Onko muita, jotka viettävät juhannuksen yksin?

Ootteko koskaan miettinyt miksi nykyään on niin paljon yksinäisyyttä, siis sinkuissa ja nuorissa, vanhuksissa ja parisuhteissa?

Hoitaako ihmiset jossain netissä ystävyydet? Eihän se ravitse ketään, keskustelu ja yhdessäolo, asioiden jakaminen ja läsnäolo että joku ihminen on vain siinä,se tuntuu hyvältä ja ravitsee mieltä. Miksi tämä on mennyt tällaiseksi? :(

Oikein mielellään olen yksin, kun saa rauhoittua kolme päivää. Minäkin siivoan ja sitten lenkkeilen koiran kanssa. 

Ihan sama mulle olenko just jussina yksin vai muulloin, kunhan en olisi koko ajan yksin. 

Vietän yleensä kaikki juhlapyhät yksin ja tapaan ystäviä ja sukulaisia muina aikoina. Esim. joulu yksin on ihan parasta, kun ei tarvitse hössätä mitään jouluhommia kuin olla vaan ja ottaa rennosti. 

En nyt ihan yksin vaan kissan ja koiran kanssa. Heräsin aamulla jo aikaisin, tein pitkän kävelylenkin koiran kanssa ja kotiin palattuani aloin siivota. Äsken kävin vielä lähikaupassa, kun olin unohtanut ostaa leipäjuuston. Olen siivoillut ja pessyt pyykkiä. Vähän kahden vaiheilla, grillaanko hiiligrillillä ulkona vai pöytägrillillä sisällä. Ihan mukavaa, kun ei ole ohjelmaa eikä aikatauluja. Liinavaatteita pitäisi silittää (mulla on sen verran pieni liinavaatekaappi, että mahtuu paremmin silitettynä), Varmaan silitän telkkaria katsellessa. Vielä on tietysti kaksi koiranulkoilutuslenkkiä ja iltalenkillä ajattelin mennä koiran kanssa läheiselle lammelle laiturille istuskelemaan. Jos siis siellä on tilaa, voi olla, että on porukkaa enemmänkin. Huomenna tai ylihuomenna käyn auttamassa isääni yhdessä tietokoneongelmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vietän yleensä kaikki juhlapyhät yksin ja tapaan ystäviä ja sukulaisia muina aikoina. Esim. joulu yksin on ihan parasta, kun ei tarvitse hössätä mitään jouluhommia kuin olla vaan ja ottaa rennosti. 

Niin samaa mieltä tuosta joulusta! Mä olen 62:sta joulustani viettänyt vain 2 yksin. Ensimmäisen kerran makasin sairaalassa letkuissa ja toinen kerta oli viime joulu, kun yksinkertaisesti vaan päätin, että en jaksa enää sukujouluja. 

Jos minulla olisi reilummin rahaa menisin kyllä johonkin paikkaan vesistön/meren lähelle. Missä olisi jotain pientä ohjelmaa, terassi, hyvää ruokaa, hiekkaranta tai rantaa yleensä, kävelyreittejä yms. Kyllä siellä yksinkin aika kuluisi. Joko hotelliin, kylpylään, johonkin maaseutujuttuun tms. Tai vaikka sitten laivalle. Viihdyn kotonakin, mutta juhannuksena on kiva ole jossain, missä on muitakin ihmisiä ja nähdä muita maisemia. Suomen luonto ja kesä on niin kaunis. 

Jos rahan puute ei rajoita, niin miksi ette lähde jonnekin. Siis ne joita yksinolo juhannuksena ei huvita. Nyt tietenkään ei enää voi sen kummempaa majoitusta varata. 

Kaikki mökin omistavat tuttavanikin viettävät tämän juhannuksen yksin eivätkä pysty menemään mökilleen kuka mistäkin syystä. Yhdelläkin lapset aikuistuivat, ovat maailmalla ja auto on liian epäkunnossa pitkään mökkireissuun. 

Eihän tämä loppujen lopuksi ole kuin viikonloppu, josta talvi alkaa lähestymään. 

Mies ja koira meni eilen mökille joten viikonloppuna olen yksin. Tänään ja huomenna iltavuorot, su aamu. Siinäpä se juhannus menee omalla painollaan. 

Joo, ajattelin tänä vuonna että minulla ei ole mitään velvollisuutta toivottaa juhannuksia "läheisille", joiden seuraan en ole tervetullut. Kävin aamulla muutaman tunnin lenkillä ja toivotin hyvää juhannusta tuntemattomille vastaantulijoille.

Illalle menen saunaan ja käyn ehkä kävelyllä yömyöhään lähimetsässä.

Yksin tietsikkaa pelaillen. Ehkä muutaman oluen vedän. Kovin paljoa ei viitsi ottaa kun olen vielä toipumassa flunssasta.

Tismalleen samanlainen skene minullakin kuin APeella. Paitsi jalkapallon taidan jättää katsomatta ja sen sijaan lämmitän saunan ja syön sieniä. Kiva katsella kovassa tuulessa heiluvia puita suojaisalta parvekkeelta. 

Uusiaperunoita, silliä ja porsasta pöytään. Kissoille kanssa herkkuja. 

Eilen päättyi 18 päivän työputki (elintarvikeala ja juhannuskiireet), heitin illalla miehen kaverilleen ja katsoin stand upia ennen kuin menin nukkumaan. Tänään siivoilen ja fiilistelen, että seuraava näin raskas putki tulee vasta joulun alla. Ihanaa, kun on hiljaisuus eikä kukaan tarvitse minulta mitään. 

Heräsin aikaisin ja siivoilin vähän, kun en viikolla ehtinyt.

Oleskelen parvekkeella ja saatan katsoa futista tai Netflixistä joko Bridgertonia tai Midsommar-sarjaa.

Tein juuri retiisitsatsikin ja varhaiskaalisalaatin valmiiksi iltaa varten. Syön niitä uusien perunoiden ja lohen kanssa. Lounaaksi teen tanskalaisen voileivän, tulin googlaamaan ideoita siihen. Ainakin silliä ja keitettyä kananmunaa päälle. Tänään jälkiruoaksi ehkä vain marjoja. Paistan lettuja, jos huvittaa. Juon ainakin jääteetä ja ehkä teen jonkun drinkin. Unohtui ostaa minttua mojitoa varten.

Olen yksin koko juhannuksen, kolme päivää vapaata. Olen myös siivoillut ja ostin hyvät ruoat. Ulkona on tullut oltua, keli on ihanan viileää. 😊

Ei onneksi tarvitse ainakaan katsella kenenkään örvellystä, nautin yksinolosta. Teen kohta salaattia ja alan paistaa pihvejä, juon myös olutta. 😋

No en vietä yksin, mutta en nyt ihan parhaassa seurassakaan. Siivoillaan lauantaina vasta. Ei erityisemmin juhlita. Sunnuntaina käydään yhdellä mökillä. 

Vierailija kirjoitti:

Ootteko koskaan miettinyt miksi nykyään on niin paljon yksinäisyyttä, siis sinkuissa ja nuorissa, vanhuksissa ja parisuhteissa?

Hoitaako ihmiset jossain netissä ystävyydet? Eihän se ravitse ketään, keskustelu ja yhdessäolo, asioiden jakaminen ja läsnäolo että joku ihminen on vain siinä,se tuntuu hyvältä ja ravitsee mieltä. Miksi tämä on mennyt tällaiseksi? :(

Syitä on varmaan niin paljon kuin on ihmisiäkin. Monella arki on aika kiireistä ja työelämä imee viimeisetkin mehut, niin sitten vapaa-ajalla halutaan vaan levätä ja olla oman perheen kesken. Ei jakseta  järjestää mitään ja kutsua ystäviä, sukulaisia tms. Monilla välimatkatkin saattavat vaikuttaa eli jos vanhus asuu jossain 300-500 km päässä, niin jaksaako sitä matkaa istua autossa, kun senkin ajan voi käyttää mukavammin. Nuorista en osaa sanoa, kun suvun nuorimmat on 9- ja 10-vuotiaat ja siitä seuraavaksi nuorin jo 30v. Mutta some mahdollistaa kyllä sen, että yhteyttä pidetään enemmän kuin jos pitäisi joka kerta tavata tai edes soittaa. 

Kasasin itselleni hommia niin siinähän se menee, normi viikonloppu. Pitäs saada taloyhtiön turvallisuussuunnitelma taas ajantasalle. Asunnosta pitäs jonkinlainen myynti-ilmoitus tehdä ja kaupassakin pitäs vielä ehtiä käymään. Tässä tämä menee.

Ai niin onko juhannus nyt. Menee ihan normi yksin vietettävänä viikonloppuna.

Puolison kanssa vietetään juhannusta enkä ole yksin viettänyt 34- vuoteen muuta kuin 24- vuotiaaksi asti sain viettää ihan yksin. Lapsettomana nuorena jäin tai jätettiinkin ihan ulkopuolelle sukujuhlista. Minua ei puolisottamana kutsuttu yhtään mihinkään kun olin leimattu jo vanhaksipiiaksi.

Ei helvetti nämä heti perheen perustajat kenen ensimmäisen uhrinsa kanssa alkoivat perustamaan perhettä niin kaikki alkoivat eromaan ja pettämään kun kyllästyivät kun minä vasta myöhemmin löysin sen oikean ensin haukuttua vanhaksipiiaksi. En ottanut ensimmäistä vastaantulevaa ja alkanut ihan kenen tahansa kanssa paniikissa perhettä perustamaan niin kuin muut tekivät.

Kukaan näistä vanhaksipiiaksi haukkujista eivät ole enää sen ensimmäisen puolisonsa kanssa. Vaihdelleet suhteita moneen kertaan ja 60+ elää yksin kun ei enää kelpaa kenellekkään. Se mitä toisia pilkkaa niin pilkka osuu lopulta omaan nilkkaan.