Onko elämässäsi ihmisiä joihin oikeasti luotat?
Olen N31 ja minulla on elämässäni yksi ihminen, johon voin oikeasti luottaa. Häneen voi luottaa käytännön asioissa sekä siinä ettei hän ole menneen seitsemän vuoden aikana ollut millään tavalla satuttava minua kohtaan henkisesti tai fyysisesti.
Olen asunut useilla paikkakunnilla, opiskellut, harrastanut eri urheilulajeja ja tehnyt töitä monissa eri työpaikoissa. Tuttavia on ympäri maailman, tällä hetkellä asun ulkomailla.
Ihmiset tuntuvat olevan todella rikki, traumatisoituneita, ilkeitä ja itsekkäitä. Haluaisin uskoa, että olen vain tavannut keskimääräistä rikkinäisempiä ihmisiä, mutta se ei vaikuta kovin todennäköiseltä kun ikää ja elämänkokemusta on kuitenkin jo jonkin verran.
Olisi tosi kiinnostava kuulla onko ihmisillä yleisesti luotettavia, tasapainoisia ja välittäviä ihmisiä elämässä? Oman kokemukseni on, yhtään liioittelematta, että suurin osa ihmisistä ei vain valitettavasti osaa olla edes tavallisen ystävällisiä toisia kohtaan, jos heidän kanssaan viettää yhtään enempää aikaa.. Odotukset eivät ole edes kovin korkealla.
Kommentit (67)
Aikuisiin lapsiin. Vanhemmat sairaita. Mieheeni en luota 100%. Olen niin paljon nähnyt parisuhdetragdioita töissä, siviilissä ja itse yms, että näin se vaan on. Ihmiset on aivan sokeita parisuhteissaan. Joka viikko saa vääntää että se tippuri ei vessasta ole tarttunut tai muuta vastaavaa ( keksitty esimerlki). Keskustelepa uudelleen kumppanisi kanssa. 99% vastaa aina, ettei ole mahdollista, että olisi tullut tauti kun on vakituinen suhde. Jokaiselle tekisi terää pieni perehtymisjakso ko. Hoitoyksiköihin. Älkää hyvät ihmiset olko niin hyväuskoisia
Exä. Kyllä hän avioliiton aikana satutti. Osasi olla ilkeä puheissaan, mutta jos minulla nyt hajoaisi auto keskelle erämaata, niin hän tulisi hakemaan. Ei ole ketään toista, jonka uskoisin tulevan apuun.
Olen myös N31 ja oikeastaan terapeutti on sellainen johon luotan kaikista eniten. Toivottavasti minulla on tulevaisuudessa jotain oikeasti luotettavia, aitoja ihmisiä terapiahuoneen ulkopuolella.. Tällä hetkellä olo on tosi voimaton sen suhteen :(
En ole sinisilmäinen. En luota keneenkään.
Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Kirje galatalaisille 5:25
Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. 1. Johanneksen kirje 4:7-8
Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä, ei kadehdi, ei kerskaile, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa. Kaiken se peittää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. Rakkaus ei koskaan häviä. 1. Kor. 13:4-8.
Nämä on auttaneet minua olemaan luotettavampi ja tunnistamaan luotettavia ihmisiä. Ilman Pyhää Henkeä ja uskoontuloa olisin edelleen hukassa suhteessa muihin ihmisiin. Rakkaus antaa anteeksi ja iloitsee enemmän antamisesta kuin saamisesta. Jumala on aina meidän kanssamme ja särkynyt sydän vie Häntä lähemmäs.
Siunausta kaikille
Vierailija kirjoitti:
Onko omat odotukset sitten liian korkeat jos jatkuvasti pettyy ihmisiin?
Jäin miettimään tätä myös uskovana. Tavallaan olet oikeassa, koska ilman suhdetta Jumalaan ei voi tietää mikä rakkaus on. Joten jos ei ole syntynyt uudestaan ja saanut Pyhän Hengen lahjaa, on ainoastaan omien mielihalujensa ohjailtavana. Nykyään ajattelen, että jos ihminen ei tunnista Jeesusta pelastajakseen (ts. ei ole suhdetta Jumalaan, Luojaansa) ei häneltä kannata odottaa liian paljoa. Samanlainen enemmän ja vähemmän epäluotettava lihallinen ihminen olin itsekin ennen uudesti syntymistä, vaikka aina pyrin hyvään. Yksin en siihen koskaan kuitenkaan pystynyt.
Olet vain pettymys kaikille ympärilläsi. Ei siinä muuta.