Lihomiseni näköjään alkoi (olen 34v)
Tuntuu että seison nyt vähän risteyksessä kehoni kanssa. Olen ollut viimeiset 15 vuotta kivassa hoikassa kunnossa (50-51kg/159cm, koko S). Nyt viime vuosina varsinkin istumatyön myötä kiloja on alkanut kertyä ja ennen kaikkea lihakset hävitä, kun ei ole energiaa vaativien työpäivien jälkeen kuntoilla. Stressi vie mehut ja kerryttää erityisesti keskivartaloon ekstraa. Punnitsin itseni ja olen nyt 55kg. Karkki on maistunut varsinkin viime kuukausina liian hyvin ja se näkyy pömppövatsana, jenkkakahvoina, löysinä käsinä jne. Naamakin on pyöristynyt.
Mies on vähän huomautellut painosta ja en ole ihan varma, mikä fiilis siitä. Onko hänellä oikeus huomauttaa vai kuuluisiko hänen olla hiljaa... Kyllähän se hieman loukkaa tunteitani. Toisaalta olen itsekin aika visuaalinen ihminen ja ymmärrän, mitä hän kenties ajattelee.
En ole oikein varma, mitä mieltä edes itse olen lihomisestani. Onko se "ihan sama" ja hyvällä omalla tunnolla vedän karkkia jatkossakin sekä annan ulkonäön levähtää ja kilojen tulla. Katukuvaa jos katselee, niin en olisi todellakaan ainut. Olisiko se kenties vapauttavaa?
Vai ottaisinko itseäni niskasta kiinni ja alan taistelemaan herkkuhimoja vastaan ja yritän taas ruveta liikkumaan? Mitä ja ketä varten?
Millaisia ajatuksia teillä on ollut lihomisestanne ja mitä tekisitte tilanteessani? Mielellään kuulisin pohdintaa tästä teemasta. Thänks!
Kommentit (60)
Sulla on elintavat päin persettä, ihan oma syy.
Jep, mulla alkoi kanssa sama 35 veenä ja nyt 38 on vaatekoko kasvanut M->L. Vaan enää ei kilot lähde niin helposti kuin nuorempana, joten sinuna alkaisin pikkuhiljaa tehdä elämäntapamuutoksia, kuten vahtia vähän syömisiä ja siitä lihaskunnosta pitäisi kyllä pitää huolta. Jooga on hyvä matalatempoinen treeni ja mitä jos menisit salille kerran viikossa kaverin kanssa. Siinä tulee vietettyä sitä kaveriaikaa ja treenattua samalla.
Vierailija kirjoitti:
Istumatyö se lihottaa, ei ne karkit mitä syöt jokapäivä!
Joo passiivinen elämäntapa näkyy semmosena vetelänä olemuksena ja löysyytenä kropassa, eli työn vastapainoksi kannattaa kyllä olla aktiivinen.
Karkki ei välttämättä lihota, mutta ei sitä nyt joka päivä kannata syödä. Vaikuttaa hampaiden kuntoon ja ihoon myös usein.
AP voisi ottaa rutiiniksi aamulla vaikka 30min pilateksen, se vaikuttaisi jo paljon ja se on sitten heti aamusta pois alta. Mieheltä en alkaisi kuittailua kuuntelemaan, ellei mies itse sitten olisi joku aivan superhot joka pitää itsestään todella hyvää huolta (tosin ei se silloinkaan kovin fiksua tietty ole kuittailla). Miltään perusmieheltä en ikinä kuuntelisi puolta sanaakaan arvostelua jostain muutamasta kilosta :DD
Niin ja myös energiatasoihin se karkin mässytys helposti vaikuttaa, eli kun ap "ei jaksa" töiden lisäksi olla aktiivinen, niin siihen voi vaikuttaa juurikin se karkin syöminen (ja ruuduilla vietetty aika)
Passiivisuus ruokkii passiivisuutta, energia kasvaa kun on liikkeessä.
Siis olet lihonut max 4 kiloa ja olet nyt jo löysän ja turvonneen näköinen? Taisit olla laiha läski ennestäänkin...
Vierailija kirjoitti:
Siis olet lihonut max 4 kiloa ja olet nyt jo löysän ja turvonneen näköinen? Taisit olla laiha läski ennestäänkin...
Passiivisilla elintavoilla tullut 4kg näkyy juurikin sellaisena löysyytenä olemuksessa. Vaatteet kiristää ja puristaa, tulee jenkkistä ja pömppistä, reidet lähentyy toisiaan, leuan alla kenties hieman löysää, käsivarsissa kenties hieman löysää jne.
Ihan sama mitä teet, mutta älä ala kehopositiivisuuteen kun peli on sitten menetetty lopullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokavalio, liikunta ja lepo. Ikä on vain pirun huono tekosyy.
On älyllisesti laiskaa syyttää ikää, jne omista valinnoista.
Olet yksinkertainen, et kyllä tiedä mitä ne oikeat valinnat ovat,
Höpö höpö! Liikkelle vaan ja vähän rajoitat syömistä, niin kilot karisee. t. keski-ikäinen, joka viimeiset 10 vuotta aikuiselämänsä hoikimmassa kunnossa.
Pehmeiden rasvojen käyttö lihottaa, käytä siis vain kovia rasvoja.
Mäkin kannustan vaihtamaan näkökulmaa. Tärkeintä tässä ei nyt ole se ulkonäkö, vaan se, mitä sisälläsi tapahtuu. Miten voit, miten jaksat? Jonkinlainen liikuntarutiini on hyvä kehittää ihan oman hyvinvointisi ja jaksamisesi takia. Neljänkympin jälkeen lihaskunnosta saa alkaa jo ihan tosissaan pitää huolta.
Painon suhteen kannattaa harjoittaa lempeyttä. Kroppa muuttuu elämän varrella, eikä se ole mikään katastrofi.
Voit lihoa mutta turha sitten olla kade hoikille kiinteille naisille!
Olen pari vuotta vanhempi kuin sinä. Pituutta 177cm ja painoa tällä hetkellä 59 kg ( neljännellä kuulla raskaana) Työni on paljolti etätyötä. Olen aina harrastanut liikuntaa ja aion harrastaa tulevaisuudessakin. Siirtyessäni etätyöhön, myös painoni nousi; olen ollut aina kuitenkin melko hoikka.
Itse sä näköjää oot ittes lihottamisen alottanut. Et liiku ja syöt paskaa. Siit seuraa et oot vuoden päästä itses ja muiden kunnioituksen menettänyt läskipaska.
Olen itse 50 v ja hyvin pienikokoinen 149 cm, arvaa miten vaikeaa on pyrkiä olemaan normaalipainoinen koska alan lihoa jos syön yli 1200 kaloria päivässä! Kun haluan pudottaa 0,5 kg viikossa saan syödä vain 800-900 kaloria päivässä. Lopetin kasvun 12 vuotiaana eikä kasvupyrähdystä ikinä tapahtunut. Pitää syödä kuin lapsi muutoin alan heti lihoa.
Vierailija kirjoitti:
Siis olet lihonut max 4 kiloa ja olet nyt jo löysän ja turvonneen näköinen? Taisit olla laiha läski ennestäänkin...
50kg lihaksen kanssa näyttää todellakin eriltä kuin 55kg lihakset surkastuneena. Lihas painaa enemmän kuin läski. Ja 159cm varressa pienikin painonnousu näkyy äkimmin.
Miksi et halua pitää kehostasi huolta? Lähtisin siitä...
Mulle oma ulkonäkö on niin valtavan tärkeä asia, etten lipsu tippaakaan mun painon suhteen. Jos olisin sinä, ottaisin itseäni niskasta kiinni:)
Outo kysymys. Itseäsi varten tietysti! Lihasvuus on silti yhteyssä sairauksiin.. Ylipaino = elimistön hiljainen tulehdustila. Vaikka voi se tulehdustila olla muulloinkin. (esim itselläni endometrioosin takia jatkuva). Silti koetan syödä mahd. terveellisesti.
Kyllä kyllä, syöt niin ja näin, et liiku ja stressi vaikuttaa todennäköisesti siihen uneenkin = ikä lihottaa