Lue keskustelun säännöt.
Onko elämässäsi ihmisiä joihin oikeasti luotat?
20.06.2024 |
Olen N31 ja minulla on elämässäni yksi ihminen, johon voin oikeasti luottaa. Häneen voi luottaa käytännön asioissa sekä siinä ettei hän ole menneen seitsemän vuoden aikana ollut millään tavalla satuttava minua kohtaan henkisesti tai fyysisesti.
Olen asunut useilla paikkakunnilla, opiskellut, harrastanut eri urheilulajeja ja tehnyt töitä monissa eri työpaikoissa. Tuttavia on ympäri maailman, tällä hetkellä asun ulkomailla.
Ihmiset tuntuvat olevan todella rikki, traumatisoituneita, ilkeitä ja itsekkäitä. Haluaisin uskoa, että olen vain tavannut keskimääräistä rikkinäisempiä ihmisiä, mutta se ei vaikuta kovin todennäköiseltä kun ikää ja elämänkokemusta on kuitenkin jo jonkin verran.
Olisi tosi kiinnostava kuulla onko ihmisillä yleisesti luotettavia, tasapainoisia ja välittäviä ihmisiä elämässä? Oman kokemukseni on, yhtään liioittelematta, että suurin osa ihmisistä ei vain valitettavasti osaa olla edes tavallisen ystävällisiä toisia kohtaan, jos heidän kanssaan viettää yhtään enempää aikaa.. Odotukset eivät ole edes kovin korkealla.
Kommentit (67)
Lapset on kultaakin kalliimmat luottoni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keneenkään ei voi luottaa, ei yhtään keneenkään. Ei edes lääkäriin nykyään. Ei omiin aikuisiin lapsiin, ei sisaruksiin, ei vanhempiin, ei kavereihinkaan. Kaikki lyöneet puukkoa selkään jo vuosia.
On. Isäni, siskoni ja paras ystäväni. Mutta valitettavasti miesystävääni en voi aina luottaa kaikessa, mutta tiedän, että missä voin.
Aviomies ja veljeni, heihin luotan aina
Ei sen jälkeen kun äitini kuoli. Ensin ajattelin että serkkuni olisi luotettava mutta kuunneltuani hänen juttujaan tulin tulokseen että en voi luottaa häneen. Meidät molemmat on kasvatettu samalla tavoin mutta yllätti että hän suhtautui minuun niin negatiivisesti kun tarvitsin apua. Ja itse olen auttanut häntä pyyteettömästi kun hän on sitä tarvinnut sillä äitini kasvatti niin että kaikkia autetaan, varsinkin sukulaisia jos he tarvitsevat apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ja oli Rakas vaimoni ja jo pois nukkunut isäni. Ainoat joihin luotan 100-prosenttisesti
Tämä on minusta hyvä kysymys ja aloitus. On sanonta, että mitä vanhemmaksi tulet, sitä yksinäisemmäksi tulet. On paljon rakkaitta ystäviä, joiden kanssa asioita voi luottamuksellisesti jakaa. Mutta jos tulen olemaan totaalisessa kusessa, en voi taata keitä on silloin. Kenen voimat riittää tukemaan eteen päin silloin..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puoliso ja lapsi. Henkivakuutus on tehty heidän edukseen. Vanhempiini en voi luottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koe että luotettavuus kärsii siitä mitenkään että joku sanoo välillä asioita joita pidän jonkun verran loukkaavinakin. Ja kyllä ympärillä on ihmisiä joihin luotan. Tosin yksikään heistä tuskin on esim sellainen jolta voisin luottaa saavani tukea tai apua asiassa kuin asiassa.
Ei ole. En valitettavasti voi luottaa edes itseeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole. Jos menee huonosti niin tyytyväisiä löytyy. Hyvin ei saa mennä
Ei ole. En enää edes luota äitiini. Jos avaudun jostain heikosta kohdasta niin hän käyttää sitä hyväkseen myöhemmin. On toki jo iäkäs joten ehkä vanhuuden dementiakin vaivaa. Ei ole siis ketään. Ehkä joku viranomainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat parhaat kaverini olen tuntenut tiiviisti jo 25 vuotta, eli lapsesta asti. Pystyn luottamaan heihin täysin kaikissa vaikeissakin tilanteissa. Heidän kanssa lähtisin vaikka sotaan luottavaisin mielin.
M35
Luulin että oli. Erehdyin. Ei ollut. Koskaan. Olen rikki. Sen voin myöntää. Ei se salaisuus ole. Ongelmaksi se on muodostunut siksi, että ihmiset odottavat (esimerkiksi potentiaalisen kumppanin) olevan kaikin puolin ehjä - vaikka tämä olettaja itseään ei ole ehjä. Eli vaaditaan mahdottomia. Puhutaan yhtä, mutta tehdään kaikkea muuta. Uuvuin jatkuvaan pettymiseen.
Onko omat odotukset sitten liian korkeat jos jatkuvasti pettyy ihmisiin?
Mikä on,kun omat koirat purevat. Mikä on tämä maailmanaika. Ihmisiin ei voi enää luottaa. Olen menettänyt viime aikoina monta hyvää tyyppiä,joita pidin luotettavina. Koiravahti toi taloomme epämääräisen porukan, työkaveri puukotti oikein kunnolla selkään,ihana vanha rouva olikin kunnon juoruakka. Luottamuksen menettäminen sattuu. Sinäkin Brutukseni!
Ehkä noin 3.
Aviomies, isäni ja siskoni <3
Muut ihmiset ovat pettäneet luottamukseni ennemmin tai myöhemmin.
Ei ole, eikä ole koskaan ollut. Tähän on tottunut, että näin se aina on.