Saatiin lapselle päiväkotipaikka 50 minuutin matkan takaa - näinkö lapsiperheitä arvostetaan?
Sellaista päättäjää ei liene löydykään, joka ei olisi lausunut huoltaan matalasta syntyvyydestä. Vuonna 2023 syntyi vähiten lapsia sitten nälkävuosien. Oma 1/2023 syntynyt kuuluu siis pienimpään ikäluokkaan yli 150 vuoteen!
Haimme hänelle päivähoitopaikkaa kotikaupungistamme. Hakemukselle laitoimme kolme päiväkotia, jotka sijaitsevat lähinnä kotiamme. Saimme päiväkotipaikan yksiköstä, jonne on julkisilla kulkuvälineillä 50 minuutin matka sisältäen vaihdon ja 14 minuutin odottelun pysäkillä. Autollakin matka on 15 minuuttia. Linnuntietä pitkin matka on varsin lyhyt, "vain" 6 kilometriä, mutta se linnuntie menee moottoritien ja metsäalueiden läpi.
Perheessämme on vain yksi auto, eikä auton käyttökustannuksien vuoksi todellakaan huvittaisi hankkia toista autoa, kun emme sitä mihinkään muuhun asiaan tarvitse. Puolisoni tekee lähityötä työpaikallaan ja käyttää autoa työmatkoihin. Minä työskentelen lähes kokonaan etänä. Toiveenamme oli lapselle lyhyet hoitopäivät siten, että toinen vie ja toinen hakee, mutta nyt lapsen päivähoitopäivät tulevat venymään lähes yhdeksäntuntisiksi, koska autoa käyttävän on pakko hoitaa sekä vienti että tuonti. Lapsemme onni on, että minä teen päivähoidon alkaessa 80 % työaikaa, eli yksi päivä viikosta on vapaa.
Eli tämäkö on kiitos siitä, että olemme niitä yhteiskunnan kovasti kaipaamia lapsia tehneet? Tiedän, että kaikenlaisia vaikeuksia on ihmisten elämissä eikä tämä ole sieltä pahimmasta päästä, mutta tämä tuntuu erityisen radikaalilta siksi, että niiden lasten perään itketään kaikissa valtakunnanmedioissa vähintään kerran viikossa. Ja sitten kun niitä tekee, saa tällaista kohtelua.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi kulkee 6 km/sivu tarhamatkan pyörän takana vaunussa. Tulee hyvää liikuntaa, koska meillä ei kantakaupungissa voi pitää autoa. Isä vie, äiti hakee.
Minkä ihmeen tarhan?
Ja sitten se teidän molempien työpaikka on siinä vieressä vai?
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä voi käydä niin, että kolme lasta sirotellaan eri puolille kaupunkia, eikä yksikään paikka ole lähelläkään kotia tai työpaikkaa.
Yksikin asui Kulosaaressa, sai paikan Katajanokalta ja on töissä Vantaalla.
Helsingissä kannattaa hakea vain elokuussa alkavia paikkoja. Jos hakee muulloin alkavaa, ja saa epämieluisan päätöksen, kannattaa koettaa soittaa päiväkodin johtajalle ja sanoa, että joutuu jäämään tässä tapauksessa kotiin eikä siis voi ottaa vastaan tarjottua työpaikkaa. Johan alkaa tapahtua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä voi käydä niin, että kolme lasta sirotellaan eri puolille kaupunkia, eikä yksikään paikka ole lähelläkään kotia tai työpaikkaa.
Yksikin asui Kulosaaressa, sai paikan Katajanokalta ja on töissä Vantaalla.
Meillä Helsingissä päiväkotipaikka tuli 400:n metrin päästä kotoa ja vielä on työmatkan varrella.
Aivan. Se on lottobingoarvonta.
Ei se ole. Kannattaa miettiä muuttaessa miten alueella on palveluita. Monella uudella asuinalueella niitä on heikosti, koska niitä ei ole vielä rakennettu. Itse ainakin mietin muuttaessani miten on päiväkoteja, koulumatkaa tulevaisuudessa jne.
Palveluita voi olla vaikka kadun toisella puolella, mutta paikan saa toiselta puolelta kaupunkia. Siihen pitäisi saada joku järki.
Kilonetreissä ilmeisesti hoitopaikka ei ilmeisesti pahan etäisyyden päässä. Taitavat sitä paikkoja jakaessa katsoa eivätkä tutki yhteyksiä julkisilla kulkuvälineillä. Se millä hoitoon kuljetaan on jokaisen perheen oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Kilonetreissä ilmeisesti hoitopaikka ei ilmeisesti pahan etäisyyden päässä. Taitavat sitä paikkoja jakaessa katsoa eivätkä tutki yhteyksiä julkisilla kulkuvälineillä. Se millä hoitoon kuljetaan on jokaisen perheen oma valinta.
Ei he tutki muuta kuin että päivähoitopaikka on kunnan alueella eli laki toteutuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kilonetreissä ilmeisesti hoitopaikka ei ilmeisesti pahan etäisyyden päässä. Taitavat sitä paikkoja jakaessa katsoa eivätkä tutki yhteyksiä julkisilla kulkuvälineillä. Se millä hoitoon kuljetaan on jokaisen perheen oma valinta.
Ei he tutki muuta kuin että päivähoitopaikka on kunnan alueella eli laki toteutuu.
Ottaa paikan vastaan ja pistää samantien uuden haun, jossa kolme lähintä päiväkotia. Ei pidä tyytyä huonoon päätökseen.
Helsingissä on joku Munkkiniemessä asuva Espoossa töissäkäyvä saanut lapselleen hoitopaikan Mellunmäestä jne. Lain mukaan mennään, mutta onhan tuo nyt ihan älytöntä arjen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
En veisi alle 3-vuotiasta noihin ylitursuaviin hoitopaikkoihin.
Okei, minkälaista ratkaisua sitten ehdotat? Kotihoidontuki on omalla kohdallani nettona 284 e/kk. Lapsen kotona hoitaminen tuohon n. 1,5 vuoden ikään asti on tullut maksamaan meidän perheelle jo lähes 8000 euroa, joka on maksettu säästöistä. Kolmevuotiaaksi asti lasta ei ole mitenkään mahdollista pitää kotona tuolla kotihoidontuella, etenkään, kun toiveissa on saada joskus toinenkin lapsi, eikä säästötiliä sen(kään) vuoksi haluta aivan loppuun kuluttaa.
Ennen oli toisin. Oli kyllä helppoa kun päiväkoti oli 200m päässä ja siinä samalla tontilla oli myös eskari. Mies vei autolla aamulla samalla kun meni töihin ja minä hain pois iltapäivällä kävellen tai pyörällä. Muutenkin päiväkotiaika meni nopeasti kun esikoinen meni päiväkotiin 2,5v ja kuopus vasta 4v. Muutenkin Suomessa toimi kaikki palvelut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan normaalia, onneksenne teillä on vain yksi lapsi, sillä useampilapsisen perheen lapset voidaan sijoittaa päivähoitoon eri puolille kaupunkia, kaikki kauas kotoa
Niin, pointtini lähinnä on, että miksi tämä on normaalia? Jos lapsia on vähemmän kuin koskaan, miksei niille voitaisi tarjota päiväkotipaikkaa edes siitä kolmanneksi lähimmästä päiväkodista? Ymmärrän, ettei jokaiselle 27.2. aloittavalle erityislapselle voida luvata paikkaa kodin lähimmästä päiväkodista, mutta jos ei edes tässä elokuun "suurhaussa" saa tuon parempaa paikkaa terveelle peruslapselle, niin voisiko yhteiskunta mennä siinä lapsipulassa vähän itseensäkin?
Käsittääkseni juuri noissa isojaoissa on vaikea saada hyvää paikkaa. Jos voi aloittaa vähän epätyypillisempään aikaan on helpompaa.
Ainakin Helsingin alueella ainoat käytännössä mahdolliset ajat saada lapsi lähipäiväkotiin on elokuu ja ehkä joskus harvoin tammikuu. Tietysti, jos voi jotenkin kotona odotella paikan vapautumista, niin ehkä sitten, mutta en ole kenelläkään kuullut onnistuneen (ilman sisäpiirin tietoa, sen kanssa toki onnistuu vaikka mikä).
Kehtaatkin valittaa.
Itse aikoinaan vein kävellen lapset hoitoon 1 1/2 km ja siitä jatkoin bussilla töihin. Olin yh. En edes tiennyt, että tuostakin olisi pitänyt valittaa.
Kyllä tuntuu olevan epärealistiset ajatukset, kaikki pitäisi saada mitä keksii haluta. Yhteiskunnan varmaan pitäisi se napero kotoa hakea.
Voi aikoja, voi tapoja 🤣
Vierailija kirjoitti:
Kehtaatkin valittaa.
Itse aikoinaan vein kävellen lapset hoitoon 1 1/2 km ja siitä jatkoin bussilla töihin. Olin yh. En edes tiennyt, että tuostakin olisi pitänyt valittaa.
Kyllä tuntuu olevan epärealistiset ajatukset, kaikki pitäisi saada mitä keksii haluta. Yhteiskunnan varmaan pitäisi se napero kotoa hakea.
Voi aikoja, voi tapoja 🤣
No ei tuossa mitään valittamista ole, vaan kaikki loistavasti.
Tervetuloa kokoomus yhteiskuntaan näin oikeisto ideologia toimii käytännössä.
Tässäkin ajateltu ainoastaan miten optimoidaan päiväkoti yrittäjien voitot.
Vierailija kirjoitti:
Kehtaatkin valittaa.
Itse aikoinaan vein kävellen lapset hoitoon 1 1/2 km ja siitä jatkoin bussilla töihin. Olin yh. En edes tiennyt, että tuostakin olisi pitänyt valittaa.
Kyllä tuntuu olevan epärealistiset ajatukset, kaikki pitäisi saada mitä keksii haluta. Yhteiskunnan varmaan pitäisi se napero kotoa hakea.
Voi aikoja, voi tapoja 🤣
Niin ne tosiaan oli niitä aikoja, kun töihinkin piti joka päivä pyöräillä 50km pelkkää ylämäkeä molempiin suuntiin. Ei ollut lapsi hoidossa, hyvin pärjäsi mukana töissä, kun lapsi laitettiin reppuun ja työpäivän aikana - 23 tuntia päivässä ilman taukoja - sitä piti hoitaa lapsi sekä tehdä työt. Hyvin pärjäsi lapsi, vaikka terapiassa onkin ollut koko aikuisiän. Silloinhan Ei mitään terapioita ollut eikä ollut aikaakaan traumatisoitua, vaikka mies mätki nyrkeillä kännissä joka viikonloppu. Ei olisi tullut mieleenkään, että siinä oltaisiin itkettty jotain tunteita. Paljon parempi kun piti kaiken sisällä ja siirsi ne traumat omaan lapseen. Jos se oma lapsi ei olisi niin pullamössöä niin olisi jatkanut vaan perinnettä omien lapsiensa kanssa.
oi niitä aikoja. Ei kuule meidän aikana olisi tullut mieleenkään tällaisia valittaa!!! Sen sijaan minä vietän eläkepäivät täällä vauva.fissä valittamassa päivästä toiseen! Kyllä se suomalaisen naisen pitää ymmärtää, että pitää päänsä kiinni, ei koskaan odota saati vaadi mitään parannuksia. Tai herranjumala sentään odota niille valtaville verorahoille vastinetta, joka kummasti tuntuu toteutuvan täällä rapakon toisella puolella. Olen siis se joka on asunut ja tehnyt töitä neljässä eri EU maassa lapsen kanssa.
Suomalainen nainen on tehty tyytymään ja koska Minä olen aina tyytynyt enkä koskaan suutani mistään avannut niin kyllä vituttaa nyt, kun lopussa ei kunnia seisonut vaan sain pelkän ikuisen katkeruuden jota täällä vauva.fissä agressiivisesti puran kaikkiin naisiin, jos eivät samaa virhettä tee.
Eikö Suomessa siis saa odottaa mitään vastinetta niille äärimmäisen korkeille verorahoille?
ihmettelen vaan että miten minä maksan niin paljon vähemmän veroja ja todellakin voin vaatia (ja saan) sen lapsen lähelle päiväkotiin.
suomen talous on täyttä kuraa. Pahin mitä voi tehdä on kuvitella, että siihen pitää tyytyä. Päinvastoin, jos Suomen taloutta ei saada kasvuun näin pitkään aikaan eikä mitään valoa näy tunnelin päässä niin olisin hieman paniikissa. En edes uskalla muuttaa takaisin, kun en näe mitään realistista mahdollisuutta rakentaa meille lapsen kanssa siellä hyvää elintasoa ja elämää. Surullista.
Meillä lapsi kulkee 6 km/sivu tarhamatkan pyörän takana vaunussa. Tulee hyvää liikuntaa, koska meillä ei kantakaupungissa voi pitää autoa. Isä vie, äiti hakee.