutamaan että maksoi 50e setelillä. Olin aika nuori silloin ja vastaavaa ei ollut vielä osunut kohdalleni. Asiakas haukkui hyvin rumasti ja väitti varkaaksi. Sitten yhtäkkiä asiakas sanoikin että ainiin nyt muistaa maksaneensa edellisessä myymälässä sillä 50e setelillä moikka. Oli aika ikävää eikä pyytänyt edes anteeksi.

Lapsena pienessä kyläkaupassa pysähdyin lähtiessäni katselemaan esillä olevaa hyllyä, missä oli kaikenlaista pientä tavaraa, kyniä, viivottimia, värikyniä, vihkoja jne.

Yhtäkkiä myyjä tuli viereeni ja väitti, että otin jotain siitä ja laitoin taskuuni.  Tiskillä oleva asiakas, vanhempi naisihminen, oli mukamas nähnyt.

Minulla ei ollut kuin ostamani leipä verkkokassissa ja päälläni mekko, jossa ei ollut taskuja.  Myyjä vain lähti siitä sitten närkästyneenä, ei edes pientä anteeksipyyntöä.  Muistan tuon aina.  Myyjän ulkonäönkin ja äänen ja sen tiskillä olleen naisen.  Olen jo 70 v.