Vanhan polven laihuuspakkomielle, jota oireilevat lastenlapsiin

Mun äiti on 76 v, hyvin hyvin hoikka ja koko ikänsä ollut laihiksella. Minun painoani alkoi kommentoimaan, kun olin 10 v. Nyt oon 50 v ja lihavampi kuin koskaan. Koko elämäni olen laihduttanut ja syömishäiriöisenä parikymppisenä painoin alimmillani jotain 46 kg (170 cm pitkä).

Äitiä näen kerran vuodessa, eikä edes silloin hän voi kahvin kanssa syödä esim. kokonaista munkkirinkilää, joka on hänen suurinta herkkuaan (muistaa tämän aina mainita kaihoisalla äänellä). Leikkaa rinkilän neljään osaan ja syö yhden ja sen jälkeen puhuu loppuajan siitä, kuinka ei tee mitään enää mieli vanhana syödä. Ensimmäisenä aina, kun kertoo jostain ihmisestä, pitää mainita, onko lihava vai laiha.

Oman lihavuuteni laitan ihan tasan tarkkaan äitini syyksi. Hän pilasi suhteeni ruokaan alakouluikäisenä syöttämällä mulle raejuustoa ja appelsiinia esim. illallisen sijaan, etten vaan lihoisi enempää. Ihan normaalipainoinen lapsi olin siihen aikaan ja kävin mm. baletissa. Ruoka ei ole koskaan tuon jälkeen ollut mulle enää ravintoa, vaan palkinto jostain hyvin suoritetusta asiasta, lohdutus yksinäisyyteen jne.

Ja ei tarvi kenenkään kommentoida, että äitikö sitä ruokaa on mun suusta alas laittanut, sillä ei ole mitään merkitystä. Merkitystä on sillä, että hän teki minusta syömishäiriöisen lapsen, josta kasvoi syömishäiriöinen aikuinen, joka liikkuu pakonomaisesti, potee jatkuvaa huonoa omaatuntoa kaikesta syömisestään ja on siltikin reippaasti ylipainoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus on täyttä ulostetta kuten on moni vastauskin. Miksi te nuoret keksitte koko ajan tällaisia valheita?

Kumma sitten, että ketjulaiset ovat samaa mieltä aloittajan kanssa.

Ketjulainen voi olla aloittaja ihan itse ja sinäkin voi olla aloittaja. 

Paremmalta / terveellisemmältä toi laihuuspakkomielle kuulostaa kuin ylipaino.

Lopettakaa pula-aikaan vetoaminen. Nykymummot elivät parasta aikaansa 80-luvun kerskakulutuksessa. Laihuuden ihannointi on varmaan perua heidän nuoruudestaan 60-luvulta, jolloin piti olla Twiggy.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kuin ikää on tullut ja terveys alkaa pettää, niin esim. proteiinipitoisen ruoan syöminen oli paikallaan. Äidillä on lautasellaan reilusti salaattia, pari ruokalusikallista makaroonia, pieni pala kanaa ja pieni pala ruisleipää. Siinä kaikki, jos ei kukaan ole reilummin annostelemassa. Hän kyllä jaksaa syödä enemmänkin, joten luulen, että hän on jatkuvassa energiavajeessa.  

Hmmm, siis mitä vikaa tuollaisessa annoksessa on? Minä harrastan juoksua, päivittäin tulee vähintään 10km juostua, viikonloppuisin huomattavan paljon enemmän, ja tuo kuulostaa aikalailla samanlaiselta annokselta kuin itse syön. 

Hyvin jaksan. 

90-luvullakin ihailtiin laihuutta, heroin chic ja Kate Moss.

Muistan kun äitini kehui sukulaisnaista, että miten hyvän näköinen hän nyt on, kun on saanut itsensä laihdutettua kuntoon. Sanallakaan hän ei maininnut sitä, että sama ihminen suoritti työnsä ohessa ylioppilastutkinnon ja sen jälkeen AMK-tutkinnon toisella paikkakunnalla ennenkuin etäopiskelu oli nykyisenlaista. Ihmettelin aina tätä miten vähän hän arvosti kouluttautumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi sekin kun tää nykyajan läskiepidemia mis kaikki fuusioitunu ryhävalaiksi, ja mikään ei ole oma syy vaa ollaa uhreja kaikki. Vanhemmilla sukupolvilla oli selkärankaa. 

 

Syömishäiriöt eivät ole hyvä asia ja niiden tartuttaminen lapsiin on täysin edesvastuutonta.

 

Ihan yhtälailla se ap tartuttaa syömishäiriön kun moittii lastaan ettei hän ole jaksanut syödä kakkupalaa. Kakku on täysin turhaa syötävää, eikä sitä ole mikään pakko syödä. Hoikkuus ei haittaa mitään, mutta se haittaa ettei saa olla sellainen kuin on.

Etkö osaa lukea? Aloittaja ei suinkaan moittinut lastaan siitä, että tämä ei jaksanut syödä kakkupalaa. 

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti on 76 v, hyvin hyvin hoikka ja koko ikänsä ollut laihiksella. Minun painoani alkoi kommentoimaan, kun olin 10 v. Nyt oon 50 v ja lihavampi kuin koskaan. Koko elämäni olen laihduttanut ja syömishäiriöisenä parikymppisenä painoin alimmillani jotain 46 kg (170 cm pitkä).

Äitiä näen kerran vuodessa, eikä edes silloin hän voi kahvin kanssa syödä esim. kokonaista munkkirinkilää, joka on hänen suurinta herkkuaan (muistaa tämän aina mainita kaihoisalla äänellä). Leikkaa rinkilän neljään osaan ja syö yhden ja sen jälkeen puhuu loppuajan siitä, kuinka ei tee mitään enää mieli vanhana syödä. Ensimmäisenä aina, kun kertoo jostain ihmisestä, pitää mainita, onko lihava vai laiha.

Oman lihavuuteni laitan ihan tasan tarkkaan äitini syyksi. Hän pilasi suhteeni ruokaan alakouluikäisenä syöttämällä mulle raejuustoa ja appelsiinia esim. illallisen sijaan, etten vaan lihoisi enempää. Ihan normaalipainoinen lapsi olin siihe

Oletkos nyt ihan varma? Itse en muista, että mulle olisi koskaan kotona huomautettu painosta, myöskään aitini ei ole koskaan ollut dietillä. Siitä huolimatta olen koko ikäni ollut jojo-laihduttaja ja nyt taas ylipainoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli tiukka kuri kotona herkkujen suhteen ja sen jälkeen, kun kouluterveydenhoitaja mainitsi "ylipainostani" (+200 g kasvukäyrän mukaan seitsemänvuotiaana) jouduin laihikselle. 

Opin jo lapsena sen, että ylipaino on yhtä kuin rumuus ja epäonnistuminen. 

T: Krooninen anoreksia 

 

No, kaikilla ei päänuppi kestä

 

 

Aha, y l i laudan jonnet löysi ketjun. Ne jonnet, joilla ei ole rahaa muuhun.

Luvassa läskivihaa ja muuta epämääräistä känkkäränkkää.

 

    Läskiviha ?  Tosiasia että erittäin haitallista olla  lihava. Kyllä siitä pitää puhua

  Itsekin joutuu katsomaan ettei liho, un ei voi ihan tavalliseen tapaan urheilla ja tehdä, kun on  leikkausta odottamassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kuin ikää on tullut ja terveys alkaa pettää, niin esim. proteiinipitoisen ruoan syöminen oli paikallaan. Äidillä on lautasellaan reilusti salaattia, pari ruokalusikallista makaroonia, pieni pala kanaa ja pieni pala ruisleipää. Siinä kaikki, jos ei kukaan ole reilummin annostelemassa. Hän kyllä jaksaa syödä enemmänkin, joten luulen, että hän on jatkuvassa energiavajeessa.  

 

Hmmm, siis mitä vikaa tuollaisessa annoksessa on? Minä harrastan juoksua, päivittäin tulee vähintään 10km juostua, viikonloppuisin huomattavan paljon enemmän, ja tuo kuulostaa aikalailla samanlaiselta annokselta kuin itse syön. 

 

Hyvin jaksan. 

 

 

Jos vanha ihminen painaa reilusti alle 50 kg ja syö liian vähän, niin ei se ole terveellistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elävää oppimateriaalia, jota ei pidä ohittaa. Nyt sinulla on oikein oivallinen tilaisuus opettaa lapsillesi, ettei maailmassa puhuta vain kivoja asioita. 

Aivan kuin aikuisuus olisi paikka, johon ihmiset tulevat esittämään joululahjalistoja siitä, kuinka muiden heitä pitäisi kohdella. Vastuunottamisen sijaan yritetään muuttaa kaikkia ympärillään olevia ihmisiä. Terveen itsetunnon kehitykseen liittyy sekin, että osaa laittaa rumat sanat käyttäytyvän puutteellisuuteen piikkiin. Eli kasvata sitä lastasi millainen käytös on oikein ja millainen väärin ja tue terveen itsetunnon kehitystä. 

Viivi huomasi 12-vuotiaana, että koko maailma ei rakastakaan häntä. Nyt hän vaatii ilmastonmuutoksen ja patriarkaatin poistamista, translakia, perustuloa, sitä

Inzeli huomasi 5-vuotiaana, että vain äiti rakasti. Niinpä hän kasvoi kieroon, ja alkoi pyöriä mammapalstalla levittämässä isojen poikien omituisia käsityksiä muista ihmisistä. Sitten hän jäi siihen tilaan loppuiäkseen. The end.

 

Inzeli? 😂 Yritätkö nyt raiskataitsetuntoani puhumalla Amerikasta pöllityillä termeillä, joita et itsekään osaa kirjoittaa, etkä ymmärrä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi sekin kun tää nykyajan läskiepidemia mis kaikki fuusioitunu ryhävalaiksi, ja mikään ei ole oma syy vaa ollaa uhreja kaikki. Vanhemmilla sukupolvilla oli selkärankaa. 

 

Niinpä !  Suomalaiset  turpoavat  ja sairausmenot kasvavat sen takia  

 

Alapeukuttajat, ette voi ihan tieteellsen varmaa faktaa  kieltää😁

 

Veikkaan että täällä on aika monta miestä kommentoimassa joilla ei ole hajuakaan mistä puhutaan. 

Tää on aika jännä keskustelu, sillä ylilaudan jonnet on usein itse järkyttävän lihavia ja heillä on elämänhallinta hukassa. Ja he just ovat näiden laihuutta arvostavien buumereiden lapsenlapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elävää oppimateriaalia, jota ei pidä ohittaa. Nyt sinulla on oikein oivallinen tilaisuus opettaa lapsillesi, ettei maailmassa puhuta vain kivoja asioita. 

Aivan kuin aikuisuus olisi paikka, johon ihmiset tulevat esittämään joululahjalistoja siitä, kuinka muiden heitä pitäisi kohdella. Vastuunottamisen sijaan yritetään muuttaa kaikkia ympärillään olevia ihmisiä. Terveen itsetunnon kehitykseen liittyy sekin, että osaa laittaa rumat sanat käyttäytyvän puutteellisuuteen piikkiin. Eli kasvata sitä lastasi millainen käytös on oikein ja millainen väärin ja tue terveen itsetunnon kehitystä. 

Viivi huomasi 12-vuotiaana, että koko maailma ei rakastakaan häntä. Nyt hän vaatii ilmastonmuutoksen ja patr

 

Inzeli? 😂 Yritätkö nyt raiskataitsetuntoani puhumalla Amerikasta pöllityillä termeillä, joita et itsekään osaa kirjoittaa, etkä ymmärrä? 

Tämäkin uhrikulttuurin perusti alunperin, nainen. 

Vierailija kirjoitti:

Tää on aika jännä keskustelu, sillä ylilaudan jonnet on usein itse järkyttävän lihavia ja heillä on elämänhallinta hukassa. Ja he just ovat näiden laihuutta arvostavien buumereiden lapsenlapsia. 

Niin se jäi sinunkin mielipide aiheesta hippasen epäselväksi. 

Vierailija kirjoitti:

Mummini näytti aina permanentteineen aliravitulta villakoiralta, mutta niin vaan oli aina laihdutuskuuri käynnissä. 

Sukulaiseni näyttää kuivan kesän oravalta, laihduttanut varmaan 80 vuotta ja painaa noin 40 kg, pituutta yli 170 cm. Oli saanut joltain mieheltä kehuja vanhoilla päivillään miten hyvännäköinen on kun ei ole päästänyt itseään lihomaan. Välipä tuolla osteoporoosilla vaikka luut murtuu joka kaatumisesta, pääasia että on alipainoinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs suvun kuuluisa rouva antoi 1,5-vuotiaalle lapsenlapselleen oikein näyttävän, röyhelöisen ja jouluisen värisen prinsessamekon joululahjaksi ja totesi, että kyllä se vielä tänä jouluna ja sen aikaa mahtuu, kunhan ei ala tuosta ja tuosta kohtaa kasvamaan liikaa. Katsoin tilannetta suu auki vierestä, enkä osannut reagoida mitenkään.

Tottahan hän on puhunut

Niin, aika usein pieni lapsi kyllä kasvaa nopeasti tuon ikäisenä. Jospa tarkoitti ihan vaan sitä.

Vierailija kirjoitti:

Tää on aika jännä keskustelu, sillä ylilaudan jonnet on usein itse järkyttävän lihavia ja heillä on elämänhallinta hukassa. Ja he just ovat näiden laihuutta arvostavien buumereiden lapsenlapsia. 

Buumereiden? Jumalauta, jos käytätte Amerikasta pöllittyjä termejä kirjoittakaa ne edes oikein. Ja sana Jonnekin on jo siirtynyt historiaan kun puhutaan ylilauta-sukupolvesta.