Miehellä lapsi. Uhka vai mahdollisuus? En halua miksikään sijaisäidiksi toisten lapselle, mieluummin äidiksi omalle.
Jos on tällainen olo, pitäisikö mieluummin vain unohtaa mies ja etsiä lapsetonta parisuhde-ehdokasta? Itsellä ei siis vielä ole lapsia.
Mies on ihana ja lapselleen välittävä isä, tullaan myös hyvin juttuun lapsen kanssa silloin kun nähdään.
Silti vain kaivelee se, että miehen kanssa ei koskaan voida olla ydinperhe. Emme voisi kokea yhdessä ensimmäisen lapsen syntymää, panostaa täysillä pelkästään yhteisiin lapsiimme tai elää edes pientä hetkeä pikkulapsikuplassa.
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Unohda, jos asenteesi on tuo. Jos asut samassa taloudessa, osallistut väistämättä kasvatukseen tavalla tai toisella. Mies ansaitsee paremman puolison.
Miksei kelvannut lapsen äiti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen joitain näistä kommenteista.
Jos parisuhteen mukana tulee lapsi, olisitteko itse käytännössä adoptoimassa toisen naisen lapsen omaksenne?
Tiedätkö miten tällainen haluan vain omia lapsia nainen käyttyy miehen lapsia kohtaan viimeistään siinä vaiheessa, kun lopulta saa niitä omia lapsia? Ihan riittävästi kuullut kertomuksia jo aikuisilta lapsilta, joiden lapsuus on ollut suoraan niistä noita-akka äitipuolisaduista.
Kaikki äitipuolet eivät sellaisia onneksi ole.
Eikö juuri siksi ole enemmän kuin järkevää pohtia heti suhteen alussa onko valmis ottamaan koko paketin vai ei? Minusta Ap on juuri oikeaan aikaan asialla.
Vierailija kirjoitti:
Itse vastasit jo kysymykseesi: et halua.
Asia lienee sillä selvä.
Nooh, ap ei halua sitä lasta mutta miestä varmaan huolisi.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen joitain näistä kommenteista.
Jos parisuhteen mukana tulee lapsi, olisitteko itse käytännössä adoptoimassa toisen naisen lapsen omaksenne?
En tietenkään, koska lapsella on jo äiti. Mutta se mies pitäisi olle ihan täys 10 että tuollaiseen suhteeseen suostuisin ja sellaista miestä ei ole olemassa kuin saduissa.
Yli kolmasosalla suomalaismiehistä ei ole lasta nelikymppiseä. Heivaa ap lämä luiskaan, ja hommaa lapseton, tarjontaa on.
Naisetkin ovat nyt asian ytimessä miksi yh:ot, olivatpa naisia tai miehiä ovat perseestä.
Kannattaa etsiä lapseton mies.
Eroajilla kun tuppaa elämän aikana kertymään usean eri naisen kanssa lapsia. Jos ei tuleva yh elämä haittaa niin voit jatkaa kyseisen miehen kanssa.
Sarjasuhteilijoita tuntuu tosiaan olevan aivan liikaa. Kun soppaan lisätään vielä lapset niin menoa ja meininkiä riittää.
No, murrosikäinen poika on mahdollisuus. Niitä voi vielä kiinnostaa esileikki ja kaiken maailma nuolemiset.
Vierailija kirjoitti:
Unohda. Tuolla asenteellasi et sovi perheeseen, jossa jo on lapsia.
Siiis aivan samaa mieltä. Ei selkeästi hyväksy miehen lasta. Toteuttakoot haavensa lapsettoman miehen kanssa. Lapsi varmaan tulisi vielä kärsimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohda. Tuolla asenteellasi et sovi perheeseen, jossa jo on lapsia.
Siiis aivan samaa mieltä. Ei selkeästi hyväksy miehen lasta. Toteuttakoot haavensa lapsettoman miehen kanssa. Lapsi varmaan tulisi vielä kärsimään.
Ja AP kuka sulle on sanonut, että sinun pitäisi korvata lapsen äiti? En ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
No tavallaan tuo on hyvä asia, näet että mies on hyvä isä niin turvallistahan se on hankkia lapsi kun miehen kanssa josta ikinä et voi olla varma tuleeko hänestä hyvä vanhempi.. nyt tiedät ainakin sen mutta lapsi ei ole syyllinenjoten sun on pakko olla lapselle kiltti.
Tietenkin kohtelisin lasta hyvin.
Olen muutenkin vähän liian kiltti, siksi juuri pohdinkin tätä omien rajojen vetoa.
Vierailija kirjoitti:
Sitten jätät miehen. Se "välittävä isä" voi myöskin olla pelkkää esittämistä sinun ollessa paikalla, kun ero kuitenkin on pikkulapsiaikana tullut.
Tämä. Lapsettomiakin miehiä löytyy. Ja miehiä, jotka ei livistä pikkulapsiarjen aikana.
Ihan hirveä riesa. Älä lähde tuohon.
Vierailija kirjoitti:
No tavallaan tuo on hyvä asia, näet että mies on hyvä isä niin turvallistahan se on hankkia lapsi kun miehen kanssa josta ikinä et voi olla varma tuleeko hänestä hyvä vanhempi.. nyt tiedät ainakin sen mutta lapsi ei ole syyllinenjoten sun on pakko olla lapselle kiltti.
Turvallista hankkia lapsi jo kertaalleen lapsiarjesta eronneen miehen kanssa? Minusta Red flag. On huomioitava myös kuinka lapsen äiti on ikuisesti kuvioissa, varsinkin lapsen ollessa pieni, ex voi olla useasti viikossa yhteyksissä.
Olisihan se noloa sinullekin. Kaikki näkevät, että et ole edes kunnollista miestä ja omaa perhettä onnistunut saamaan.
Ehdottomasti ei jatkoon. Uusperhekuviot levähtävät silmille aina, eikä se ole hauskaa kenellekään
Lisäksi sopii miettiä, miksi kuvittelet olevasi ex-vaimoa kelvollisempi, miksi mies arvostaisi tai rakastaisi sinua enemmän tai kauemmin? Naisviha kääntyy nopeasti itseään vastaan. Yleensä 2. vaimo on huonommasta taustasta tai nuorempi, ja sietää siksi paskempaa kohtelua. 3. vaimo vielä huonompi ja nuorempi. Mies on kuitenkin sama kaikissa suhteissa ja on jo kerran eronnut lapsensa äidistä
Suurin uhka tuossa on ap tuo sinun mustasukkaisuus menneestä; "mies kokenut vauvakuplan aikaisemmin jonkun muun kanssa, yhyy". Kannattaa kasvaa itse aikuiseksi ensin. Äidiksi ei toisten lapsille tarvitse silti alkaa, hyvä äitipuoli voi olla kunhan vain hyväksyy ne lapset ja antaa isän hoitaa ja rakastaa niitä. Ja auttaa puolisoaan olemaan hyvä vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen joitain näistä kommenteista.
Jos parisuhteen mukana tulee lapsi, olisitteko itse käytännössä adoptoimassa toisen naisen lapsen omaksenne?
Tiedätkö miten tällainen haluan vain omia lapsia nainen käyttyy miehen lapsia kohtaan viimeistään siinä vaiheessa, kun lopulta saa niitä omia lapsia? Ihan riittävästi kuullut kertomuksia jo aikuisilta lapsilta, joiden lapsuus on ollut suoraan niistä noita-akka äitipuolisaduista.
Kaikki äitipuolet eivät sellaisia onneksi ole.
Paha äitipuoli -tarinat eivät todellakaan ole turha stereotypia. 2. vaimo elää koko elämänsä 2. vaimona ja muistaa sen joka päivä. Ei siinä oikein muuta voi kun antaa kiukun kasvaa, ellei mies ole sheikki ja kompensoi kiukkua kartanoilla ja timanteilla
Kuulostaa siltä että sua haittaa jo nyt. Eli päästäisin miehestä irti. Kaikki ei haittaa, ja ymmärrän heitäkin. Mä en jatkaisi. Miksi tahtoisin lapsen miehen kanssa joka ei edelliseenkään perheeseensä sitoutunut?
Tiedätkö miten tällainen haluan vain omia lapsia nainen käyttyy miehen lapsia kohtaan viimeistään siinä vaiheessa, kun lopulta saa niitä omia lapsia? Ihan riittävästi kuullut kertomuksia jo aikuisilta lapsilta, joiden lapsuus on ollut suoraan niistä noita-akka äitipuolisaduista.
Kaikki äitipuolet eivät sellaisia onneksi ole.