Lue keskustelun säännöt.
Tällaisia nuoria nykynuorten joukossa kasvaa: yleissivistys puuttuu, ahdistaa, mitään vastuita ja vastoinkäymisiä ei kestetä...
14.06.2024 |
Teen välillä töitä ysiluokkalaisten nuorten kanssa. Iso osa nuorista on ns. fiksuja nuoria, mutta erityisnuoria on huomattavasti aiempaa enemmän ja nämä nuoret oireilevat todella paljon:
Nämä erityisemmät nuoret...
-eivät muista omaa kotiosoitettaan ja jos nuorelta kysytään postinumeron jälkeen kotipaikkaa, niin kysyvät, mitä tähän kuuluu vastata? Ihan tavalliset sanat ovat jo vieraita eikä moni aiemmin yleissivistystä ollut asia soita nuorilla kelloja ollenkaan.
-ovat hirvittävän ahdistuneita: ei tule kuuloonkaan, että toisten edessä vaikka luettaisiin ääneen tai osalle jopa puhuminen toisten kuullen on este. Ihan arkisetkin asiat saattavat ahdistaa, mennään paniikkiin ja eikä kyetä tekemään näitä asioita lainkaan. Kyky sietää epämukavuutta ja tylsyyttä on minimissään.
-saavat koulussa ja jopa kotona olla ilman mitään vastuita. Nuoren ei tarvitse koulussa vaikka kirjoittaa muistiinpanoja, tehdä tehtäviä tms, jos nuori ei halua. On todella vaikea työskennellä nuoren kanssa, joka on saanut kaikessa periksi.
-vanhemmat saattavat viestitellä tai toisella perään, että ei meidän milo-olivialta voi vaatia mitään, kun sitä niin ahdistaa. Nämä vanhemmat varmistavat omalla käytöksellään sen, että nuori ei varmasti opi kohtaamaan vaikeita tai työläitä asioita.
Onnea vain yhteiskunnalle, kun tämä ahdistunut ja kaikkia vastuita välttelevä erityisnuorten joukko tulee aikuiseksi ja työikään. Epäilen, että tällaisesta nuorisosta ei tuottaviksi yhteiskunnan kansalaisiksi ole. Osa nuorista on toki oikein fiksua, ahkeraa ja hyvää väkeä, mutta kannattaisi olla huolissaan siitä, että monet nuoret voivat näin huonosti. Näillä nuorilla on todella huonot edellytykset pärjätä nykyisenkaltaisessa työelämässä tai ylipäätään selviytyä arjesta.
Kommentit (278)
Työskentelen myös nuorten kanssa ja osalla ihan arkipäiväiset asiat ja yleissivistys on todella heikolla tolalla. Ei tiedetä kuukausia, ei esim tiedetä mitä vaikkapa päiväys 23.6. tarkoittaa, että mikä kuukausi on tämä 6. Ei tiedetä Suomen naapurimaita saatika että osattaisiin edes suunnilleen sijoittaa kartalle Euroopan maita vaikka on matkusteltu Thaimaat ja Dubait. Ei osata omaa sotua tai osoitetta jne jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harmi ettet oikein ymmärrä ihmisten kehitystä. Kyseessä on hyvin nuori, ei aikuinen. Nuorten ei tarvitse kantaa vielä koko yhteiskuntaa hartioilla tai pitäisi. Lisäksi osalla voi olla paljon kiukkuavia aikuisia joita on kestetty, tuloksena ahdistushäiriö. Liikaa vaatimuksia nuorille. Miehiä odottaa koulun jälkeen amis, lukio, autokoulu, armeija, ammattikorkea ja ties mitä. Eikä tytöt ole helpolla päässeet myös. Pitäisi vähän miettiä onko realistisia odotuksia ihmisille. Vaikka osa kai hakee jotain superihmistä, mutta se kai myöhemmin ehtii muotoutua muualla tai sitten ei.
Mitä sinä oikein lässytät? Kakarasi on aivan takuulla ongelmatapaus.
Vika on vanhemmissa. Ja tietysti nykyisessä koululaitoksessa joka ei saa vaatia mitään +inkluusio. Todella todella surullista, se on aikuisena sitten todella vaikea opetella ihan perusjuttuja.
seurausta sekä nykyfeminismin noususta, että mariinin hallituksen sekoiluista. ja ajatelkaapa, nämä samat isänmaan toivot sitten pitäisi suomea puolustaa... jumala meitä varjelkoon.
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen myös nuorten kanssa ja osalla ihan arkipäiväiset asiat ja yleissivistys on todella heikolla tolalla. Ei tiedetä kuukausia, ei esim tiedetä mitä vaikkapa päiväys 23.6. tarkoittaa, että mikä kuukausi on tämä 6. Ei tiedetä Suomen naapurimaita saatika että osattaisiin edes suunnilleen sijoittaa kartalle Euroopan maita vaikka on matkusteltu Thaimaat ja Dubait. Ei osata omaa sotua tai osoitetta jne jne.
Tämä. Yleissivistys on mennyt todella ohueksi. Enää ei voi olettaa nykyteinin tietävän, että Tarja Halonen on entinen presidentti, Hoosianna-nimistä virttä lauletaan adventtina ennen joulua tai missä Oulu suunnilleen sijaitsee. Kyky kirjoittaa kunnollista suomea on kadonnut jo aikaa sitten, lauserakenteita ei enää osata, erisnimet kirjoitetaan pienellä jne. Käsiala on muuten myös mennyt aivan onnettomaksi monilla nuorilla, läheskään aina ei saa selvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harmi ettet oikein ymmärrä ihmisten kehitystä. Kyseessä on hyvin nuori, ei aikuinen. Nuorten ei tarvitse kantaa vielä koko yhteiskuntaa hartioilla tai pitäisi. Lisäksi osalla voi olla paljon kiukkuavia aikuisia joita on kestetty, tuloksena ahdistushäiriö. Liikaa vaatimuksia nuorille. Miehiä odottaa koulun jälkeen amis, lukio, autokoulu, armeija, ammattikorkea ja ties mitä. Eikä tytöt ole helpolla päässeet myös. Pitäisi vähän miettiä onko realistisia odotuksia ihmisille. Vaikka osa kai hakee jotain superihmistä, mutta se kai myöhemmin ehtii muotoutua muualla tai sitten ei.
Ei tarvitse yhteiskuntaa "kantaa hartioilla" vaan riittää kun ihan vaan oman elämänsä handlaa. Monille sekin on ihan liikaa. Ei kuljeta kellon mukaan, ei osata noudattaa aikatauluja, ei osata suunnitella omaa arkea, ei ymmärretä työelämän perussääntöjä (aloitus, työnteko, tauko, työnteko, kotiin) jotka toistuvat joka päivä. Ei voi jäädä pois jos päätä särkee (otetaan lääke) , nimeltä tuttu koulukaveri joutuu onnettomuuteen (ei ole ystävä , ei edes kaveri), tatuointi tarvitsee lisäväriä (tehdään lomalla tai vapaalla), sukulainen lapsenvahtia (nuorelle ei opeteta että hänen työnsä on vähäpätöisempää joten voi jäädä pois hoitamaan minun lapsia jotta minä pääsen töihin, siihen tärkeämpään työhön) jne. Ei ole liikaa vaadittu nuorelta osata arjen asiat hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vika on vanhemmissa. Ja tietysti nykyisessä koululaitoksessa joka ei saa vaatia mitään +inkluusio. Todella todella surullista, se on aikuisena sitten todella vaikea opetella ihan perusjuttuja.
Kyllähän tosiaankin sellaiset asiat kuin oma osoite tai sotu on kotona opittavia asioita. Mutta vaikka moni asia opetetaankin koulussa, vaikkapa nuo kuukaudet, niin lapsi oppii erittäin paljon siitä, mitä kotona jutellaan. Onko yhtenä syynä, ettei kotona enää pienempien lasten kanssa jutella kun vanhemmatkin tuijottaa puhelimia. Kyllä ainakin omien lasten kanssa muistan jutelleeni vaikkapa vuodenajoista tai mikä kuukausi nyt on jne. Teinin kanssa tämä on myöhäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jaa, olin ysiluokkalainen 1982. Osoitteeni kyllä osasin, mutta monessa muussa asiassa olin kyllä täysi tallukka ja tynnyrissä kasvanut. Olin kova jännittäjä: lukeminen ja puhuminenkin luokassa oli hirveää, ääni tärisi, kädet tärisi, sydän löi 200. Enpä kauhean ahkerakaan ollut, pitkin hampain tein ne vähäiset kotityöt, jota piti. Muuten uppouduin omassa huoneessani kirjoihin ja musiikin kuunteluun. Ja kas kummaa, ihan hyvä ihminen minusta kasvoi. Töitä olen tehnyt aina, kolme lasta kasvattanut aikuisiksi. Yritä nyt vaan tukea niitä nuoria, sen sijaan, että mollaat. Ne on vielä aika pieniä ja maailma on kova paikka.
Eräänlaisena ammattilaisena sanoisin, että niistäkin nuorista tulee kyllä jotain hyvää. Ja niistä hyvistä nuorista voi tulla jotain ihan muuta kuin mitä tulla piti. Se minkälainen oppilas on koulussa ei aina määritä sitä mitä hänestä tulee aikuisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vika ei ole nuorissa vaan vanhemmassa ikäpolvessa. Kaikki tehdään nurinkurin ja vinksin vonksin tai korkeintaan sinnepäin.
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen myös nuorten kanssa ja osalla ihan arkipäiväiset asiat ja yleissivistys on todella heikolla tolalla. Ei tiedetä kuukausia, ei esim tiedetä mitä vaikkapa päiväys 23.6. tarkoittaa, että mikä kuukausi on tämä 6. Ei tiedetä Suomen naapurimaita saatika että osattaisiin edes suunnilleen sijoittaa kartalle Euroopan maita vaikka on matkusteltu Thaimaat ja Dubait. Ei osata omaa sotua tai osoitetta jne jne.
Niin, eihän Tytti Tuppurainenkaan tiennyt on Viro pohjoismaa vai ei. Ministeriksi pääsi kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vika on vanhemmissa. Ja tietysti nykyisessä koululaitoksessa joka ei saa vaatia mitään +inkluusio. Todella todella surullista, se on aikuisena sitten todella vaikea opetella ihan perusjuttuja.
Perusjutut on kyllä ihan helppo opetella myöhemminkin.
Internet tyhmistää, kaikesta tietomäärästä huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta iso ongelma on siinä, että kotona ja koulussa ei enää vaadita. Jos lasta ei huvita, niin sanotaan ettei tarvitse.
Kummasti tekisi hyvää, jos kotona ja koulussa olisi kunnon rajat. Enkä tarkoita mitään älyttömyyksiä, vaan vastuunkannon opettelua. Hyvin näyttää toimivan vaikka Virossa, jossa koululaitos on yhä perinteisempi ja tulokset sen mukaisia.
Ihan samantyyppiset nuoret pärjäsivät ennen koulussa ilman suuria ongelmia. Sitten tuli uusi hieno opetussuunnitelma ja erityislasten ja -nuorten määrä kouluissa alkoi kasvamaan.
Samaa opetussuunnitelmaa kokeiltiin Etelä-Koreassa yhdessä koulussa. Siellä tuli aivan samanlaisia ongelmia kuin Suomessa ja kokeilu lopetettiin. Tästä on uutisoinut ainakin Hesari ja Iltasanomat. Mm. tässä artikkelissa mainitaan asiasta: Aino Saarinen teki tutkimuksen, joka aiheutti valtavan kohun hän kertoo, mitä ajattelee koulusta juuri nyt https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009365393.html
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen myös nuorten kanssa ja osalla ihan arkipäiväiset asiat ja yleissivistys on todella heikolla tolalla. Ei tiedetä kuukausia, ei esim tiedetä mitä vaikkapa päiväys 23.6. tarkoittaa, että mikä kuukausi on tämä 6. Ei tiedetä Suomen naapurimaita saatika että osattaisiin edes suunnilleen sijoittaa kartalle Euroopan maita vaikka on matkusteltu Thaimaat ja Dubait. Ei osata omaa sotua tai osoitetta jne jne.
Niin, eihän Tytti Tuppurainenkaan tiennyt on Viro pohjoismaa vai ei. Ministeriksi pääsi kuitenkin.
No mitä tuo Sinun oma lauseesi sitten tarkoittaa: "Niin, eihän Tytti Tuppurainenkaan tiennyt on Viro pohjoismaa vai ei."?
Tarkoitatko ehkä: "Niin, eihän Tytti Tuppurainenkaan tiennyt onko Viro pohjoismaa vai ei."?
Jos tarkoitat, eipä Sinulla itselläsikään siinä tapauksessa ole varaa arvostella toisten sivistystä, vaikka tuo Tuppurainen onkin muussa mielessä hyvin ikävä ihminen.
Mikä ihme tuo tuollainen kirjoitustapa on, että jätetään -ko tai -kö liitepartikkeli pois kysymyslauseesta? Miksi kirjoitat noin?
Pertsa
Tuo ilmiö on todella yleinen ilman mitään erityisyyksiä, sillä mitään ei saa vaatia ettei nuorelle tule paha mieli. Ei saa vaatia oppimaan kelloakaan, ettei tule paha mieli. Oma lapseni (nykyisin aikuinen) on juurikin ns. erityisnuoria lukihäiriön takia, mutta ei hän haitannut käyttäytymisellään isossa ryhmässä vaan käytös oli hyvää. Tukea tarvitsi kielissä ja äidinkielissä, luettiin yhdessä saaden lapsi edes hieman innostumaan lukemisesta. Lukee kyllä joo, luovuus on ollut hänellä auttavana tekijänä mitä tulee peruskoulun äidinkielen tunteihin. Hänelle selvästi musiikki ja tanssi ovat kuin kieli toisin kuin tekstinä syötetty kieli, ja näistä asioista hän onkin saanut tehtyä ammatin. Ei erityisyys sitä tarkoita, että olisi jotenkin pihalla asioista. Oma lapsi ottaa kantaa moniin ilmiöihin ja kyseenalaistaakin helposti asioita, seuraa politiikkaa ja äänestäessä puntaroinut eri vaihtoehtoja. Uskon enemmän vaikutusta olevan sillä, että vielä yli 20 tai 30 vuotta sitten peruskoulussa oli jonkinlainen koheesio, ei digitalisaatiota, ei avoimia oppimisympäristöjä, jotka ei ketään palvele. Lähipiirissä nuorempi sukupolvi kasvaa digitalisaation ympärillä, niin näkee, miten kuormittuneita ja keskittymiskyvyttömiä ovat, vaikkei mitään oppimisvaikeuksia, neuroepätyypillisyyksiä olisi todettu. Samoin erilaiset aistiyliherkkyydet ovat lisääntyneet.
Vierailija kirjoitti:
Harmi ettet oikein ymmärrä ihmisten kehitystä. Kyseessä on hyvin nuori, ei aikuinen. Nuorten ei tarvitse kantaa vielä koko yhteiskuntaa hartioilla tai pitäisi. Lisäksi osalla voi olla paljon kiukkuavia aikuisia joita on kestetty, tuloksena ahdistushäiriö. Liikaa vaatimuksia nuorille. Miehiä odottaa koulun jälkeen amis, lukio, autokoulu, armeija, ammattikorkea ja ties mitä. Eikä tytöt ole helpolla päässeet myös. Pitäisi vähän miettiä onko realistisia odotuksia ihmisille. Vaikka osa kai hakee jotain superihmistä, mutta se kai myöhemmin ehtii muotoutua muualla tai sitten ei.
Eikö sitten ennen ole ollut näin!
Kuvasit ihan normaalin nuoren ihmisen elämänkulun ihan tuolta 50-luvulta lähtien, kun itse olin pikkulapsi.
Samalla tavalla 60-luvun hyvin nuoren, ei siis aikuisen, elämässä oli vaatimuksia, toiveita ja odotuksia. Ihan samat asiat. Ihan yhtä nuorena. Ihan samanlaisilla taustoilla. Siellä oli isiä, äitejä, isovanhempia ja opettajia, jotka asettivat vaatimuksia ihan juuri tuohon tapaan. Samat haasteet yhteiskunnassa oli silloinkin. Pitää opiskella, pitää mennä töihin, pitää tehdä kotonakin töitä, pitää osata ja opetella, pitää ottaa vastuuta itsestään, pitää elää kunnolla ja olla tuottamasta kotiväelle häpeätä, pitää ottaa oppia naapurin reippaasta nuoresta tai isosiskosta tms.
Silloin vielä pojille armeija oli pakko käydä, ei puhettakaan, että olisi voinut hakea vapautusta, en tiedä oliko se edes mahdollistakaan silloin. Armeija kestikin kauemmin silloin.
Miten he silloin sen kestivät, kun nämä nykyiset samanikäiset ei kestä?
Liikaa vaatimuksia nuorille? Miten nuo samat vaatimukset ei olleet aiempien polvien nuorille millään lailla liikaa?
Minun isäni laitettiin armeijan jälkeen suoraan jatkosotaan, oli juuri täyttänyt 20 vuotta. Siellä rämpi neljä vuotta ja kun sieltä pääsi kotiin, alkoi heti työelämä. Ihan täysipäinen ihminen oli elämänsä loppuun.
Muitakin hakukoneita on kuin google.