Tieteessä ei ole olemassa mitään totuutta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedeuskovaiset alkavat kyllä olemaan todellinen uhka yhteiskunnalle ja länsimaiselle demokratialle. "Äkkiä, nyt pitää pi_ ik_ ittää kaikki lapsista alkaen vähintään neljällä tutkitulla ja turvallisella!!! Eiku oho hups nyt tiede muuttuikin, ei olis tarvinutkaan tehdä noin..."

 

Follari löysi tähänkin ketjuun suoltamaan paskaa.

Kohta se trolli alkaa syöttämään ilmastomuutoksen kieltävää soosia.

Tiede heijastaa todellisuutta paljon uskontoa tarkemmin. Uskonnossa on kyse yliluonnollisesta vastauksesta, joka on pysyvä. 

Tyypillinen uskova ei siksi välitäkään muista teorioista, vaan tuntee uskonsa täyttävän utelun ja tarpeen pohtia ja tutkia täydellisesti. Kärryt ovat hevosten edessä. Ollaan maalissa. Kuin täysi vesipullo.

Tieteessä taas hevoset ovat kärryjen edessä. Ei tiedetä vastauksia samalla varmuudella. Ei edes suuntaa. Siksi pohdintaankin todellisuutta ja tutkitaan sitä. Ei olla tyydyttäydytty tunteeseen kaiken selityksestä. Vesipullo on paitsi vajaa, myös sen muoto on epäselvä.

Ap, miksi tähän "kyllä vai ei" -kysymykseen on liian vaikea vastata?

On täysin mahdotonta osoittaa ontologista solipsismia epätodeksi. Tarkoittaako tämä sitä, että epistemologinen solipsismi on rationaalista?

Eräs tieteellisen tutkimuksen perusajatuksista on se, että tutkimustulosten yhteydessä esitellään tutkimusmenetelmä niin, että kuka tahansa asiaa osaava voi halutessaan toisintaa tutkimuksen. Lisäksi tutkimukset ovat vertaisarvioituja, eli suuri joukko muita tutkijoita on käynyt ne läpi, ja varmistanut niiden validiteetin.

Vierailija kirjoitti:

Eräs tieteellisen tutkimuksen perusajatuksista on se, että tutkimustulosten yhteydessä esitellään tutkimusmenetelmä niin, että kuka tahansa asiaa osaava voi halutessaan toisintaa tutkimuksen. Lisäksi tutkimukset ovat vertaisarvioituja, eli suuri joukko muita tutkijoita on käynyt ne läpi, ja varmistanut niiden validiteetin.

Valitettavasti tiedekin on kärsinyt paljon viimeaikoina. Et saa rahoitusta jos tuotat oikeaoppista tiedettä, väärillä päätelmillä.

Ette sitten vissiin aja autollakaan, ellei ole absoluuttisesti ideaali kiesi alla? PUIMURI on riittävän totta sähkömiehelle, että mitatut voltit, ampeerit ja tehot täsmäävät. Kvanttimekaanikolle U=RI ei ole riittävän tarkka kuvaus, mutta kvanttimekaanikko ei työskentele raksalla.

Köyhyystutkimus ja sukupuolentutkimuskin ovat tiedettä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs tieteellisen tutkimuksen perusajatuksista on se, että tutkimustulosten yhteydessä esitellään tutkimusmenetelmä niin, että kuka tahansa asiaa osaava voi halutessaan toisintaa tutkimuksen. Lisäksi tutkimukset ovat vertaisarvioituja, eli suuri joukko muita tutkijoita on käynyt ne läpi, ja varmistanut niiden validiteetin.

Valitettavasti tiedekin on kärsinyt paljon viimeaikoina. Et saa rahoitusta jos tuotat oikeaoppista tiedettä, väärillä päätelmillä.

Tai sitten se rahoitusta saamaton oikeaoppinen (oikeammin metodologisesti kestävällä pohjalla) tiede onkin vain näennäisesti metodologisesti kestävällä pohjalla, eikä kukaan halua antaa rahoitusta tutkimukselle, jonka johtopäätökset ovat ilmeisen vääriä.

Professor Daven sanoin: science isn't dogma, you're just stupid.

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. Aloittajalla meneen nyt iloisesti puurot ja vellit sekaisin.

On paljon asioita, jotka ovat tutkittuja tieteellisiä faktoja, esim. veden kiehumispiste, ihmisalkion kehitys kohdussa, matematiikka perustasollaan, fotosynteesi jne. jne. Monissa asioissa tutkimuksen taso ja sen myötä ymmärrys on niin yksiselitteisen paikkaansapitävää, että tieteellisten faktojen kumoutuminen ei ole enää millään mittarilla todennäköistä, vaikka tieteen perusluonteen mukaisesti täysin mahdotonta se ei olekaan.

Sitten on olemassa myös paljon (tutkittuunkin tietoon perustuvia) oletuksia, jotka ovat vain ikään kuin valistuneita arvauksia siitä, mistä voisi olla kyse. Esim. suuri osa vaikkapa astrofysiikkaan liittyvistä malleista on matemaattisia olettamuksia siitä, miten asiat ehkä ovat. Tiedon lisääntyessä aiemmat hypoteesit joko vahvistuvat tai kumoutuvat, se on täysin normaalia.

Filosofia ei ole tiedettä. Filosofien ajatukset t

Filosofia ei tosiaan ole tiedettä; se on antitiedettä, koska se perustuu järkeilyyn, eikä empiirisiin havaintoihin ja mittauksiin. Silti on äärimmäisen tärkeää miettiä peruskysymyksiä aina uudelleen ja uudelleen. Matematiikka on tieteen peruskieli, joka mahdollistaa asioiden esittämisen täsmällisen tarkasti, ja on siksi erittäin hyödyllinen, mutta totuuksia ei loogisesti missään kielessä voi olla, vaikka monet matemaatikot näin haluavat ajatella. Joukko-oppi paljasti perusaritmetiikan heikkouden: 1+1=2, kun tarkastellaan kiinteitä kappaleita, mutta esim. abstrakteilla asioilla tämä ei enää päde, vaan pitää huomioida leikkaus eli yhdysvaikutus. Mutta emme tiedä, kuinka yleisellä tasolla laskea tätä leikkausta, ts. emme tiedä yleisellä tasolla mitä 1+1 oikeasti on. 

Tiede perustuu kumuloituvaan tietoon, ei random uskomuksiin. Mutta teidän kanssa siitä väittely on kuin yrittäisi opettaa kastematoa lukemaan.

Ap on vain liian tyhmä ymmärtämään tiedettä. Tämä on niin nähty, selkeimmin korona-aikana.

Vierailija kirjoitti:

Nykytiede on totta vain tänään. Eilisen päätelmät on tänään todistettu virheellisiksi.

Tämän päivän tieteen tulokset todistetaan huomenna vääriksi.

Esim, Newtonin lait täyttävät kohta 350 vuotta, eikä niitä ole kumottu.

"Joukko-oppi paljasti perusaritmetiikan heikkouden: 1+1=2, kun tarkastellaan kiinteitä kappaleita, mutta esim. abstrakteilla asioilla tämä ei enää päde, vaan pitää huomioida leikkaus eli yhdysvaikutus. Mutta emme tiedä, kuinka yleisellä tasolla laskea tätä leikkausta, ts. emme tiedä yleisellä tasolla mitä 1+1 oikeasti on."

Ei matematiikassa edes väitetä tuon 1+1=2 soveltuvan muuhun kuin kappalemäärien laskentaan. Miksi siis vänkäät olemattomia?

Vierailija kirjoitti:

"Joukko-oppi paljasti perusaritmetiikan heikkouden: 1+1=2, kun tarkastellaan kiinteitä kappaleita, mutta esim. abstrakteilla asioilla tämä ei enää päde, vaan pitää huomioida leikkaus eli yhdysvaikutus. Mutta emme tiedä, kuinka yleisellä tasolla laskea tätä leikkausta, ts. emme tiedä yleisellä tasolla mitä 1+1 oikeasti on."

Ei matematiikassa edes väitetä tuon 1+1=2 soveltuvan muuhun kuin kappalemäärien laskentaan. Miksi siis vänkäät olemattomia?

 

Tieteessä tarkastellaan abstrakteja asioita, ja matematiikka on tieteen peruskieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Joukko-oppi paljasti perusaritmetiikan heikkouden: 1+1=2, kun tarkastellaan kiinteitä kappaleita, mutta esim. abstrakteilla asioilla tämä ei enää päde, vaan pitää huomioida leikkaus eli yhdysvaikutus. Mutta emme tiedä, kuinka yleisellä tasolla laskea tätä leikkausta, ts. emme tiedä yleisellä tasolla mitä 1+1 oikeasti on."

Ei matematiikassa edes väitetä tuon 1+1=2 soveltuvan muuhun kuin kappalemäärien laskentaan. Miksi siis vänkäät olemattomia?

 

Tieteessä tarkastellaan abstrakteja asioita, ja matematiikka on tieteen peruskieli.

Vaan kun ei siinä pluslaskussa ole kyse abstrakteista asioista. Asian voi helposti havainnollistaa vaikka omenoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Joukko-oppi paljasti perusaritmetiikan heikkouden: 1+1=2, kun tarkastellaan kiinteitä kappaleita, mutta esim. abstrakteilla asioilla tämä ei enää päde, vaan pitää huomioida leikkaus eli yhdysvaikutus. Mutta emme tiedä, kuinka yleisellä tasolla laskea tätä leikkausta, ts. emme tiedä yleisellä tasolla mitä 1+1 oikeasti on."

Ei matematiikassa edes väitetä tuon 1+1=2 soveltuvan muuhun kuin kappalemäärien laskentaan. Miksi siis vänkäät olemattomia?

 

Tieteessä tarkastellaan abstrakteja asioita, ja matematiikka on tieteen peruskieli.

Vaan kun ei siinä pluslaskussa ole kyse abstrakteista asioista. Asian voi helposti havainnollistaa vaikka omenoilla.

 

Mutta kun lisäät yhteen vesipisaraan toisen vesipisaran, saat yhden vesipisaran. 1+1 onkin 1.

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. Aloittajalla meneen nyt iloisesti puurot ja vellit sekaisin.

On paljon asioita, jotka ovat tutkittuja tieteellisiä faktoja, esim. veden kiehumispiste, ihmisalkion kehitys kohdussa, matematiikka perustasollaan, fotosynteesi jne. jne. Monissa asioissa tutkimuksen taso ja sen myötä ymmärrys on niin yksiselitteisen paikkaansapitävää, että tieteellisten faktojen kumoutuminen ei ole enää millään mittarilla todennäköistä, vaikka tieteen perusluonteen mukaisesti täysin mahdotonta se ei olekaan.

Sitten on olemassa myös paljon (tutkittuunkin tietoon perustuvia) oletuksia, jotka ovat vain ikään kuin valistuneita arvauksia siitä, mistä voisi olla kyse. Esim. suuri osa vaikkapa astrofysiikkaan liittyvistä malleista on matemaattisia olettamuksia siitä, miten asiat ehkä ovat. Tiedon lisääntyessä aiemmat hypoteesit joko vahvistuvat tai kumoutuvat, se on täysin normaalia.

 

Veden kiehumispiste ei ole varsinainen tieteellinen fakta. Mutta se on kyllä sellainen asia, josta on riittävästi havaintoja, että sitä voi pitää totena arkikäytössä. Newtonin mekaniikalla voi suunnitella kaikennäköistä, vaikka se ei suhteellisuusteorian perusteella pidäkään kutiaan jne.

Vierailija kirjoitti:

Tiedeuskovaiset alkavat kyllä olemaan todellinen uhka yhteiskunnalle ja länsimaiselle demokratialle. "Äkkiä, nyt pitää pi_ ik_ ittää kaikki lapsista alkaen vähintään neljällä tutkitulla ja turvallisella!!! Eiku oho hups nyt tiede muuttuikin, ei olis tarvinutkaan tehdä noin..."

Eli mielestäsi olisi turvallisinta mennä ihan mutu-tuntumalla. Et taida tietää kovinkaan paljoa esim. lääketieteellisestä tutkimuksesta. 

Vierailija kirjoitti:

Köyhyystutkimus ja sukupuolentutkimuskin ovat tiedettä?

Kyllä. Jos ne tutkitaan tieteellisesti oikealla tavalla. Vaikka Aku Ankan lukemista voi tutkia tieteellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Nykytiede on totta vain tänään. Eilisen päätelmät on tänään todistettu virheellisiksi.

Tämän päivän tieteen tulokset todistetaan huomenna vääriksi.

Eivät ne fysiikan kaavat ole kymmeniin vuosiin mihinkään muuttuneet. Toki tiede on siitä hienoa, että se kehittyy ja korjaa itseään toisin kuin foliohattuteoriat.