Onko mulla oikeus sanoa jollekin, että haluan että hän lopettaa mun härnäämiseni?
Vai onko järkevämpää vain poistua tilanteesta?
Kyseessä siis mies, joka on varmasti huomannut aiemmin kevyen ihastumiseni häneen ja flirttailee voimakkaasti. Siis hyvin asiattomastikin kaksimielisiä ja olen herkkä punastumaan yms. enkä oikein osaa peitellä fyysistä reaktiota. En pysty olemaan punastumatta ja häpeilemättä itseäni, kun tunteilleni en mitään voi.
Mies ei ole musta vakavasti kiinnostunut, mutta en pääse hänestä eroonkaan kun on sama työpaikka. Pitää mua ulkoisesti viehättävänä ilmeisesti, mutta ei kunnioita yhtään.
Kommentit (65)
Täällä kaikki tuntuvat olevan sitä mieltä, että aapee vain kuvittelee kaiken.
Minkä takia sitten esim.Leppilampi kohussa moni tuntuu olevan sitä mieltä, että mies on se roisto? Miksei siinä tapauksessa ole kyse siitä, että naiset ovat vähän ihastuneet Leppilampeen ja kokivat normaalin ystävällisen puheen flirttinä ja ahdisteluna?
Ristiriitaista porukkaa täällä.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä mä voisin esimiehelle valittaa, että olen ihastunut mieheen ja alan punastella kun hän pelleilee kanssani?
Ei sitä pelleilyä ole mitenkään mahdollista todistaa muille, hänhän vetoaisi siihen että olen ymmärtänyt väärin. Ap
Mitäs jos kävisit hänen kanssaan ihan vakavasti otettavan keskustelun aiheesta? Kerrot suoraan ihastuksestasi ja siitä kuinka olet kahden kiven välissä, eikä hänen käytös ole hyväksyttävää. Jos pelkäät siinäkin tilanteessa asiattomuuksia, niin äänitä se keskustelu. Kyllä sinulla on oikeus kerätä todisteita häirinnästä. Jos paska käytös jatkuu siinäkin, niin sinun ei kannata hävetä äänitteen käyttöä.
M30
Ok, kiitos asiallisista neuvoista. Muistaisitte nyt kuitenkin osa porukasta, että harva tänne tulee aloituksia tekemään huvikseen, ei vaan ole ketään kelle tästä kehtaisin puhua oikeassa elämässä. Juuri sen takia, että syyllistetään heti. Ap
Oletko ihan tonttu? Ei työpaikalla tarvi sietää mitään asiattomia kaksimielisiä vitsejä keneltäkään.
Vierailija kirjoitti:
Ja ihmettelen kovasti tätä nykymenoa, että jos nainen kokee että häntä kohdellaan jotenkin asiattomasti tai kahden kesken jopa kiusataan, niin välittömästi oletetaan että nainen on itse ihastunut tyrkky ja huomioh**ra jota toiset naiset syyllistävät, mutta samaan aikaan miehiä kuitenkin yleisesti ottaen haukutaan sioksi.
Eli mulle nyt on vaan tullut kaksimielisiä juttuja heittävä työkaveri riesaksi (oli toki alkuun herrasmies, johon ihastuin) enkä voi puhua siitä kenellekään. Pitää vaan sietää ja kestää.
Niin ei kyllä tee mieli pitää naisten puolia enää millään tavalla minkään asian suhteen, kärsitään sitten kaikki ja syytetään itseämme. Ap
Et osaa edes kertoa mitä kiusaavaa mies on sanonut.
Keskustelisin varmasti miehen kanssa täysin suoraan, mutta on työpaikalla tykätty ja hauska mies niin ei kiinnostaisi myöskään olla "uhriutuja" ja elää kiusallisessa ilmapiirissä. Toivoisin että ymmärtäisi ihan itse lopettaa, mutta ei vaikuta siltä kun tätä on niin pitkään jatkunut, pari vuotta jo. En ole ihastunut häneen, mutta jollain tavalla alisteinen...
Omalle puolisolleni en halua kertoa, koska hänhän siitä vaan kärsii jos joutuu miettimään kuka mua töissä kiusaa. Ei hyödyntä asiaa. Harkitsen sitten vaan työpaikan vaihtoa. Ap
Laita nyt esimerkkejä siitä kiusaamisesta!
Vierailija kirjoitti:
Nauttii mun reaktioistani ja hermostuneisuudestani. :( ap
Tämähän se. Kiusaajalle kaikki huomio on huomiota. Ja jos vielä sinulle jotenkin vastentahtoista, sitä enemmän ne nauttii. Ihan turha odottaa kiusaajan lupaa olla reagoimatta, koska sitä ei tietenkään tule.
Kiusaajat on jotenkin lähtökohtaisesti huonompia, koska tarvivat muiden reaktioita. Mutta älkää antako mitään reaktiota. Et näe sen katsetta jos et itse katso sitä. Jos se vielä vaatii tulla nähdyksi, katso sen otsaa. Että mikähän elukka tuokin on. Sun ei tarvi miellyttää sitä mitenkään. Ethän vaali kakkaakaan.
Kerro koko tarina esihenkilölle ja hän sanoo, että mies on jo kertaalleen käynyt valittamassa käytöksestäsi. Yhdessä he olivat ajatelleet, että ei tehdä tästä numeroa, mies tietää ihastuksesi, mutta koska on hyvässä parisuhteessa, ei lähde leikkiin mukaan lainkaan. Sinua ja tekemisiäsi on tarkkailtu jo jonkin aikaa, joten valitettavasti selitystäsi pidetään lähinnä vaille vastakaikua jääneen ihastuneen naisen kostona. Koska mies ei ihastu sinuun, haluat hänelle pahaa.
Onneksi miehet uskaltavat ottaa näitä asioita esille, muuten moni viaton ystävällisyys aiheuttaisi irtisanomisia.
Kannattaa ihan ehdottomasti ensin sanoa asiasta hänelle suoraan. Jos ei auta, voi myös kokeilla muuta taktiikkaa.
Yksi vaihtoehto on "hyökkäys on paras puolustus" -taktiikka. Mutta siinä ei saa olla yhtään omia tunteita pelissä. Eli annat hänen "maistaa omaa lääkettään". Alat pelaamaan hänen kanssaan sosiaalista peliä, jossa esität muka kiinnostunutta, mutta et oikeasti päästä omia tunteitasi sille tasolle missään tilanteessa. Ja omat rajat pitää olla itsellä hyvin tarkkana tiedossa, ja jos niitä edes yritetään ylittää, siitä pitää heti sanoa.
Googlaa "jämäkkyys". Tee jämäkkyysharjoituksia.
Tää on selvästi kysymys joka pitää esittää hallitukselle. Suomi on niin valtiojohtoinen maa, että sieltä kysyt mihin sinulla on oikeus.
Vierailija kirjoitti:
Keskustelisin varmasti miehen kanssa täysin suoraan, mutta on työpaikalla tykätty ja hauska mies niin ei kiinnostaisi myöskään olla "uhriutuja" ja elää kiusallisessa ilmapiirissä. Toivoisin että ymmärtäisi ihan itse lopettaa, mutta ei vaikuta siltä kun tätä on niin pitkään jatkunut, pari vuotta jo. En ole ihastunut häneen, mutta jollain tavalla alisteinen...
Omalle puolisolleni en halua kertoa, koska hänhän siitä vaan kärsii jos joutuu miettimään kuka mua töissä kiusaa. Ei hyödyntä asiaa. Harkitsen sitten vaan työpaikan vaihtoa. Ap
Nyt sitä itsevarmuutta korkeammaksi. Et uskalla puhua tälle häiritsijälle? Sillä pelkäät että hän ei sitten enää tykkää susta. Yhyy.
Ok, jos se tämän nyt vaatii. Esim.
- Olisikohan mun työhuone hyvä ylitöille kun siellä olis sohvakin
- Kesäkeleillä näkee kyllä parhaat puolet kaikista, sinusta varsinkin
- Sinähän voisit ruveta mun omaksi sihteeriksi, jos nykyinen työpiste alkaa tympiä
- Ainahan se on kiva kun on jotain miellyttävää katseltavaa näin töissäkin
- Mitäs meinaat tehdä viikonloppuna, tai älä kerrokaan, etten vaan vahingossa tule mukaan
- Sua on kyllä kiva nähdä, vaikka vähän enemmänkin
Jne. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ihan ehdottomasti ensin sanoa asiasta hänelle suoraan. Jos ei auta, voi myös kokeilla muuta taktiikkaa.
Yksi vaihtoehto on "hyökkäys on paras puolustus" -taktiikka. Mutta siinä ei saa olla yhtään omia tunteita pelissä. Eli annat hänen "maistaa omaa lääkettään". Alat pelaamaan hänen kanssaan sosiaalista peliä, jossa esität muka kiinnostunutta, mutta et oikeasti päästä omia tunteitasi sille tasolle missään tilanteessa. Ja omat rajat pitää olla itsellä hyvin tarkkana tiedossa, ja jos niitä edes yritetään ylittää, siitä pitää heti sanoa.
Siis kehotat ap:ta olemaan ystävällinen? Kuten mieskin on, ilman mitään taka-aikeita. Lupiini ei tarkoita mam ua eikä uusi tietokoneohjelma kamasutraa.
Vierailija kirjoitti:
apn pitäisi kertoa omalle miehelleen tilanteesta.
Todellakin, AP: oon/olin ihastunut toiseen mieheen suhteemme aikana ja nyt se flirttaa mulle. Asia häiritsee, enkä voi puhua sille tyypille tästä, kun pelkään ettei se tykkää musta enää sen jälkeen.
Asiasta kannattaa kyllä ensin sanoa miehelle itselleen, jos se ei auta, esimiehelle.
Mutta en kyllä alkaisi avautua mistään ihastuksista, tai siitä millaisia tunteita miehen käytös SINUSSA saa aikaan. Sinä et ole ongelma, miehen käytös on.
Sanot vaan tyynesti mutta jämäkästi: "Anna olla" tai "no toi nyt ei ollut tarpeellista" tms. asiallisen liioittelematonta kun mies seuraavan kerran vihjailee/lirkuttelee. Naama peruslukemilla, ei ole pakko katsoa kohti.
Jos tuo ei auta, seuraavan kerran tehokkaammin: "Annahan olla jo noiden juttujen kanssa. Tässä on näitä työasioita hoidettavana."
Jos tuokaan ei auta, kysy tarvitseeko puhua esimiehelle vai pystyykö pitämään jutut asiallisina ihan itse.
Sitten esimiehelle, jos ei pysty.
Vierailija kirjoitti:
Ok, jos se tämän nyt vaatii. Esim.
- Olisikohan mun työhuone hyvä ylitöille kun siellä olis sohvakin
- Kesäkeleillä näkee kyllä parhaat puolet kaikista, sinusta varsinkin
- Sinähän voisit ruveta mun omaksi sihteeriksi, jos nykyinen työpiste alkaa tympiä
- Ainahan se on kiva kun on jotain miellyttävää katseltavaa näin töissäkin
- Mitäs meinaat tehdä viikonloppuna, tai älä kerrokaan, etten vaan vahingossa tule mukaan
- Sua on kyllä kiva nähdä, vaikka vähän enemmänkin
Jne. Ap
Missä tuossa on se seksuaalinen lataus? Enemmän kauhistuttaa ajatus siitä, että nainen kokee olevansa objekti sen sijaan, että olisi pätevä työntekijä. Oltuani 20 vuotta töissä miesvaltaisella alalla en muista kenenkään koskaan ehdottaneen naisille sihteeriyttä, koska alallani naiset pätevät osaamisella, eivät ylkomuodolla.
Yritin aiemmin sanoa, että musta näkyy että sanomiset vaikuttavat jollain tavalla ja mies nauttii siitä. En tiedä miten ne eivät vaikuttaisi, eihän tässä muuten mitään ongelmia olisi. Kyllä mulle moni on flirttailut ennenkin, mutta tämä on ihan erilaista... Menee liian pitkälle. Ap
Sano suoraan, että et halua kuunnella hänen juttujaan.
Hankala tilanne ja varsinkin, kun olet antanut miehelle ihastumisella jonkun positiivisen merkin. Itse olen kokenut vähän samaa. Mitään ihastumista ei ollut, vaan ihan vain olin ystävällinen uudessa työpaikassa kuten kaikille. Sain miehestä riesan. Oli jotenkin yksinkertainen ja vääntyi aina seuraan ym. Pyysi kahvillekin, josta kieltäydyin. Kerran eräs työkaveri kysyi, että onko meidän välillä jotain, kun sain tämän miehen puhuneen minusta jatkuvasti. Silloin todella aloin miestä vältteleen ja kerroin asiasta muille työntekijöille.
Tuota esimiehelle kertomista mietin todella. Sitten luovuin siitä, koska mistään kaksmielisestä jutusta ei koskaan ollut kyse. Koin miehen seuran todella epämiellyttävänä. Päätin sitten vaihtaa työpaikkaa.