Lue keskustelun säännöt.
Rehellisesti, jos olisit rikas, niin kävisitkö töissä?
25.06.2024 |
Eli vaikka tyyliin joku lottovoittaja, perijä jne
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Huolehtisin lapsista, liikkuisin luonnossa, treenaisin, golfaisin. Lukisin latinaa ja italiaa omaksi iloksi
Ja näitä ei voi millään tehdä töiden lisäksi 😀
Mä laitan aamulla lapsen kouluun ja istun koneen äärellä jumissa klo 16-17 saakka. Illat olen töistä ja stressistä niin väsynyt, kuin olla ja voi. Kyllä, liikun toki nytkin mutta ei tarvitsisi tehdä sitä kello kaulassa, elämä olisi stressitöntä, olisi sitä aikaa itsellekin. Pointti oli se, että olisi oikeasti aikaa rauhassa tehdä niitä asioita, mitä haluaa. Kielten opiskeluun mulla ei ole paukkuja tällä hetkellä, työ riittää aivotyöksi ihan riittämiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai. On se paljon kehittävämpää ja mielenkiintoisempaa kuin palstailu.
En, mutta olisi kyllä intohimoja, mitä toteuttaa. Tavallaan nekin olisivat työtä, mutta palkatonta sellaista.
Kävisin koska pidän nykyisestä työstäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan. Se olisi itsensä kiusaamista ja lähes sama asia kuin tavis kävisi palkatta töissä. Jos olis mielenkiintoinen työ niin sitten se muuttuis harrastukseksi mitä tekis vain pari tuntia kerralla eikä kukaan työnantaja sellaista halua työmaalleen.
Jos olisin nuorempi ja rikas, olisin perustanut suurperheen esim. kuusi lasta. Olin nuorena urakeskeinen ja koin, ettei lapsia kannata hankkia ilmastonmuutoksen takia, mutta siitä ei jäänyt mitään muuta käteen kuin keskimääräistä parempi tulotaso ja sain vain yhden lapsen, kun aina oli tunne, ettei ole riittävästi rahaa tai sopivaa hetkeä lapsille.
Olen lievästi katkera, että omassa nuoruudessani tuli näitä Sinkkuelämä-sarjoja ym. sinkkuutta ja lapsettomuutta ylistäviä ohjelmia ja suorastaan propagandaa, ettei lapsia kannata hankkia ilmastonmuutoksen takia. Väärässä olivat, lapsia olisi pitänyt olla paljon ja lapset ovat elämän suola.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai haluan merkityksen elämääni. Mutta se ei olisi työ. Teen vaativaa työtä, jonka aiheuttama stressi vie minulta kaikki voimat, ja olen kaiken vapaa-ajan väsynyt. Ei tämä ole hyvää elämää, ja näin viisikymppisenä olen aivan loppu.
Rehellisesti: Jos kävisin töissä, olisin ainakin vähän rikkaampi kuin nyt. Vaan se töi ei halua, että käyn siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen melko työorientoitunut ja yleensä pidän työstäni, joten osa-aikaisesti kävisin töissä.
Tekisin taidetta ja parantaisin maailmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävisin töissä, se missä töissä olisi sitten eri asia. Todennäköisesti perustaisin oman yrityksen.
Vierailija kirjoitti:
Määrittele rikas. Lottovoittaja voi saada lotosta 400'000 tai 4'000'000. Perijä voi saada 2'000 tai 20'000. Perintö ei ole ikinä niin iso, että sen turvin voisi jäädä työttömäksi, vaikka työmarkkinatuki ja asumistuki kuittaavatkin kaikki kulut.
Voisi, jos se perintö olisi 15 miljoonaa tai 3 miljardia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu kuinka rikas. Jos voisin omaisuuden avulla taata vakaan loppuelämän, niin varmaan tekisin vain jotain osa-aikaista työtä (mutta palkan suuruus ei niin tärkeä). Ihan täysin vapaaherrattareksi en varmaan osaisi heittäytyä.
En. Jos voittaisin lotossa, (mikä on ainoa mahdollisuuteni rikastua niin paljon ettei tarvitse käydä töissä) niin kävisin töissä vielä jonkun aikaa, etteivät epäilykset heräisi. Osaan muutenkin näytellä töissä iloista ja hyväntuulista, (masentuneet osaavat) joten edes käytöksessäni ei varmaan huomaisi muutosta.
Sitten ilmottaisin vaihtavani alaa terveyssyistä ja muuttaisin jonnekin missä kukaan ei tunne minua. Jotain vapaaehtoistyötä voisin tehdä, esim. jotain leipäjonotyötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Huolehtisin lapsista, liikkuisin luonnossa, treenaisin, golfaisin. Lukisin latinaa ja italiaa omaksi iloksi
Ja näitä ei voi millään tehdä töiden lisäksi 😀
Eipähän sitä oikein ehdi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Huolehtisin lapsista, liikkuisin luonnossa, treenaisin, golfaisin. Lukisin latinaa ja italiaa omaksi iloksi
Ja näitä ei voi millään tehdä töiden lisäksi 😀
Mä laitan aamulla lapsen kouluun ja istun koneen äärellä jumissa klo 16-17 saakka. Illat olen töistä ja stressistä niin väsynyt, kuin olla ja voi. Kyllä, liikun toki nytkin mutta ei tarvitsisi tehdä sitä kello kaulassa, elämä olisi stressitöntä, olisi sitä aikaa itsellekin. Pointti oli se, että olisi oikeasti aikaa rauhassa tehdä niitä asioita, mitä haluaa. Kielten opiskeluun mulla ei ole paukkuja tällä hetkellä, työ riittää aivotyöksi ihan riittämiin
Kannattaa pohtia, onko tuo sinun työsi sen arvoista, että et juuri muuhun pysty.
Helpompaakin hommaa luulis löytyvän.
Todennäköisesti kyllä jotain tekisin. Joutenolo on kaikkein kiduttavinta.
Toki voisin tehdä vapaaehtoistöitä eikä työstä olisi välttämätöntä saada palkkaa. Voihan töitä tehdä, vaikkei olisi palkansaaja. Tekemistä ja merkityksen tunnetta on pakko olla, sohvalla löhöily tai lomailu sateenvarjodrinkki kädessä ei kauan jaksa kiinnostaa.
Olen eläkkeellä ja teen nyt palkkatöitä 10h viikossa, vaikkei olisi pakko.
Olen joutunut olemaan lomautettuna sekä pitkällä sairauslomalla ja kyllä siinä kahden kuukauden jälkeen alkaa toivoa jotain rutiinia päiviin. En kuitenkaan tekisi töitä kenellekään muulle, vaan perustaisin oman yrityksen, jolloin voisin päättää itse oman työaikani. En todellakaan alottaisi työpäivääni klo. 7.00, vaan tekisin itselleni sopivampaa, lyhennettyä työpäivää. Vaikkapa 4-6h päivässä. Mutta en jättäytyisi kokonaan pois työelämästä.
En. Käyn töissä vain rahan takia.