Vaimolla masennus, onko ok erota?
Vaimolla on ollut jo pitkään masennus, minkä takia paljon vain makaa eikä innostu mistään yhteisestä enää. En jaksaisi enää tässä liitossa, vaan haluaisin elää parempaa elämää, tuntuu että hän on masennuksen takia nykyään enää riippa. Hän syö masennuslääkkeitä ja käy jossain terapiassa, mutta ei ne ole häntä parantaneet. Onko ok tällaisessa tilanteessa erota? Ongelma on se, että meillä on lapsia, nuorempi päiväkodissa, vanhempi menee ekalle ja oman työni vuoksi (matkatyö, paljon iltoja myös) en voisi eron jälkeen pitää lapsia luonani asumassa, vaan voisin ottaa heitä käymään vain viikonloppuisin. En tiedä miksi kirjoitan tänne, kai hakeakseni jotain neuvoja tähän hankalaan tilanteeseen.
Kommentit (210)
Aloita sillä, että etsit itsellesi päivätyön. Sen jälkeen pystyt huolehtimaan lapsistasi paremmin, jos vaimo tarvitsee vielä aikaa toipumiseen. Eron jälkeen sinun täytyy olla valmis lähivanhemmuuteen, koska vaimo ei ole terve. Myöhemmin voitte siirtyä esim. vuoroviikkosysteemiin, jos ex-vaimon vointi riittää siihen.
Ensin ota naiselta yöpöydältä pois kaikki self help -paskakirjat. Samoin soita naisen terapeutille että hän ei enää tule. Sitten soita jollekulle hyvälle PSYKIATRILLE ja vie hänet sinne autolla. Sen jälkeen menette apteekkiin ja ostatte lääkkeet. Sitten enää huolehdit että muija syö lääkkeet. Ongelma pääosin ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsille jäisi masentunut äiti ja viikonloppuisä. Tosin niinhän heillä nytkin on. Heille tarvittaisiin jotain apua.
Millä perusteella päättelit, että lapset jäisivät äidille? Äitihän on mieleltään sairas ja kykenemätön lapsia hoitamaan. Kyllä tuossa tilanteessa huoltajuus siirtyy täysin yksin miehelle. Olisi vastuutonta jättää lapsia henkisesti sairaalle ihmiselle.
Masennus ei ole mikään mielisairaus. Noin 35 prosenttia suomalaisista on jossain vaiheessa masentunut, siis ihan diagnoosin kanssa. Aika yleistä siis. Eikä masennusdg vaikuta huoltajuuteen mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Jättäisit yhteiset pienet lapsenne masentuneen äidin hoivaan?
Ymmärrän, että elämäsi olisi varmasti mukavampaa, jos ei olisi sairastunutta vaimoa taakkana.
Ymmärrätkö myös sen, että lapset ovat yhteisiä ja niistä huolehditaan yhdessä, vaikka toinen sairastuisi?
Hyvin monet miehet jättävät sairastuneet vaimonsa, mitä pidän nolona ja surullisena.
Moni nainen jättää alkoholisoituneen miehensä ja alkoholismi on myös sairaus joten ole sinä tekopyhäpaska hiljaa siinä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsille jäisi masentunut äiti ja viikonloppuisä. Tosin niinhän heillä nytkin on. Heille tarvittaisiin jotain apua.
Mistä lähtien suominaisia kiinnostaa paskaakaan lapset?
Mistä lähtien suomimiehiä kiinnostaa paskaakaan omat lapset? Eihän sinuakaan kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäisit yhteiset pienet lapsenne masentuneen äidin hoivaan?
Ymmärrän, että elämäsi olisi varmasti mukavampaa, jos ei olisi sairastunutta vaimoa taakkana.
Ymmärrätkö myös sen, että lapset ovat yhteisiä ja niistä huolehditaan yhdessä, vaikka toinen sairastuisi?
Hyvin monet miehet jättävät sairastuneet vaimonsa, mitä pidän nolona ja surullisena.
Moni nainen jättää alkoholisoituneen miehensä ja alkoholismi on myös sairaus joten ole sinä tekopyhäpaska hiljaa siinä!
Juopon jättäminen on ok, sairaan ei ole.
Kyllä voi erota, masennus usein tarttuu läheisiinkin, ja sitten lapsilla on kaksi sairasta vanhempaa.
Ota lapset itsellesi hoidettqviksi, vaimo voi olla etä-äiti. Masentunut ei voi toimia yksinhuoltajana. Jos siis yhtään lapsistasi välität.
Eli ero on ok, mutta lasten jättäminen äidille on törkeää tuossa tapauksessa ap. Sinun täytyy nyt itse ryhtyä lähivanhemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäisit yhteiset pienet lapsenne masentuneen äidin hoivaan?
Ymmärrän, että elämäsi olisi varmasti mukavampaa, jos ei olisi sairastunutta vaimoa taakkana.
Ymmärrätkö myös sen, että lapset ovat yhteisiä ja niistä huolehditaan yhdessä, vaikka toinen sairastuisi?
Hyvin monet miehet jättävät sairastuneet vaimonsa, mitä pidän nolona ja surullisena.
Moni nainen jättää alkoholisoituneen miehensä ja alkoholismi on myös sairaus joten ole sinä tekopyhäpaska hiljaa siinä!
Useimmiten miehen alkoholisoituminen on jopa tuon naisen aiheuttama.
* Nap,nap,nap..*
On ok erota, parisuhde on sellaista että sen pitäisi antaa molemmille ja olla voimavara. Silloin kun se menee tuollaiseksi että vain kituu ja tuhlaa omaa sekä toisen elämää, on aika erota. Sinun ei tarvitse tuntea pätkääkään siitä syyllisyyttä. Itse asiassa uusi elämän vaihe voisi jopa olla vaimollesi se trggeri joka käynnistäisi paranemis jakson. Win win tilanne 🤩
Kyllä sen pisteen saavuttaa kun tietää ettei yhteiselo enää toimi. Toistakymmentä vuotta odotin, toivoin, yritin kaiken korjaantumista, mutta sitten alkoi olla tilanne että pian on kaksi vaikeasti masentunutta saman katon alla. Puhuimme tilanteesta yhdessä ja molemmat tahoillaan ammattihlöiden kanssa. Hänellekin helpotti siltä osin ettei tarvitse yrittää parisuhdetta kun ei jaksa mitään muutenkaan. Muutama vuosi mennyt ja hänen tilanne samanlainen. Masennus kroonistunut. Vaikea masennus on paljon paljon enemmän kuin alakulo, jaksamattomuus jne.Se muuttaa myös persoonaa. Lääkkeet tekevät oman osansa. Yksin elän ja koen tilanteen menneen oikein. Molempien osalta. Helppoa ei eropäätös ollut, kauan oli itkuja kun huonoa omaatuntoa koin jonkin aikaa.Jokaisen on mietittävä omaa elämäänsä myös.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit nainen ja miehelläsi olisi masennus, niin se olisi erittäin ok syy eroon. Olet kuitenkin mies, joten eroaminen ei ole missään nimessä soveliasta. Sinun pitää nyt palvella vaimoasi niin paljon kuin hän haluaa.
terveisin: peruspalstalainen
Jep. Minulla kävi juuri näin. Olin vähän aikaa masentunut ja nainen lähti kävelemään. Ero tottakai pahensi asiaa, mutta kun pääsin yli, huomasin että masennus johtui pääasiassa siitä naisesta, hän tukahdutti minut. Nyt onnellisesti sinkkuna elellä joku tovi ennen kuin uskaltaa hypätä uuteen suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsille jäisi masentunut äiti ja viikonloppuisä. Tosin niinhän heillä nytkin on. Heille tarvittaisiin jotain apua.
Millä perusteella päättelit, että lapset jäisivät äidille? Äitihän on mieleltään sairas ja kykenemätön lapsia hoitamaan. Kyllä tuossa tilanteessa huoltajuus siirtyy täysin yksin miehelle. Olisi vastuutonta jättää lapsia henkisesti sairaalle ihmiselle.
Eihän se mies halua niitä lapsiaan, selvästi sanoi tuossa aloituksessa. Elämästä tulo vähän vaikeaa, niin tämä "sankari" haluaa eroon kaikesta vastuusta. Tyypillinen suomimies 🤮
Aina kysellään on ok erota jos sitä tai tätä. Uskokaa jo että on ok erota jos itsestä siltä tuntuu, ei sille tarvi mitään perusteluita.
Jos vaimosi on masentunut, niin miten hän kelpaisi lastesi yksinhuoltajaksi? Ja miten hän jaksaisi sitä?
Sanoisin että tuollaisessa tilanteessa eroa vapaasti. Mutta niin että ensin vaihdat työpaikkaa jotta pystyt hoitamaan omat lapsesi kunnolla. Vaimon jättö on ok, mutta omia lapsia ei ole ok jättää siksi että sun kuvioihisi ei enää sovi välittää tekemistäsi lapsista, vaan kun teet lapsia niin sitten hoidat niitä tarvittaessa kunnes täyttävät 18 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se nyt vain on sillä tavalla, että jos nyt eroat ja lapset jäävät viikoiksi sairaan vaimosi huostaan, tilanne tulkitaan niin, että hylkäsit nimenomaan lapset.
Vie se vaimo oikealle lääkärille. Sillä on nyt väärä lääkitys ja hoito, jos se kerran ei toimi.
Mikään lääkäri, hoito tai lääkkeet ei auta, jos olosuhteet ja ympäristö on huonot.
Minua ihmetyttää miksi niin monet on ulkoistamassa ongelmia suoraan ulkopuolisen vastuulle? Miksi ei koiteta selvittää, mistä ongelma johtuu ja voisiko sille tehdä jotain?
Ap ei juuri kerro itsestään, kuinka naista kohtelee ja tukee.
Jossain vaiheessa pitää toki pelastaa itsensä jos mikään apu ei toimi, mutta ihmiset nykyään tuppaa syyttämään ongelman itsensä ulkopuolelle vaikka itse olisi osa ongelmaa.
Sinun täytyy järjestää uudelleen työsi, jotta pystyt vähintään vuoroviikkovanhemmaksi ellet ihan lähivanhemmaksi halua. Vaimosi ei ole kykenevä lähivanhemmuuteen. Vuoroviikoin hän ehkä jaksaisi lasten kanssa jotenkin olla.
Jos nyt lähdet ja alat joksikin joka toinenviikonloppuisäksi niin se on lastesi heitteillejättö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko päässeet yhdessä terapiaan tai perheneuvontaan?
Ohis mutta mitä se auttaa jos ongelmien syynä on toisen mielenterveysongelma?
Emme tunne kokonaisuutta. Jos vaimon masennus ei helpota hoidosta huolimatta niin ympäristötekijöissäkin voi olla vikaa.
Ilmeisesti miehen työ ainakin sitoo paljon ja naisen täytyy pärjäillä lasten ja kodin kanssa? Ei välttämättä pääse aidosti toipumaan jos arki liian kuormittavaa.
Millä perusteella päättelit, että lapset jäisivät äidille? Äitihän on mieleltään sairas ja kykenemätön lapsia hoitamaan. Kyllä tuossa tilanteessa huoltajuus siirtyy täysin yksin miehelle. Olisi vastuutonta jättää lapsia henkisesti sairaalle ihmiselle.