Joudutteko koskaan välikäteen ihmisten riidoissa?
Minulle on useasti käynyt niin, että x puhuu minulle pahaa henkilöstä y, ja sitten y puhuu minulle pahaa henkilöstä x.
Käykö teille koskaan niin?
Kommentit (54)
Ei onneksi koskaan. Kun lapset olivat pieniä, jouduin aina setvimään heidän riitojaan. Osapuolet syyttelivät toisiaan ja sovun aikaansaaminen oli työläs prosessi. Tuskastutti olla aina siinä välissä, mutta olivat niin osaamattomia vielä, että ei sopua olisi syntynyt ilman aikuisen tukea. Aikuistuessaan ovat oppineet joustamaan, eivätkä enää riitele. Kahden aikuisen väleihin en haluaisi sotkeutua.
Käy ja usein. Useimmiten kuitenkin minä saan shaisset niskaani vaikka olen lähinnä kuunnellut tai lausunut jotakin neutraalin diplomaattista.
Vierailija kirjoitti:
Täh? Et ole välikätenä tuossa jos joudut vain rienausta kuuntelemaan eikä sinua pyydetä tai vaadita tekemään asialle mitään. Odotappa vain, kun kohdallesi osuu tilanne missä toinen on varastanut, valehdellut kunnolla tai muuta ja toinen hylkää hänet kuin myrkyn elämästään. Siinä sitä joutuu todella välikäteen kun moraalisi testataan. Oletko selkärangaton ja mukavuudenhaluinen, eli jatkatko sosialisointia rotan kanssa ja pahimmillaan tarjoat ikkunan sen toisen elämään, vai hylkäätkö rotan myös ja sanot suoraan kuinka hän teki väärin.
Kannattaa muistaa, että muukin ympäristösi saattaa tarkkailla päätöstäsi ja arvioida sitä sun moraalia sen mukaan. Olen vasta 30v, mutta tiedän jo pari yksinäistä ulisijaa joille ei millään mennyt tällainen kaaliin.
TÄSMÄLLEEN NÄIN! tunnen itsekin joitain "välissä pyöriviä" jotka haluaisi mielellään pitää ne kaikki ihmissuhteet, koska eivät HALUA asettua uhrin asemaan ja tukea häntä oikeasti. Sehän vaatisi heiltä moraalia, rohkeutta ja uskallusta ottaa kantaa. Ja myös riski menettää ne ihmissuhteet niihin jotka tekee vääryyttä jatkuvasti sitä uhria kohtaan. Nämä on pahimpia ihmisiä joita tiedän .Lopulta olen kohta pisteessä että lemppaan nämä hännystelijät pois.
Vierailija kirjoitti:
Ei onneksi koskaan. Kun lapset olivat pieniä, jouduin aina setvimään heidän riitojaan. Osapuolet syyttelivät toisiaan ja sovun aikaansaaminen oli työläs prosessi. Tuskastutti olla aina siinä välissä, mutta olivat niin osaamattomia vielä, että ei sopua olisi syntynyt ilman aikuisen tukea. Aikuistuessaan ovat oppineet joustamaan, eivätkä enää riitele. Kahden aikuisen väleihin en haluaisi sotkeutua.
et siis halunnut mennä riidan juuri syyhyn, selvittämällä sitä oikeasti ja oikaista vääryyttä, ja vaatimalla asialle oikeaa ratkaisua, vaan vaadit rauhaa hinnalla millä hyvänsä. kamala vanhempi.Laiskuutta
En. Mutta mulla on kaksi siskoa, joista toinen k*setti vanhempiamme minkä ehti. Toisen kanssa oltiin pöyristyneitä ja hän uhosi että kyllä sille täytyy sanoa että nyt on loputtava, noin ei voi toimia! Että rikosilmoitus sietäisi tehdä, todella törkeää, kyllä tähän on puututtava!!
Ja kun minä sitten puutuin, sain tämän vanhempia k*settaneen vihat niskoilleni kun juonin häntä vastaan. Toinen sisko taas meni hänen puolelleen että voi että, miten se Minna nyt noin meni sulle sanomaan, voi että.
Seurauksena että edelleen mulla on välit poikki toisen kanssa kokonaan ja lähes kokonaan toisenkin kautta, eikä tämä koskaan ole tunnustanut toiselle että hän oli ihan samaa mieltä kuin minä.
En silti kadu pätkääkään, koska se vanhempien k*setus loppui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei onneksi koskaan. Kun lapset olivat pieniä, jouduin aina setvimään heidän riitojaan. Osapuolet syyttelivät toisiaan ja sovun aikaansaaminen oli työläs prosessi. Tuskastutti olla aina siinä välissä, mutta olivat niin osaamattomia vielä, että ei sopua olisi syntynyt ilman aikuisen tukea. Aikuistuessaan ovat oppineet joustamaan, eivätkä enää riitele. Kahden aikuisen väleihin en haluaisi sotkeutua.
et siis halunnut mennä riidan juuri syyhyn, selvittämällä sitä oikeasti ja oikaista vääryyttä, ja vaatimalla asialle oikeaa ratkaisua, vaan vaadit rauhaa hinnalla millä hyvänsä. kamala vanhempi.Laiskuutta
Tietenkin selvitettiin, mistä oli kyse. Älä ole typerä.
Tuota sanotaan esimiestehtäväksi.
Ja sitten kun tuosta porukasta pitäisi vielä saada jotain järkevää työpanosta irti...
Sä et ap ole missään toisten riitojen välikädessä. Se vaatisi muutakin sekaantumista, kuin pelkän kuuntelun.
Kontrollifriikki anoppi tekisi sitä ihan koko ajan, jos vain antaisi. Hän haluasi poikansa=mieheni hallintaansa ja kokeili jonkun aikaa auttaisiko, jos raivoaisi minulle heidän välisistä ongelmistaan. Kuuntelin kyllä kiinnostuneena, miten äiti voi puhua aikuisesta lapsestaan, ja miten pitkälle kehtaa mennä. Sitten vain sanoin lopuksi, ettei asia kuulu minulle ja heidän pitää selvittää asiat keskenään. Anopin tyyli on kierrättää asiat aina muiden kautta ja se on todella ikävä tapa.
Minua kiinnostaa ilmiönä tämä, että onko niin, että joillekin ihmisille kasautuu näitä toisistaan pahaa puhuvia? Mikä tekee näistä ihmisistä alttiita kuuntelijan roolille? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei onneksi koskaan. Kun lapset olivat pieniä, jouduin aina setvimään heidän riitojaan. Osapuolet syyttelivät toisiaan ja sovun aikaansaaminen oli työläs prosessi. Tuskastutti olla aina siinä välissä, mutta olivat niin osaamattomia vielä, että ei sopua olisi syntynyt ilman aikuisen tukea. Aikuistuessaan ovat oppineet joustamaan, eivätkä enää riitele. Kahden aikuisen väleihin en haluaisi sotkeutua.
et siis halunnut mennä riidan juuri syyhyn, selvittämällä sitä oikeasti ja oikaista vääryyttä, ja vaatimalla asialle oikeaa ratkaisua, vaan vaadit rauhaa hinnalla millä hyvänsä. kamala vanhempi.Laiskuutta
Miksi niitä toisten riitoja edes pitäisi selvittää? Lapsillekin on parempi opettaa selvittämään niitä riitoja kuin selvittää ne heidän puolestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täh? Et ole välikätenä tuossa jos joudut vain rienausta kuuntelemaan eikä sinua pyydetä tai vaadita tekemään asialle mitään. Odotappa vain, kun kohdallesi osuu tilanne missä toinen on varastanut, valehdellut kunnolla tai muuta ja toinen hylkää hänet kuin myrkyn elämästään. Siinä sitä joutuu todella välikäteen kun moraalisi testataan. Oletko selkärangaton ja mukavuudenhaluinen, eli jatkatko sosialisointia rotan kanssa ja pahimmillaan tarjoat ikkunan sen toisen elämään, vai hylkäätkö rotan myös ja sanot suoraan kuinka hän teki väärin.
Kannattaa muistaa, että muukin ympäristösi saattaa tarkkailla päätöstäsi ja arvioida sitä sun moraalia sen mukaan. Olen vasta 30v, mutta tiedän jo pari yksinäistä ulisijaa joille ei millään mennyt tällainen kaaliin.
TÄSMÄLLEEN NÄIN! tunnen itsekin joitain "välissä pyöriviä" jotka haluaisi mielellään pitää ne kai
Jos joku ei varasta minulta, ei valehtele minulle tms. niin miksi ihmeessä minä menisin hänet hylkäämään pelkästään "uhrin" puheiden perusteella? Eikä minulla ole mitään ympäristöä, joka tarkkailee päätöstäni ja arvioi moraaliani, ei naapurit tiedä, kenen kanssa olen tekemisissä eikä kaikki ystäväni ole ystäviä keskenään.
Välikätenä oleminen ei ole sitä, että kaksi ihmistä haukkuu toisiaan minulle, välikätenä oleminen on sitä, että toimii välittäjänä, sovittelijana, neuvottelijana kahden osapuolen välillä.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa ilmiönä tämä, että onko niin, että joillekin ihmisille kasautuu näitä toisistaan pahaa puhuvia? Mikä tekee näistä ihmisistä alttiita kuuntelijan roolille? Ap
Itse uskon siihen että asioita kerrotaan niille jotka kuuntelee. Kuuntelu ei edellytä sitä että asioita lähdettäisiin erityisesti selvittämään tai että lähdettäisiin neuvomaan sen suhteen miten riita pitäisi ratkaista saati että asioita lähdettäisiin juoruilemaan eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täh? Et ole välikätenä tuossa jos joudut vain rienausta kuuntelemaan eikä sinua pyydetä tai vaadita tekemään asialle mitään. Odotappa vain, kun kohdallesi osuu tilanne missä toinen on varastanut, valehdellut kunnolla tai muuta ja toinen hylkää hänet kuin myrkyn elämästään. Siinä sitä joutuu todella välikäteen kun moraalisi testataan. Oletko selkärangaton ja mukavuudenhaluinen, eli jatkatko sosialisointia rotan kanssa ja pahimmillaan tarjoat ikkunan sen toisen elämään, vai hylkäätkö rotan myös ja sanot suoraan kuinka hän teki väärin.
Kannattaa muistaa, että muukin ympäristösi saattaa tarkkailla päätöstäsi ja arvioida sitä sun moraalia sen mukaan. Olen vasta 30v, mutta tiedän jo pari yksinäistä ulisijaa joille ei millään mennyt tällainen kaaliin.
TÄSMÄLLEEN NÄIN! tunnen itsekin joitain "välissä pyöriviä" jotka haluaisi mielellään pitää ne kai
Lemppaa heti. Mulla ei ole kuin yksi tällainen hännystelijä enää elämässä ja hänetkin olen painanut hyvänpäivän tutun tasolle. Eipä sillä vanhoista porukoista ole yhtään tyyppiä mukana jos minua ei lasketa.
Kun jättää roskat pois niin aika ja keskittymiskyky menee heille jotka sitä todella haluaa ja ansaitsee. Elämä avautuu ihan eri tavalla kun tekee selvät rajat elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa ilmiönä tämä, että onko niin, että joillekin ihmisille kasautuu näitä toisistaan pahaa puhuvia? Mikä tekee näistä ihmisistä alttiita kuuntelijan roolille? Ap
Se, että he puhuvat paljon pahaa muista! Heille on helppo mustamaalata muita, koska tämä "kuuntelija" tekee sitä itse.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa ilmiönä tämä, että onko niin, että joillekin ihmisille kasautuu näitä toisistaan pahaa puhuvia? Mikä tekee näistä ihmisistä alttiita kuuntelijan roolille? Ap
Veemäisiä ihmisiä, jotka yrittävät saada omaan leiriinsä näitä sivullisia, joilla on kuuntelemisen taito? Enpä oikein tiedä... Itse opin vihdoin, että paras kommentoida vain "jaa" tai "vai niin" tms neutraalia, niin ei EHKÄ päädy pahimpaan pas*kamyrskyyn.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa ilmiönä tämä, että onko niin, että joillekin ihmisille kasautuu näitä toisistaan pahaa puhuvia? Mikä tekee näistä ihmisistä alttiita kuuntelijan roolille? Ap
Selkärangattomuus. Jos jää tuolla lailla väliin pyörimään, niin silloin ei osaa seurata sita kuuluisaa moraalista kompassia. Sikee epävarmuus ja mukavuudenhalu. Valhellinen sympatia on roolina kun ensin kuuntelee toiset ja sitten toista. Jos ei osaa puoltaan valita niin sanoisi vaikka kummallekin suoraan, että turpa kiinni, mutta eeei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei onneksi koskaan. Kun lapset olivat pieniä, jouduin aina setvimään heidän riitojaan. Osapuolet syyttelivät toisiaan ja sovun aikaansaaminen oli työläs prosessi. Tuskastutti olla aina siinä välissä, mutta olivat niin osaamattomia vielä, että ei sopua olisi syntynyt ilman aikuisen tukea. Aikuistuessaan ovat oppineet joustamaan, eivätkä enää riitele. Kahden aikuisen väleihin en haluaisi sotkeutua.
et siis halunnut mennä riidan juuri syyhyn, selvittämällä sitä oikeasti ja oikaista vääryyttä, ja vaatimalla asialle oikeaa ratkaisua, vaan vaadit rauhaa hinnalla millä hyvänsä. kamala vanhempi.Laiskuutta
Miksi niitä toisten riitoja edes pitäisi selvittää? Lapsillekin on parempi opettaa selvittämään niitä riitoja kuin selvittää ne heidän puolestaan.
Jos lapsi ei opeteta selvittämään riitojaan, he käyttävät vahvemman oikeutta. Miten oppii, jos kukaan ei opeta?
Täh? Et ole välikätenä tuossa jos joudut vain rienausta kuuntelemaan eikä sinua pyydetä tai vaadita tekemään asialle mitään. Odotappa vain, kun kohdallesi osuu tilanne missä toinen on varastanut, valehdellut kunnolla tai muuta ja toinen hylkää hänet kuin myrkyn elämästään. Siinä sitä joutuu todella välikäteen kun moraalisi testataan. Oletko selkärangaton ja mukavuudenhaluinen, eli jatkatko sosialisointia rotan kanssa ja pahimmillaan tarjoat ikkunan sen toisen elämään, vai hylkäätkö rotan myös ja sanot suoraan kuinka hän teki väärin.
Kannattaa muistaa, että muukin ympäristösi saattaa tarkkailla päätöstäsi ja arvioida sitä sun moraalia sen mukaan. Olen vasta 30v, mutta tiedän jo pari yksinäistä ulisijaa joille ei millään mennyt tällainen kaaliin.