Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lähestytäänkö kaikkia naisia, ovatko kaikki kokeneet esim. ahdistelua?
25.06.2024 |
Kun seuraa julkista keskustelua tai ihan vain naisporukoittenkin keskustelua, tai lukee vaikka tätä palstaa, niin saa käsityksen, että miehet lähestyvät naisia todella paljon: Baarissa ei voi juoda viinilasillista rauhassa, kun joku jo haluaa liittyä seuraan. Treffipyyntöjä satelee kuntosalilla, kahvilassa ja jopa töissä tai kaupan leipähyllyllä. Osa lähestymisistä on epämiellyttäviä: tuijotetaan ja seurataan kuntosalilla, taputellaan baaritiskillä pyllyä, ekojen treffien jälkeen lähetellään kuvia sukuelimistä...
Mä olen 45-vuotias nainen. Mua ei ole kertaakaan elämässäni pyydetty treffeille, jos nyt ei lasketa sitä, kun ex-puolisoni tapasin parikymppisenä festareilla ja sovittiin, että nähdään uudestaankin festarien jälkeen. Mua ei ole mies koskaan iskemismielessä lähestynyt kahvilassa, kuntosalilla, ravintolassa, töissä tai kaupassa. Baarin terassilla, vaikka olisin yksin, saan juoda aina viinilasini rauhassa. Mua ei ole koskaan kourittu eikä mulle ole ehdoteltu sopimattomia.
Olen siis elämässäni seurustellut kyllä ja yksi ex-aviomieskin löytyy, mutta nämä tapaamiset ovat aina olleet humalahuuruisia kohtaamisia jossakin opiskelijabileissä ja olen tainnut tehdä aina itse aloitteen.
Sanokaa nyt suoraan, onko mun kokemus aivan poikkeuksellinen vai saako julkisesta keskustelusta vääristyneen kuvan siitä, että naisille satelee treffikutsuja koko ajan ja kaikkia ahdistellaan jatkuvasti?
Kommentit (211)
Mua lähestyttiin nuorena, johonkin 30 ikään asti, todella usein ihan arjessa. Kassajonossa, bussipysäkillä, yliopistolla (no, opiskelin kyllä erittäin miesvaltaista alaa), töissä, kuntosalilla. Olen ääri-introvertti ja se ahdisti minua, vaikka miehet yleensä käyttäytyivätkin ihan hyvin. En vaan olisi jaksanut small-talkata niiden flirttailijoiden kanssa. Omaksuin tavan muuttua tylyksi patsaaksi, jonka kanssa juttu ei vaan lähde kulkemaan, että häipyisivät äkkiä :D Enkä mielestäni ollut edes mikään super-hyvännäköinen, hoikka ja isotissinen kyllä, mutta naamasta korkeintaan keskitasoa. Mä jotenkin ajattelin, että kaikkia nuoria naisia lähestytään noin.
Nyt kun ikää on 50, ei toki tuolla tavalla huomioida. Mutta eipä sitä kyllä terassille tai baariin voi vieläkään poiketa, ettei aina joku mies tulisi juttelemaan jos yksin siellä istuu. Siksi en juuri noissa paikoissa käykään, kun olen vielä pahempi erakko-introvertti kuin nuorena ja haluan olla rauhassa :D.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mulle treffikutsuja oo tullut mutta ahdisteltu on kyllä ties miten monesti nuorestä tytöstä lähtien. Nyt toki loppunut kun ikää jo on.
Minua on lähennelty ja stalkkailtu noin 11-18 vuotiaaksi. Mitä vanhemmaksi on tullut niin ei miehiä kiinnosta lähestyä. Nuorena tai lapsena se oli hirveää. Sekä oman ikäiset että vanhemmat miehet olivat ahdistelemassa. Mun nuoruudessa toisen fyysinen koskemattomuus oli vieras termi.
OK, kiitos kommenteista!
Heräähän tässä nyt aivan väistämättä sitten raadollinen ajatus, että kyse on ulkonäöstä. Vai mistä muusta tällainen voi johtua, että jollekin treffikutsuja satelee koko ajan mutta minulle ei koskaan? Tai että vielä viisikymppisenäkään joku ei voi mennä yksin terassille lasilliselle, koska heti on liikaakin miesseuraa tarjolla ja sitten taas minä saan istua vaikka kolme tuntia aivan rauhassa.
En ole ikinä pitänyt itseäni erityisen rumana, jos nyt minään mallinakaan, mutta jokinhan olemuksessani on sellaista, mikä ei vastakkaisen sukupuolen kiinnostusta herätä.
AP
Kaunis nainen saa iskuyrityksiä jopa hammaslääkärissä. Miehiä tunkee ovista ja ikkunoista 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena muutaman kerran ahdisteltiin. No kyllä nuorena aikuisena työelämässäkin työkaverit kosi kännissä kaikkien edessä jne. Mutta nämä ihan yksittäisiä kertoja tyyliin 1/vuosi tai harvemmin.
Meinasin kirjoittaa että nyt mummoikäisenä ei ole kukaan koskaan ehdotellut mitään mutta kyllähän yksi tuttu mies laittoi seksuaalis sävytteisiä viestejä vähän aikaa sitten. Vaikka molemmat ollaan naimisissa.
En todellakaan ole kaunis. Enkä jaksa laittautua juuri koskaan. Mutta olen iloinen ja helposti lähestyttävän oloinen kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Minua on lähennelty ja stalkkailtu noin 11-18 vuotiaaksi. Mitä vanhemmaksi on tullut niin ei miehiä kiinnosta lähestyä. Nuorena tai lapsena se oli hirveää. Sekä oman ikäiset että vanhemmat miehet olivat ahdistelemassa. Mun nuoruudessa toisen fyysinen koskemattomuus oli vieras termi.
Sama juttu mulla, että eniten huutelua ja ahdistelua olen kokenut n. 13-17v. Eipä enää tuon jälkeen olla juuri huudeltu tai ahdisteltu. Todella oksettavaa, että lapsena/alaikäisenä kokenut eniten häirintää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kokenut paljon ahdistelua ihan lapsesta saakka ja kertonutkin kokemuksistani tällä palstalla muutamaan otteeseen. Enää en viitsi, sillä miesten vähättelyt ja suoranaiseksi valehtelijaksi haukkumiset eivät oikein innosta kertomaan.
Vierailija kirjoitti:
Minua on lähennelty ja stalkkailtu noin 11-18 vuotiaaksi. Mitä vanhemmaksi on tullut niin ei miehiä kiinnosta lähestyä. Nuorena tai lapsena se oli hirveää. Sekä oman ikäiset että vanhemmat miehet olivat ahdistelemassa. Mun nuoruudessa toisen fyysinen koskemattomuus oli vieras termi.
Tuo on aika pelottavaa, että eniten ahdistellaan tenavia ja teinejä. Se, että ahdistelu alkaa jo kakarana, on sairasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko sinä ap ylipainoinen, miesmäinen, tatuoitu tai aggressiivisen näköinen? Tai olet lukenut kirjaa/olet huonokuuloinen etkä ole vain jotenkin huomannut jatkuvia iskuyrityksiä? Muuta selitystä ei ole.
Kuinka usein olette nähneet tilanteen (tai kuulleet sellaisesta), missä naista on tultu iskemään esim. kaupassa, kadulla tai muulla julkisella paikalla? Muualla siis kuin baarissa, festareilla tai vastaavissa missä suuri osa ihmisistä on päihtynyt. Minulla on kaunis ystävä, jota kyllä lähestytään paljon, mutta harvemmin ne lähestyjät ovat täysin ventovieraita olleet (pois lukien päihtyneet).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minuakaan ei ole ikinä lähestytty missään, saati ahdisteltu. Olen välillä yksin tuopilla ja yksin saan joka kerta olla vaikka kaipaisinkin juttuseuraa ja sen vuoksi yksille lähdinkin. En ole myöskään ikinä ollut suhteessa, ikää 36v.
Olen hoikka, treenattu eikä naamassa pitäisi pahempaa vikaa olla kun ainakin 4 ihmistä on pyytämättä sanonut jopa kauniiksi. Yleisilmeeni kieltämättä on melko yrmeä "resting bitch face" joten haluan syyttää ensisijassa sitä.
Kyllähän tämä todella paljon surettaa ettei ikinä saanut suhdetta kokea, etenkin kun isoin haave elämässä oli oma perhe...
Miesten seksuaalisuus on todella visuaalista vrt. naisiin, joilla se on enemmän korvien välissä. Toki naisetkin kiinnittää huomiota miellyttävännäköiseen mieheen, mutta harvaa naista se varsinaisesti kiihottaa, hyvä käytös, miellyttävä ääni, hyvä supliikki ovat useimmille naisille paljon tärkeämpiä. Heteromiehiä taas pystyy manipuloimaan visuaalisesti niin, että välillä näin naisena vähän ihmetyttää.
Karrikoidusti: Jos olet mies ja haluat naisseuraa, ota puistoon koiranpentu mukaan, hymyile ja ole kohtelias, naisten lähestymisyritykset ovat taattuja. Jos olet nainen ja halut miesseuraa, käy kampaajalla, meikissä, laita päällesi tissivaon paljastava paita tai lyhyt hame - miesten lähestymisyritykset ovat taattuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ei ole ahdistelu, oltaisiin saatu ahdistella enemmän. Minun suurin ongelmani on ollut että olen lapsesta asti kokenut itseni todella epämiehättäväksi ja jotenkin epä-naiseksi. Pidän kaikesta Mikä saa minut tuntemaan itseni naiseksi kuten vaaleanpunaisista mekoista kaikesta Mikä tekee minua kauniimmaksi tai miesten flirttailusta tai jopa vislailusta tai huutelusta silloin harvoin kun sitä on sattunut. On ollut niin harvinaista, että ei siitä nyt ole ehtinyt millään tavalla häiriintyä ainakaan. Italian reissulla eräs komea pukuun sonnustautunut mies sanoi minulle kerran illalla ohi kulkiessaan buona sera todella sellaiseen tyyliin kuin mafiosoleffoissa. Tämä oli upea kokemus minulle. Pahinta on tuntea itseni epä-naiseksi.
Itse naisena huomasin aivan selvän eron miesten suhtautumisessa minuun, kun laihduin 12 kiloa ja värjäsin hiukseni hetken mielijohteesta kampaajan ehdotuksesta vaaleiksi. Rupesin saamaan pitkiä katseita eikä baarin pöydässä tarvinnut istua yksin.
Ero oli niin selkeä entiseen verrattuna, että olin siitä itse aivan vaivautunut ja hämilläni. Omasta mielestäni olin tietenkin aivan sama ihminen kuin aiemminkin. Eli kyllä se ulkonäkö vain vaikuttaa, paljon enemmän kuin naiset ehkä itse ymmärtävät.
Minua ei ole noin vain lähestytty, mutta kyllä kai joitain lähestytään jatkuvasti. Montakohan treffipyyntöä yksikin nainen jossain sinkkuryhmässä sanoi saaneensa ihan vaan juhannuksen aikana. Ne on eri naiset ne, ja tämmöiset seinäkukkaset jotka tosiaan saavat baarissakin istua yksin.
Ja lapsena ollessani en kyllä ole saanut kommentin kommenttia keneltäkään. Ihmisten elämät on kyllä todella erilaisia. Mutta Elin kyllä lapsena aika Suojattua elämää enkä ollut myöhään ulkona missään, jos se asiaan vaikuttaa...
Selkeä kulttuuriero: Suomessa miehet eivät lähesty, toisessa kotimaassani Englannissa lähestytään. Suomessa minua ei ole ikinä pyydetty treffeille tms, mutta Englannissa kaupan kassakin saattaa flirttailla ja kehua kauniita silmiä, pubista saatellaan kotiin ja pyydetään treffeille jne. Toisaalta Suomessa ei myöskään ole ahdisteltu, mutta Englannissa taas valitettavan tuttua takapuolen taputtelu ja jalkoväliin työntyvä käsi ruuhkaisessa tubessa :-(
Alue: Aihe vapaa
Kokemuksesi on varmasti ainakin harvinainen, vaikkei varmaan täysin ainutlaatuinen. Ystävien kesken olemme huomanneet, että määrässä on eroja. Minä olen sitä toista ääripäätä, jolle on huudeltu ja jota on yritetty kouria joka käänteessä esiteinivuosista nelikymppiseksi asti.
Minulle tuli yllätyksenä, että kaikkia naisia eivät esim. taksikuskit ahdistele. Minä en voi käyttää kuin Taksi Helsinkiä uudistuksen jälkeen.