Lue keskustelun säännöt.
Tällaisia nuoria nykynuorten joukossa kasvaa: yleissivistys puuttuu, ahdistaa, mitään vastuita ja vastoinkäymisiä ei kestetä...
14.06.2024 |
Teen välillä töitä ysiluokkalaisten nuorten kanssa. Iso osa nuorista on ns. fiksuja nuoria, mutta erityisnuoria on huomattavasti aiempaa enemmän ja nämä nuoret oireilevat todella paljon:
Nämä erityisemmät nuoret...
-eivät muista omaa kotiosoitettaan ja jos nuorelta kysytään postinumeron jälkeen kotipaikkaa, niin kysyvät, mitä tähän kuuluu vastata? Ihan tavalliset sanat ovat jo vieraita eikä moni aiemmin yleissivistystä ollut asia soita nuorilla kelloja ollenkaan.
-ovat hirvittävän ahdistuneita: ei tule kuuloonkaan, että toisten edessä vaikka luettaisiin ääneen tai osalle jopa puhuminen toisten kuullen on este. Ihan arkisetkin asiat saattavat ahdistaa, mennään paniikkiin ja eikä kyetä tekemään näitä asioita lainkaan. Kyky sietää epämukavuutta ja tylsyyttä on minimissään.
-saavat koulussa ja jopa kotona olla ilman mitään vastuita. Nuoren ei tarvitse koulussa vaikka kirjoittaa muistiinpanoja, tehdä tehtäviä tms, jos nuori ei halua. On todella vaikea työskennellä nuoren kanssa, joka on saanut kaikessa periksi.
-vanhemmat saattavat viestitellä tai toisella perään, että ei meidän milo-olivialta voi vaatia mitään, kun sitä niin ahdistaa. Nämä vanhemmat varmistavat omalla käytöksellään sen, että nuori ei varmasti opi kohtaamaan vaikeita tai työläitä asioita.
Onnea vain yhteiskunnalle, kun tämä ahdistunut ja kaikkia vastuita välttelevä erityisnuorten joukko tulee aikuiseksi ja työikään. Epäilen, että tällaisesta nuorisosta ei tuottaviksi yhteiskunnan kansalaisiksi ole. Osa nuorista on toki oikein fiksua, ahkeraa ja hyvää väkeä, mutta kannattaisi olla huolissaan siitä, että monet nuoret voivat näin huonosti. Näillä nuorilla on todella huonot edellytykset pärjätä nykyisenkaltaisessa työelämässä tai ylipäätään selviytyä arjesta.
Kommentit (278)
Milo-Olivia? Onkohan aloittajalla ehkä pieniä mikroaggressioita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Näillä nuorilla on todella huonot edellytykset pärjätä nykyisenkaltaisessa työelämässä tai ylipäätään selviytyä arjesta."
Luuletko, että näillä nuorilla on edessään maailma, jossa sinäkin AP olet työllistynyt ja rakentanut elämäsi. Ei ole. Ja siitä tosiseikasta voit etsiä syitä nuorten(kin) pahoinvointiin. Olisi tehtävä perustava suunnan muutos loputtomasta yhteiskunnallisesta kuolinspiraalista, jossa erityisesti nuorilla ei ole minkäänlaista tulevaisuuden toivoa. Ja miksipä olisi; opiskele itsesi työttömäksi tai alustatalouden junnaukseen, sano hyvästit (ensi)asunnolle ja varallisuuden kartoittamiselle, ja katso kuinka maailma muuttuu elinkelvottomaksi, katso kuinka halpaa ja arvotonta on ihmiselämä.
Vierailija kirjoitti:
Idioluutio on kohta totta.
Yhdysvalloissa on jo.
Käsittelen nuorten kesätyöhakemuksia ja allekirjoitan tämän, ettei tiedetä omaa postiosoitetta.
Ennen pitkää heitä alkaa siirtyä työelämään. Minulla on kokemusta jo nyt. Teen yleisölle suunnattua asiantuntijatyötä, josta osan työryhmissä tai -pareina ja nyt työnantaja on keksinyt, että vertaisuus on meillä valttia. Niinpä olen saanut parikseni kuvatunlaisia nuoria aikuisia, joilla ei ole osaamista eikä työssä vaadittavaa asennetta eikä oikein halua oppiakaan, mutta asiaa ei saa tuoda esiin. Vielä omituisemman asiasta tekee, että minun pitää visusti välttää esiintuomista, että minulla on alan koulutus ja vuosikymmenien kokemus, jotta toisaalta illuusio tästä hienosta vertaisuudesta, toisaalta herkänherkkä nuori ei mene rikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä Ap:n kannattaisi etsiä jotain muuta työtä, jos omat asenteet ovat tuota luokkaa. Onko sulla mitään aavistustakaan näiden lasten diagnooseista? Ei ole, koska se ei sulle kuulu.Se jos jotain ahdistaa, ei pitäisi olla sulle henkilökohtainen loukkaus.
Kannattaa muuten olla ihan hiljaa asioista, jotka ei muille kuulu. Sulla on vaitiolovelvollisuus oppilaiden asioista. Ja ne diagnoosit ei sulle kuulu, joten kannattaa olla aika hiljaa niistäkin.
Miksi rikot vaitiolovelvollisuutesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihmettele. Nykyään on muodissa olla tyhmä ja loukkaantunut. En usko että oikeasti edes ovat noin pöllöjä. Tai idioluutio ei voi edetä 10v aikana näin pahasti, eikä tässä 20v sisällä ole tapahtunut mitään massavaa ydinkatastrofia joka voisi yhtäkkiä vaikuttaa koko sukupolven äo:n tasoon laskevasti. Koronarokotuksista taas ei ole tarpeeksi kauan, eli eivät nekään voi olla syy.
Ainakin omassa elinpiirissäni lapset ovat jakautuneet niihin jotka lukevat, tutkivat, pohtivat, liikkuvat ja käyttäytyvät kauniisti ja sitten totaalivätyksiin jotka arvostavat tyhmyyttä ja huonoa käytöstä.
Tuo teinimäinen käytös jatkuu joillakin pitkälle aikuisuuteen.
Osataan kyllä esiintyä vastuullisina ja puheella korostaa kaikkea, mutta käytös on sitten kuitenkin aivan jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmat johtuu epäterveellistä ruoasta, ei syödä lihaa ja läski on muka epäterveellistä ja terveellistä voita ei syödä.
Vierailija kirjoitti:
Milo-Olivia? Onkohan aloittajalla ehkä pieniä mikroaggressioita?
Miksi alapeukkua? Tottahan se on, että jos työskentelee nuorten parissa, niin aikuisena täytyisi pitää kaikenlainen nälvimisasenne poissa, ja olla ennemminkin kannustava, että se nuori vaikka uskaltaisikin esiintyä luokan edessä. Mikään ei ole koulussa pahempaa, jos luokkakavereiden lisäksi nälvivät vielä opettajakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmistahan se mallioppiminen tapahtuu. Ei se ihan riitä, että sanotaan tee niin tai näin kun vanhemmista ei ole mallia.
Vierailija kirjoitti:
"Näillä nuorilla on todella huonot edellytykset pärjätä nykyisenkaltaisessa työelämässä tai ylipäätään selviytyä arjesta."
Luuletko, että näillä nuorilla on edessään maailma, jossa sinäkin AP olet työllistynyt ja rakentanut elämäsi. Ei ole. Ja siitä tosiseikasta voit etsiä syitä nuorten(kin) pahoinvointiin. Olisi tehtävä perustava suunnan muutos loputtomasta yhteiskunnallisesta kuolinspiraalista, jossa erityisesti nuorilla ei ole minkäänlaista tulevaisuuden toivoa. Ja miksipä olisi; opiskele itsesi työttömäksi tai alustatalouden junnaukseen, sano hyvästit (ensi)asunnolle ja varallisuuden kartoittamiselle, ja katso kuinka maailma muuttuu elinkelvottomaksi, katso kuinka halpaa ja arvotonta on ihmiselämä.
2000-luvulla syntyneet pääsevät kokemaan ihmiskunnan lopun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan. Ja huolissani olen. Perusarjen ja sen vaatimusten sietäminen on osalla aivan todella heikolla tolalla. Ymmärtäjiä löytyy enemmän nuoremmista opettajista, jotka eivät uskalla enää vaatia oppilailta juuri mitään tässä ahdistumispelossa. Tämän myötä oravanpyörä on valmis.
Oppilasta ahdistaa > oppilailta ei vaadita juuri mitään > oppilas tekee entistä vähemmän > oppilas sietää vaatimuksia entistä vähemmän > oppilaalta vaaditaan entistä vähemmän.
Joskus on ihan hyvä kohdata niitä ahdistavia tilanteita ja huomata kuinka niistä selvisikin ihan hyvin. Vahvistaa seuraavaan ahdistavaan tilanteeseen tullessa.
Yläkoulun ope
Mihin sä tämän nyt perustat? Sä niputat liikaa oppilaita samaan muottiin. Osalle toi on just noin, mutta osalle ei.
Tuki alakoulusta on osalle ollut nolla, ei olla tunnistettu ongelmakohtia, johon olisi pitänyt jo puuttua päiväkodissa/eskarissa/alakoulussa.
Tämä aiheuttaa lapselle kierteen riippuen ongelmasta, hän ei joko ymmärrä opetusta/hänellä on kognitiivisia ongelmia/hänellä on psyykkisiä ongelmia/hänellä on perheestä johtuvia ongelmia. Hänellä on jo negatiivinen minä-kuva ja sä vaan korostat sitä.
Ahdistavia tilanteita pitää kohdata joo, mutta entä jos se lapsi on jo ahdistunut ihan tarpeeksi niin altistaminen ei auta vaan pahentaa. Palataan taas kotioloihin. Pelkkä pakottaminen ei auta ketään, tukeminen auttaa. Esim pelkäät hämähäkkejä, sun mielestä kun laittaa sen hämähäkin sen lapsen päälle ni kyllä se siitä tokenee- ai ei onnistunukaan. Ihme?
Tämä mun purkaus ei koske S2 tai normioppilasta vaan monia niitä, jotka jäävät ilman apua ja sitten leimataan just niin kuin sä teet ja lukuisat muut yläkoulun opet.
Häpeä. Niitä oppilaita voi auttaa ja olen auttanut satoja työurani aikana. Ongelmakohdat pitää tunnistaa, löytää vahvuudet ja korostaa niitä. Antaa lapselle sisäinen vahvuus eikä lässyttää niille turhia.
Yläkoulun erkkaope Hesasta
Nuoret ovat sellaisia, joiksi vanhempansa ja yhteiskuntansa ovat heidät kasvattaneet, eli nykyiset lähinnä keski-ikäiset ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Samaa oon miettinyt, että roikkuvat netissä kaiken aikaa, mutta yksinkertaistakaan asiaa ei osata googlettaa ja hakea tietoa sieltä.
Ongelma on siinä, että nuoret eivät roiku netissä, vaan äpeissä. Äppi tekee kaiken puolesta. Googlesta on tullut tosi haastava käyttää hakukoneena, kun SEO tyrkkää ensimmäiseksi hakutuloksiksi vain mainoksia mainosten perään. Vastauksia kysytään tekoälyltä tai katsotaan videolta.
Tietokoneiden käyttöä ei opeteta missään, koska ajateltiin, että oppivathan ne lapset siinä itsekseen. Vähän kuin jättäisi lapsen kirjahyllyn eteen tarpeeksi kauan niin kyllä se siitä oppii lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan. Ja huolissani olen. Perusarjen ja sen vaatimusten sietäminen on osalla aivan todella heikolla tolalla. Ymmärtäjiä löytyy enemmän nuoremmista opettajista, jotka eivät uskalla enää vaatia oppilailta juuri mitään tässä ahdistumispelossa. Tämän myötä oravanpyörä on valmis.
Oppilasta ahdistaa > oppilailta ei vaadita juuri mitään > oppilas tekee entistä vähemmän > oppilas sietää vaatimuksia entistä vähemmän > oppilaalta vaaditaan entistä vähemmän.
Joskus on ihan hyvä kohdata niitä ahdistavia tilanteita ja huomata kuinka niistä selvisikin ihan hyvin. Vahvistaa seuraavaan ahdistavaan tilanteeseen tullessa.
Yläkoulun ope
Mihin sä tämän nyt perustat? Sä niputat liikaa oppilaita samaan muottiin. Osalle toi on just noin, mutta osalle ei.
Tuki alakoulusta on osalle ollut nolla, ei olla tunnistettu
Tai sitten lapsi ei osaa erottaa tunteita jännittää ja ahdistaa.
Todella moni teini on jyrkästi kieltäytynyt tekemästä jotain. Kun hänet sitten kuitenkin maanittelee/pakottaa tekemään, on hän tyytyväinen ja ylpeä itsestään.
Hyvin monella nuorella ei ole kokemusta siitä, että tekemällä onnistuu. Erityisen vierasta on uudelleen tekeminen, jos ensimmäinen versio ei ollut mieleinen. Minäpystyvyyden tunne ei voi kehittyä, jos ei ikinä yritä tehdä mitään.
Jännästi ap jätti mainitsematta, että kukin sukupolvi on ympäristönsä tuote. Eli kannattaa kysyä, miten tuo ympäristö epäonnistui tehtävässään.
Keskitysleirille vaan.