Nelikymppinen! Miltä näytät? Oletko mielestäsi nuorekas?
Minä olen reilu nelikymppinen nainen. Nuoruuden hehku on tietenkin poissa, mutta en ole mielestäni ikäistäni vanhemman näköinen. En näytä esim. tädiltä. Olen ihan tyytyväinen tilanteeseen.
Niin ja en meikkaa enkä värjää hiuksiani, jos sillä on jotain merkitystä.
Kommentit (98)
Botoxin ansiosta ei ole juonteita kasvoissa, mesolankojen ansiosta ei ole leukalinja valahtanut. Ihoani hoidan hartaudella ja käytän sen hoitamiseen rahaa liikaakin + geeniperimäkin on hyvä.
Meikkaan maltillisesti, ihoni on luonnostaan normaalia suomalaista tummempi ja kesäisin kasvoissa on runsaasti pisamia. Hiukset on tummanruskeat ja ulottuu puoli selkään.
Kasvoista näytän tästä syystä varmaan jopa 10 v ikästäni nuoremmalta. Kroppa ei näytä päivääkään alle 40-v: rinnat roikkuu kiitos kahden imetetyn lapsen, vatsassa on löllöä ja ylimääräistä nahkaa, reisissä ja takamuksessa reippaasti selluliittiä. Vaatteet päällä menisin varmaan kolmekymppisestä, ilman vaatteita en ikinä.
N40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on posket kaventuneet, poskipuna pitää levittää ihan eri paikkaan kuin aiemmin. Ja ilmestynyt silmäpussit myös. Onneksi ei vielä mitään valahtamisia, oon 45.
En ymmärrä. Mihin kohtaan olet sen poskipunan sitten laittanut aiemmin? Ja mihin nyt?
Olen eri, mutta olen huomannut tämän myös. Mulla oli nuorena pyöreät posket, ja yritin maalata niihin muotoa laittamalla tummahkoa poskipunaa suht alas poskille, ikään kuin imitoimaan poskiluun alle tulevaa varjoa. Nyt sellainen varjo tulee ihan luonnostaan, ja jos vielä vedän siihen kohtaan poskipunaa, naamani näyttää kuivan laihalta eikä hyvältä. Poskipuna menee nyt huomattavasti ylemmäs, korvan yläosasta vähän viistosti alaspäin, mutta ei nenän kärkeä alemmas missään kohtaa. Ja vaaleampia, heleämpiä värejä. (Samoin ei enää toimi se joskus muodissa ollut poskipäille poskipuna"omenat" siihen aika keskelle - kun siinä kohtaa ei ole pyöreyttä vaan terävä poskiluun pää, se näyttää ihan kamalalta eikä söpöltä kuten nuorena omenaposkena)
Jos kutsuu itseään nuorekkaaksi on peli jo menetetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 44 ja en ole, enkä halua olla, nuorekas. Olen varmaan ikäiseni tai ehkä vähän vanhemmankin näköinen. Mikä ihaninta, ulkonäkö ei enää näyttele minkäänlaista osaa mun elämässä. Olen mikä olen, enkä ajattele siitä mitään. En haluaisi olla erilainen ulkoisesti. Elämäni ei millään tavalla perustu ulkonäölleni, en sen kautta tavoittele mitään. Saan olla rauhassa elämääni tyytyväinen täti, setääntyneen mieheni rinnalla.
Mutta jos miehesi jostain syystä ei enää olisi rinnallasi ja pitäisi löytää uusi niin kyllä se ulkonäkö alkaisi jälleen kiinnostaa. Niin se vaan menee. Nyt koet vain ettei tarvitse enää yrittää viehättää miehiä.
En usko, että haluaisin enää uutta puolisoa jos niin kävisi. Mutta jos haluaisinkin, niin en edes huolisi ulkonäkökeskeistä miestä. Mitä järkeä sellaisessa on, kun ollaan molemmat iässä jossa ulkonäkö on kovaa vauhtia rupsahtamassa? Paljon on 40+ miehiä, jotka ei ole pinnallisia eikä ulkonäkökeskeisiä enää. Joten yrittäisin löytää sitten puolison siitä porukasta. Jos en löytäisi, eläisin yksin.
Vierailija kirjoitti:
Botoxin ansiosta ei ole juonteita kasvoissa, mesolankojen ansiosta ei ole leukalinja valahtanut. Ihoani hoidan hartaudella ja käytän sen hoitamiseen rahaa liikaakin + geeniperimäkin on hyvä.
Meikkaan maltillisesti, ihoni on luonnostaan normaalia suomalaista tummempi ja kesäisin kasvoissa on runsaasti pisamia. Hiukset on tummanruskeat ja ulottuu puoli selkään.
Kasvoista näytän tästä syystä varmaan jopa 10 v ikästäni nuoremmalta. Kroppa ei näytä päivääkään alle 40-v: rinnat roikkuu kiitos kahden imetetyn lapsen, vatsassa on löllöä ja ylimääräistä nahkaa, reisissä ja takamuksessa reippaasti selluliittiä. Vaatteet päällä menisin varmaan kolmekymppisestä, ilman vaatteita en ikinä.
N40
Ei sulla mitkään hyvät geenit ole, jos botoxia ja mesolankoja tarvit ja ties mitä kalliita ihonhoitoja.
Vierailija kirjoitti:
Botoxin ansiosta ei ole juonteita kasvoissa, mesolankojen ansiosta ei ole leukalinja valahtanut. Ihoani hoidan hartaudella ja käytän sen hoitamiseen rahaa liikaakin + geeniperimäkin on hyvä.
Meikkaan maltillisesti, ihoni on luonnostaan normaalia suomalaista tummempi ja kesäisin kasvoissa on runsaasti pisamia. Hiukset on tummanruskeat ja ulottuu puoli selkään.
Kasvoista näytän tästä syystä varmaan jopa 10 v ikästäni nuoremmalta. Kroppa ei näytä päivääkään alle 40-v: rinnat roikkuu kiitos kahden imetetyn lapsen, vatsassa on löllöä ja ylimääräistä nahkaa, reisissä ja takamuksessa reippaasti selluliittiä. Vaatteet päällä menisin varmaan kolmekymppisestä, ilman vaatteita en ikinä.
N40
Mitä järkeä ottaa botoxia ja mesolankoja? Varsinkin jos on muuten lihava.
En minä tiedä, miltä minkäkin ikäisen nykyään enää "kuuluu" edes näyttää.
Olen 40 v, ja jos pelkät kasvot kuvattaisiin, niin voi olla että joku luulisi paljon nuoremmaksi. Näytän kasvoistani ihan samalta kuin 15 vuotta aiemmin, en tosin ole koskaan ollut nätti joten eipä siitä mitään hyötyä ole. En myöskään meikkaa joten meikkityylinkään perusteella ei voi päätellä mitään.
Mutta pukeudun hyvin tylsästi, en "tätimäisesti" (mitä se nykyään edes on?) vaan huppareihin ja farkkuihin ja mitä lie. Pukeudun tavalla joka oli "nuorekas" vielä 10 vuotta sitten, mutta ei minua kukaan kyllä parikymppiseksi luulisi. Katsokaa ympärillenne ja nuorilla on nykyään ihan omat tyylinsä: ei niissä mitään varsinaisesti uutta ja mullistavaa ole, mutta ne ovat silti sellaisia yksityiskohtia jotka näyttäisivät aika naurettavalta nelikymppisen päällä. On Y2K-napapaitoja ja TikTokista kopsattua "muunsukupuolista hiusmallia" eli toisin sanoen lyhyitä hiusmalleja joita naisilla oli ihan yleisesti jo 70-80-luvulla.
Nuo hiusmallit muuten ovat se juttu, jotka saivat minut tajuamaan, että okei, en todellakaan ole nuori enää. Siihen asti useimmat nuorten muotivillitykset ovat olleet sellaisia että "tuohan näyttää ihan kivalta" tai korkeintaan ohitan olankohautukselta. Mutta nuo hiukset muistuttavat niin vahvasti isosiskon koulukuvia 80-luvulta, että en pysty ottamaan niitä vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Botoxin ansiosta ei ole juonteita kasvoissa, mesolankojen ansiosta ei ole leukalinja valahtanut. Ihoani hoidan hartaudella ja käytän sen hoitamiseen rahaa liikaakin + geeniperimäkin on hyvä.
Meikkaan maltillisesti, ihoni on luonnostaan normaalia suomalaista tummempi ja kesäisin kasvoissa on runsaasti pisamia. Hiukset on tummanruskeat ja ulottuu puoli selkään.
Kasvoista näytän tästä syystä varmaan jopa 10 v ikästäni nuoremmalta. Kroppa ei näytä päivääkään alle 40-v: rinnat roikkuu kiitos kahden imetetyn lapsen, vatsassa on löllöä ja ylimääräistä nahkaa, reisissä ja takamuksessa reippaasti selluliittiä. Vaatteet päällä menisin varmaan kolmekymppisestä, ilman vaatteita en ikinä.
N40
Mitä järkeä ottaa botoxia ja mesolankoja? Varsinkin jos on muuten lihava.
Hei,
En ole lihava vaikka kehossani onkin roikkuvia osia XD kuten tämän ikäisellä naisella valitettavasti on.
T40
Nelikymppisellä ei todellakaan ole kehossaan roikkuvia osia!
Olen 41 ja näytän ikäiseltäni. En juuri mieti ulkonäköä, ainahan painoa voisi pudottaa mutta keskityn enemmän omaan hyvinvointiin (liikunta ja terveellinen ruokavalio) kuin vaa'an lukemaan. Ei juuri ryppyjä.
Olen 40 v. ja mielestäni en ole mitenkään tätimäinen, mutta en myöskään nuorekas. Enkä yritäkään olla. Miksi pitäisikään? Vaikka onnistuisinkin näyttämään kolmekymppiseltä, niin enhän kuitenkaan olisi enää kolmekymppinen. Olisin yhä vaan 40 vuotta.
Ehkä jos nuorekas ulkonäkö oikeasti voisi viedä iästä pois sen kymmenen vuotta, pyrkisin olemaan nuorekas. Tai en tiedä siitäkään.
Kiloja tullut parin viime vuoden aikana. Silmänympärysrypyt syventyneet ja leukalinja kadonnut. 35-vuotiaaksi asti näytin ikäistäni nuoremmalta, sitten rupesi tapahtumaan muutoksia. N42.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 44 ja en ole, enkä halua olla, nuorekas. Olen varmaan ikäiseni tai ehkä vähän vanhemmankin näköinen. Mikä ihaninta, ulkonäkö ei enää näyttele minkäänlaista osaa mun elämässä. Olen mikä olen, enkä ajattele siitä mitään. En haluaisi olla erilainen ulkoisesti. Elämäni ei millään tavalla perustu ulkonäölleni, en sen kautta tavoittele mitään. Saan olla rauhassa elämääni tyytyväinen täti, setääntyneen mieheni rinnalla.
Mutta jos miehesi jostain syystä ei enää olisi rinnallasi ja pitäisi löytää uusi niin kyllä se ulkonäkö alkaisi jälleen kiinnostaa. Niin se vaan menee. Nyt koet vain ettei tarvitse enää yrittää viehättää miehiä.
Mikä on mielestäni vähän harmi sen yhteisen parisuhteen kannalta, ettei koeta enää tarvetta panostaa ja ylläpitää sitä, mihin kuuluu myös sellaisen tietynlaisen viehättävyyden ulottuvuus. En nyt tällä tarkoita mitään mautonta pornoilua välttämättömänä (jokainen pariskunta elää niin kuin haluaa), vaan sellaista yleisen hyvinvoinnin ja itsestään huoltapitämisen ulottuvuutta, joka huokuu ihmisestä ja auttaa häntä myös olemaan itsensä tyytyväinen sekä antaa resulienssiä siihen arkeen niin työssä, parisuhteessa kuin lapsienkin kanssa.
Eikö olisi mukavaa kokea itsensä haluttavaksi puolison silmissä pitäen yllä pientä flirttiä arjessa (ja tärkeintä myös jaksaa touhuta niiden lasten kanssa, jos ne ovat parisuhteeseen siunaantuneet).
Sellainen " ei jaksa enää kiinnostaa " ei tee hyvää yleiselle hyvinvoinnille - erityisesti ihmisen itsensä kannalta.
Nojoo. Aktiivisuus lisää ulkonäön lisäksi myös sitä yleisen ulkoasun energisyyttä, mitä me ihmiset usein katsotaan ulkopuolelta nuorekkuudeksi. Useimmiten sen ylläpitämiseen riittää itsestään huoltapitäminen, ettei kangistu ylipainoa ala kertymään (terveysvaikutukset) ja ala mennä kasaan keski-iässä. Ei se mitään botoxeja ja huulitäytteitä tai kuperkeikkoja vaadi. Jos eläisi edes suositusten mukaan, sekin olisi enemmän kuin " en kiinnosta ".
Vierailija kirjoitti:
En minä tiedä, miltä minkäkin ikäisen nykyään enää "kuuluu" edes näyttää.
Olen 40 v, ja jos pelkät kasvot kuvattaisiin, niin voi olla että joku luulisi paljon nuoremmaksi. Näytän kasvoistani ihan samalta kuin 15 vuotta aiemmin, en tosin ole koskaan ollut nätti joten eipä siitä mitään hyötyä ole. En myöskään meikkaa joten meikkityylinkään perusteella ei voi päätellä mitään.
Mutta pukeudun hyvin tylsästi, en "tätimäisesti" (mitä se nykyään edes on?) vaan huppareihin ja farkkuihin ja mitä lie. Pukeudun tavalla joka oli "nuorekas" vielä 10 vuotta sitten, mutta ei minua kukaan kyllä parikymppiseksi luulisi. Katsokaa ympärillenne ja nuorilla on nykyään ihan omat tyylinsä: ei niissä mitään varsinaisesti uutta ja mullistavaa ole, mutta ne ovat silti sellaisia yksityiskohtia jotka näyttäisivät aika naurettavalta nelikymppisen päällä. On Y2K-napapaitoja ja TikTokista kopsattua "muunsukupuolista hiusmallia" eli toisin s
Nykyajan tätimäinen pukeutuminen on just farkut ja huppari/villatakki ja tennarit.
Tuskinpa näytät kasvoista 25-vuotiaalta,ei kukaan nelikymppinen näytä. Mutta miksi pitäisikään.
Vierailija kirjoitti:
Botoxin ansiosta ei ole juonteita kasvoissa, mesolankojen ansiosta ei ole leukalinja valahtanut. Ihoani hoidan hartaudella ja käytän sen hoitamiseen rahaa liikaakin + geeniperimäkin on hyvä.
Meikkaan maltillisesti, ihoni on luonnostaan normaalia suomalaista tummempi ja kesäisin kasvoissa on runsaasti pisamia. Hiukset on tummanruskeat ja ulottuu puoli selkään.
Kasvoista näytän tästä syystä varmaan jopa 10 v ikästäni nuoremmalta. Kroppa ei näytä päivääkään alle 40-v: rinnat roikkuu kiitos kahden imetetyn lapsen, vatsassa on löllöä ja ylimääräistä nahkaa, reisissä ja takamuksessa reippaasti selluliittiä. Vaatteet päällä menisin varmaan kolmekymppisestä, ilman vaatteita en ikinä.
N40
Olen kirjaimellisesti täysi vastakohtasi. Olen myös 40v, ja naamasta näytän vähintään 40 vuotiaalta, jos en vanhemmalta. Kilometrit todella näkyy. Toisaalta vartaloni osoittaa hyvin vähän ikääntymisen merkkejä, minulla on lihasta sopivasti ja kaikki rasva mitä on, on nimenomaan oikeissa paikoissa. Selluliittia ei ole, mikään ei roiku, eikä juuri mitään kauneusvirheitä vartalon ihossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä tiedä, miltä minkäkin ikäisen nykyään enää "kuuluu" edes näyttää.
Olen 40 v, ja jos pelkät kasvot kuvattaisiin, niin voi olla että joku luulisi paljon nuoremmaksi. Näytän kasvoistani ihan samalta kuin 15 vuotta aiemmin, en tosin ole koskaan ollut nätti joten eipä siitä mitään hyötyä ole. En myöskään meikkaa joten meikkityylinkään perusteella ei voi päätellä mitään.
Mutta pukeudun hyvin tylsästi, en "tätimäisesti" (mitä se nykyään edes on?) vaan huppareihin ja farkkuihin ja mitä lie. Pukeudun tavalla joka oli "nuorekas" vielä 10 vuotta sitten, mutta ei minua kukaan kyllä parikymppiseksi luulisi. Katsokaa ympärillenne ja nuorilla on nykyään ihan omat tyylinsä: ei niissä mitään varsinaisesti uutta ja mullistavaa ole, mutta ne ovat silti sellaisia yksityiskohtia jotka näyttäisivät aika naurettavalta nelikymppisen päällä. On Y2K-napapaitoja ja TikTokista
Vai että nykyajan tätimäinen on farkut ja tennarit? Tätityyliä on minusta ennenaikaisesti vanhentavat valinnat, farkut ja tennarit ei ole sellaista pukeutumista. Esim. löysä tunika ja legginsit, pöyheät lyhyet hiukset, voimakas väri tukassa jne. on tällaista vanhentavaa tätityyliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä tiedä, miltä minkäkin ikäisen nykyään enää "kuuluu" edes näyttää.
Olen 40 v, ja jos pelkät kasvot kuvattaisiin, niin voi olla että joku luulisi paljon nuoremmaksi. Näytän kasvoistani ihan samalta kuin 15 vuotta aiemmin, en tosin ole koskaan ollut nätti joten eipä siitä mitään hyötyä ole. En myöskään meikkaa joten meikkityylinkään perusteella ei voi päätellä mitään.
Mutta pukeudun hyvin tylsästi, en "tätimäisesti" (mitä se nykyään edes on?) vaan huppareihin ja farkkuihin ja mitä lie. Pukeudun tavalla joka oli "nuorekas" vielä 10 vuotta sitten, mutta ei minua kukaan kyllä parikymppiseksi luulisi. Katsokaa ympärillenne ja nuorilla on nykyään ihan omat tyylinsä: ei niissä mitään varsinaisesti uutta ja mullistavaa ole, mutta ne ovat silti sellaisia yksityiskohtia jotka näyttäisivät aika naurettavalta neliky
Nuo tunikat ja leggingsit oli käytössä nelikymppisillä 10-20 vuotta sitten. Nykyään käytetään farkkuja ja huppareita. Nuoriso pukeutuu eri tavoin.
No lähestyn 50 kovaa vauhtia, tänä kesänä täytän 48v. Miltä näytän? No, sairauden runtelemalta mutta ei se minua haittaa ollenkaan, teen mitä huvittaa siitä huolimatta, muiden mielipiteet eivät minua hetkauta. Nuorekas en haluaisi edes olla, se vaihe meni jo omia aikojaan, nyt on hyvä olla.
Jos haluaa näyttää nuorelta niin käytännössä kolme suurinta tekijää, joilla yleiseen ilmeeseen voi vaikuttaa, on:
- hiukset: nuorekkaimmat on mahdollisimman vähän käsitellyt, mahdollisimman vapaasti asettuvat ei tupeeratut/tiukasti asetellut lookit. Ns. ranskalaiset kampaukset nuorentaa.
- paino: hoikkuus, kuinkas muutenkaan
- pukeutuminen: jokainen tunnistamme tätityylin.. (on itse asiassa usein seurausta ylipainosta)
Kokonaan eri juttu on tarvitseeko kenenkään ylipäätään näyttää nuorekkaalta tai nuoremmalta kuin on. Yleensä elämäänsä tyytyväinen ja tasapainoinen ihminen hehkuu.
Tuo ikä vielä ole mitään. Odotahan kun olet 50+.