Mies syö paljon enemmän kuin minä, miten ruokalaskut?
Itse jos teen ison makaronilaatikon, jossa on vaikka kilo jauhelihaa, syön siitä noin 7-8 kertaa eli se riittää noin kolmeksi, neljäksi päiväksi.
Mies syö yhdestä makaronilaatikosta ehkä kaksi tai hyvässä lykyssä kolme kertaa. Eli syö yli puolet enemmän kuin minä.
Jugurttia ottaa varmaan 4dl kulhoon, leikkeleitä menee vinot pinot ja kaikki mehut menee sun muut.
Eilen olin tehnyt muussia, missä oli varmaan 20 perunaa ja kilon lohi. Kalasta meni 750g hänen suuhunsa ja muussia myös. Illalla teki itsellensä eväät, otti muussin loput, paistoi 400g jauhelihan, otti itse noin 300g koko jauhelihasta muussin päälle ja itselleni jäi ehkä 100g ja ei mitään muussia.
Ei siinä, syököön. Emme asu yhdessä, mutta olemme muuttamassa. Ruokalaskuni on tällä hetkellä omassa taloudessani noin 300 euroa.
Miehelläni menee ruokaan noin 600-700 euroa.
Eli kaiken järjen mukaan oma ruokatalous tulee suurenemaan ja mieheni pienenemään, jos käymme yhtä paljon kaupassa. Vai miten ihmeessä sen tekisi, että mun ei tarvi alkaa maksella miehen ruokia ihan hirveästi.
Ruuan riittävyydellä olen päättänyt sen, että teen vaan ihan törkeästi ruokaa, otan siitä itselleni moneen ateriakippoon ruokaa, laitan lapun, että ne on omia ruokiani ja loput saa mies syödä.
Omissa talouksissa olen huomannut, että itse teen harvemmin ruokaa ja mies tekee joka päivä ruuan, koska tosiaan syö niin paljon.
Kommentit (169)
Vaikuttaa siltä, että ruokalaskujen tasapuolinen jakaminen voi olla haasteellista, kun sinä ja kumppanisi syötte eri määriä ruokaa. Tässä on muutamia mahdollisia ratkaisuja:
Oma ruokabudjetti: Voisitte sopia, että kukin pitää oman ruokabudjettinsa ja maksaa omat ruokansa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos teet enemmän ruokaa ja käytät siihen enemmän rahaa, se ei vaikuta kumppanisi talouteen.
Yhteinen ruokabudjetti: Voitte myös päättää yhteisestä ruokabudjetista, josta maksatte yhdessä ruokakulut. Tässä tapauksessa voitaisiin keskustella siitä, miten ruokalaskut jaetaan oikeudenmukaisesti ottaen huomioon erilaiset ruokailutottumukset ja tarpeet.
Oman ruuan merkitseminen: Jos valitsette jakaa ruokabudjetin, voit merkitä selvästi omat ruokasi ja laittaa ne erilleen kumppanisi ruuista. Tämä auttaa varmistamaan, että jokainen saa syödä omaa osuuttaan ilman, että toinen käyttää enemmän.
Keskustelu: Tärkeintä on avoin keskustelu kumppanin kanssa. Voisitte istua alas ja keskustella rehellisesti siitä, miten ruokakulut jaetaan niin, että se tuntuu molemmista oikeudenmukaiselta. Ehkä voitte yhdessä löytää kompromissin, joka sopii teille molemmille.
On myös hyvä pitää mielessä, että yhteinen talous ja budjetointi ovat tärkeitä osia parisuhteessa, ja ne voivat vaatia ajoittaista säätämistä ja keskustelua tilanteen muuttuessa.
Vierailija kirjoitti:
Aika ahdistavaa varmaan miehestä jos akka punnitsee ja laskee kaikki ruuat ja laskuttaa sen mukaan. Hänen kannattas miettiä sitä yhteenmuuttoa, seuraavaksi lasketaan kumpi käyttää enemmän vettä tai sähköä ja otetaan aikaa sähkölaitteiden käytöstä. Sitten päästään vessapaperiin. Jos mies syö noin paljon enemmän, myös paskoo enemmän eli kuluttaa vessapaperia
Mun ex söi ihan valtavasti mutta ruokalaskut puolitettiin. Sitten hokasi että naisena käytän enemmän vessapaperia niin jatkossa ostettiin kumpikin omat... Tosin maksoi kyllä autokulut yksin mutta eipä kyllä kyydinnytkään mua kuin pari kertaa vuodessa.
Sulla on siis tutina, että mies ei olisi rehti siinä ruokaostoskuluissa, vaan sinä joutuisit makselemaan reippaasti enemmän ruuasta kuin oikeasti syöt.
Minua kyllä arvelluttaisi muuttaa yhteen.
Vierailija kirjoitti:
En edes ymmärrä mikä tässä on ongelma. Taloustili ja sä maksat sinne sen hikisen 300 ja mies 600 ja ostatte sieltä ruuat.
Näin tietysti toimittaisiin normaalissa taloudessa mutta aivo vapaalla lähes ylivoimaista. Silloinhan ei voi miehen syömisestä enää valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes ymmärrä mikä tässä on ongelma. Taloustili ja sä maksat sinne sen hikisen 300 ja mies 600 ja ostatte sieltä ruuat.
Näin tietysti toimittaisiin normaalissa taloudessa mutta aivo vapaalla lähes ylivoimaista. Silloinhan ei voi miehen syömisestä enää valittaa.
Ei tässä ole kyse valittamisesta. Kyse on faktasta. On tosiasia, että mies vetää kuin viimeistä päivää sapuskaa.
Vierailija kirjoitti:
Meikit ostan itse, mun meikkeihin menee niin vähän rahaa, että ei tarvi ostaa mun ripsiväri ja meikkivoide kerta puoleen vuoteen.
Samoin hygieniatarvikkeet.
Omat autot meillä on ja itse hoidan huollot ja katsastukset ja maksan, ja mies omansa.
Miten tämän ruoka-asian voi ottaa puheeksi? On tietenkin selvää, että jos itse painan 60kg ja mies painaa 100 kiloa, hän syö mua enemmän. Asumiskulut jaetaan tasan, tai mies kyllä ehdotti, että koska on isompituloinen, voisi maksaa enemmän, mutta toisaalta, itse olen ammattini valinnut ja miehen ei tarvi siitä maksaa.
Mutta en halua maksaa kaikkea hänen syömistäkään. Miten asian voisi ottaa puheeksi? Ihan reilustiko, että "Hei, olen huomannut, että mun ruokalasku on tuplaantunut sen jälkeen kun muutimme yhteen. Pitäisikö meidän vähän katsella raha-asioita, mikä olisi järkevin tapa asiat hoitaa." vai miten asian ottaa puheeksi hienovaraisesti.
Ei mitään hei olen huomannut sen jälkeen, vaan puhut ennen muuttoa. Samalla voitte miettiä mitä ylipäätään suhteelta haluatte. Minusta tuo kuulostaa enemmän kämppiksiltä kuin parisuhteelta, mutta se on teidän välinen asia miten te toimitte.
Se näyttääkin brutaalilta, kun tyyppi vetää safkaa kuin ei olisi ennen ruokaa nähnytkään. Näitä olen nähnyt muutamia tapauksia. Yks tuttava meni ihan hypnoosiin syödessään kotonani valmistamaani ruokaa. Söi tuplasti enemmän kuin normaali ihminen syö. Meni ihan mykäksi mässytellessään.
Ap, ilmeisesti sinä käyt myös kaupassa enemmän ja teet ruuat?
Ennen kuin muutatte yhteen asumaan pitäkää keskustelupalaveri jatkosta.
Totta kai alkaa nyppimään jos joudut joka päivä kokkaamaan valtavat annokset joista itsellesi ei edes riitä evääksi. Ajattele eteenpäin- jos tulee lapsia niin työmäärä ja rahanmeno lisääntyy. Mies vaikuttaa itsekkäältä tapaukselta joka ajattelee vain omaa mahaansa.
Olisiko parempi asua erillään? Lopeta siinä tapauksessa tuo syöttäminen, hommatkoon itse ruokansa,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes ymmärrä mikä tässä on ongelma. Taloustili ja sä maksat sinne sen hikisen 300 ja mies 600 ja ostatte sieltä ruuat.
Näin tietysti toimittaisiin normaalissa taloudessa mutta aivo vapaalla lähes ylivoimaista. Silloinhan ei voi miehen syömisestä enää valittaa.
Ei tässä ole kyse valittamisesta. Kyse on faktasta. On tosiasia, että mies vetää kuin viimeistä päivää sapuskaa.
No kyse on nimenomaan valittamisesta. Asiaan kun on esitetty erittäin helppo ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Meikit ostan itse, mun meikkeihin menee niin vähän rahaa, että ei tarvi ostaa mun ripsiväri ja meikkivoide kerta puoleen vuoteen.
Samoin hygieniatarvikkeet.
Omat autot meillä on ja itse hoidan huollot ja katsastukset ja maksan, ja mies omansa.
Miten tämän ruoka-asian voi ottaa puheeksi? On tietenkin selvää, että jos itse painan 60kg ja mies painaa 100 kiloa, hän syö mua enemmän. Asumiskulut jaetaan tasan, tai mies kyllä ehdotti, että koska on isompituloinen, voisi maksaa enemmän, mutta toisaalta, itse olen ammattini valinnut ja miehen ei tarvi siitä maksaa.
Mutta en halua maksaa kaikkea hänen syömistäkään. Miten asian voisi ottaa puheeksi? Ihan reilustiko, että "Hei, olen huomannut, että mun ruokalasku on tuplaantunut sen jälkeen kun muutimme yhteen. Pitäisikö meidän vähän katsella raha-asioita, mikä olisi järkevin tapa asiat hoitaa." vai miten asian ottaa puheeksi hienovaraisesti.
Raha-asiat sovitaan ENNEN kun muutetaan mihinkään. Tehkää yhteisten kulujen budjetti: sovitte mitkä menot on omia ja mitkä yhteisiä ja miten ne jaetaan. Siinähän se ruokakin tulee käsiteltyä: kumpikin voi tiliotteestaan katsoa vaikka vuoden ajalta paljonko on mennyt ja miettiä mikä on järkevää yhdessä.
Mä.elän pihin miehen kanssa. Ollaan ruualle sovittu budjetti, josta hän maksaa puolet. Jos haluan käyttää ostoksiin enemmän rahaa, niin käytän omistani jos en halua tuhlata omaa rahaa, niin pysyn budjetissa ja kaapissa on oltavava ateriat.
Vierailija kirjoitti:
Aika ahdistavaa varmaan miehestä jos akka punnitsee ja laskee kaikki ruuat ja laskuttaa sen mukaan. Hänen kannattas miettiä sitä yhteenmuuttoa, seuraavaksi lasketaan kumpi käyttää enemmän vettä tai sähköä ja otetaan aikaa sähkölaitteiden käytöstä. Sitten päästään vessapaperiin. Jos mies syö noin paljon enemmän, myös paskoo enemmän eli kuluttaa vessapaperia
Naiset pyyhkii jokaisen pienen pissankin jälkeen. Itse syön tuon 2 kertaa tuollaisesta makaronilaatikosta ja vessapaperirulla kestää melkein kuukauden ja hammastahnaa en tarvitse lainkaan.
Luonnollisin ja yleisin tapa on perustaa taloustili, johon mies laittaa palkastaan rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Sellaisia se naiset olette, että valitatte kaikesta mitä mies tekee ja nalkutatte koko ajan kaikesta. Sitten jos mies joskus tempaisee naista nyrkillä, niin se on muka väkivaltaa.
Ehkä joku mies voi tempaista sinua nyrkillä naamaan, jos arvostat tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes ymmärrä mikä tässä on ongelma. Taloustili ja sä maksat sinne sen hikisen 300 ja mies 600 ja ostatte sieltä ruuat.
Näin tietysti toimittaisiin normaalissa taloudessa mutta aivo vapaalla lähes ylivoimaista. Silloinhan ei voi miehen syömisestä enää valittaa.
Ei tässä ole kyse valittamisesta. Kyse on faktasta. On tosiasia, että mies vetää kuin viimeistä päivää sapuskaa.
No kyse on nimenomaan valittamisesta. Asiaan kun on esitetty erittäin helppo ratkaisu.
Ei se nyt kyllä ole valittamista, kun keskustellaan tosiasioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ahdistavaa varmaan miehestä jos akka punnitsee ja laskee kaikki ruuat ja laskuttaa sen mukaan. Hänen kannattas miettiä sitä yhteenmuuttoa, seuraavaksi lasketaan kumpi käyttää enemmän vettä tai sähköä ja otetaan aikaa sähkölaitteiden käytöstä. Sitten päästään vessapaperiin. Jos mies syö noin paljon enemmän, myös paskoo enemmän eli kuluttaa vessapaperia
Naiset pyyhkii jokaisen pienen pissankin jälkeen. Itse syön tuon 2 kertaa tuollaisesta makaronilaatikosta ja vessapaperirulla kestää melkein kuukauden ja hammastahnaa en tarvitse lainkaan.
Hyh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes ymmärrä mikä tässä on ongelma. Taloustili ja sä maksat sinne sen hikisen 300 ja mies 600 ja ostatte sieltä ruuat.
Näin tietysti toimittaisiin normaalissa taloudessa mutta aivo vapaalla lähes ylivoimaista. Silloinhan ei voi miehen syömisestä enää valittaa.
Ei tässä ole kyse valittamisesta. Kyse on faktasta. On tosiasia, että mies vetää kuin viimeistä päivää sapuskaa.
No kyse on nimenomaan valittamisesta. Asiaan kun on esitetty erittäin helppo ratkaisu.
Ei se nyt kyllä ole valittamista, kun keskustellaan tosiasioista.
On se kun sekin on helposti ja nopeasti ratkaistu.
Antaisitpa ap itsellesi mahdollisuuden löytää sivistynyt ja kumppanin huomioon ottavan ihmisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes ymmärrä mikä tässä on ongelma. Taloustili ja sä maksat sinne sen hikisen 300 ja mies 600 ja ostatte sieltä ruuat.
Näin tietysti toimittaisiin normaalissa taloudessa mutta aivo vapaalla lähes ylivoimaista. Silloinhan ei voi miehen syömisestä enää valittaa.
Ei tässä ole kyse valittamisesta. Kyse on faktasta. On tosiasia, että mies vetää kuin viimeistä päivää sapuskaa.
No kyse on nimenomaan valittamisesta. Asiaan kun on esitetty erittäin helppo ratkaisu.
Ei se nyt kyllä ole valittamista, kun keskustellaan tosiasioista.
On se kun sekin on
Ei ole. Asioista keskustelu ei ole valittamista muualla kuin sun päässäsi.
Ikävää tuollainen ahmiminen ja kahmiminen. Minulla oli tapailusuhde yhden tyypin kanssa. Kun hän söi kotonani minun tarjoamaa ruokaa, niin se vatsa oli ihan pohjaton. Minä en kehtaisi toisen kodissa toisen ruokaa vetää kaikki omaan napaan. Sillä jatkui ja jatkui se sama käden liike. Aina vaan uusi leipä leipälautanen tyhjäksi. Lisää lämmintä ruokaa lisää ja lisää. Pyöritin kyllä silmiäni, että miten sen vatsa vetääkin aina vaan.
Kun kävin hänen kotonaan, niin hän ei tarjonnut mitään. Saattoi sanoa, että hakisitko tuosta kaupasta jauhelihaa ja perunaa, ja tee hänelle ruokaa. Jonkin sortin mielenhäiriö sillä kai oli, kun se oli käynyt ruokajonossa valehtelemassa, että hänellä on 6 hengen perhe ruokittavana. Sillä oli jääkaappi täynnä ruokajonosta tuomiaan ruokia, jotka pitäisi syödä, ennen kuin ne vanhenee.
No en tietenkään mennyt ostamaan ruokaa hänelle. Sanoin, että sinähän kerroit kantaneesi kassikaupalla ruokaa just ruokajonosta, syö niitä.