Mikä sinua ärsyttää teidän työpaikan kulttuurissa?

Tällä alalla on paljon kouluttamattomia tekemässä samaa työtä kuin alalle koulutetut. Osaavat kyllä ne tarvittavat työtehtävät, mutta laajempi ja syvempi ymmärrys syistä ja seurauksista puuttuu. Joissakin paikoissa on ollut se tilanne, että jopa työnjohto on kouluttamaton. Sitten kun yrität pätevämpänä ihan rakentavasti saada korjausta epäkohtiin, parantaa/ tehostaa työmenetelmiä, jopa korjata vääriä tapoja. Yrittää laajentaa sitä ajattelua pitemmälle aikavälille, että kun nyt tehdään suunnitellusti ja isommalla vaivalla, niin myöhemmin päästään helpommalla ja kustannuksetkin pienenee pitemmällä ajalla. Mutta ei. Koko työkulttuuri on koulutettuja halveksuvaa, varsinkin pitempään alalla ilman koulutusta toimineilta. 

Miesten ja naisten kerros erikseen. Samoin miesten ja naisten kahvipöytä. Huono palkka, uskonnollisen ahdistuksen ilmapiiri. Vessojen vähyys ja sijoittelu.

Ärsyttää se jatkuva "kehittäminen". Siis se että pitää kehittää asioita ihan vain siksi, että asioita pitää kehittää. En kritisoi sitä, että jos jossain huomataan epäkohta, niin tietenkin sitä tulee kehittää. Kritisoin sitä, että jos tyyliin kananmuna on aina rikottu kopauttamalla, niin ei sitä tarvitse joka vuosi kehittää uudestaan. Ja kun näitä turhaakin turhempia kehityshankkeita on päällekäin joku kymmenen, niin kyllä se suoraan sanottuna alkaa vituttamaan.

Persupropaganda.

Yksi työntekijä puhuu itsestään ja omista tekemisistään. Kukaan muu ei saa suunvuoroa. 

Valehtelu

TESillä perseen pyyhkiminen

Typeryys johdossa

Ahneus

Se kun johtamistaitoja/henkilöstöosaamista vähätellään. Alallamme on paljon asiantuntijoita, jotka ovat liukuneet yrittäjiksi ja siten työnantajiksi. He eivät itse näe sitä, etteivät voi samaan aikaan olla työpaikkansa kaikissa ruoreissa kiinni. Toisin sanoen ovat surkeita johtamaan muita vaikka osaavat oman työnsä hyvin.

Miten se näkyy? Mm. siinä ettei osata kertoa muille selkeästi mitä heidän työnkuvaansa kuuluu. Perehdyttää ei osata. Sitten muille heitetään jatkuvasti lisää hommia muiden hommien päälle ja suututaan, jos ei tehdä sen mukaan miten he ajattelivat muidenkin ajattelevan.

Minua ei perehdytetty kunnolla käyttämään työpaikan ohjelmistoa. Työnantaja vain sanoi että "kysy noilta muilta työntekijöiltä jos on kysyttävää" - eli ei antanut selkeästi perehdytystyötä kenellekään, eikä osoittanut vaatimustasoa omalle osaamiselleni ohjelman käyttöön. Muutama päivä tämän jälkeen tiuskaisi vain, että enkö ole huomannut että siellä ohjelmistossa on minulla yksi rästitehtävä. Olin ihan hämilläni että mikä rästitehtävä? Niin, ei kukaan ollut minulle kertonut että siellä on joku rästitehtäväosiokin olemassa...

Se ettei tervehditä.

Aina välillä se, että valitetaan jostakin epäkohdasta ja kun joku ottaa asian esille palaverissa johdon kanssa tms., niin kukaan ei sano oikein mitään. Ja ei, meillä ei ole pelottava johto. Välillä tuntuu, että ihme lapasia ihmiset. Kyllä pitäisi olla rohkeutta asiallisesti sanoa ja keskustella epäkohdista, omassa huoneessa muille valittaminen ei ainakaan asiaa auta.

Masentunutta esittävälle henkilölle ei saa antaa töitä ettei masennu lisää. Kertoo kuitenkin kahvipöydässä naureskellen miten helppoa on ollut esittää masentunutta jotta välttää kaiken uuden opettelun ja lisätyöt. Ei ilmeisesti edes ymmärrä että joku muu ne työt tekee. Tai ei välitä. Ja tästä henkilöstä ei päästä millään eroon.

Ihan tolkuton diskuteeraaminen. Kaikesta puhutaan ja puhutaan ja spekuloidaan ja vatuloidaan asioita, joista saisi faktat selville viidessä minuutissa ja voisi tehdä päätöksiä. 

Välistä pitäisi myös tehdä asioita.

Pilkunviilaaminen. Yhteisistä palavereista ei tunnu tulevan mitään, kun pari tyyppiä miettiin NIIIIIN tarkkaan, siis liian tarkasti jokaikistä sanaa (ohjeistusten tekeminen) tai ranskalaisen viivan paikkaa. Itsekin olen tarkka, mutta yksin saisin tehtyä kolme kertaa nopeammin asiat kuin yhdessä. Vaatii ihan hulluna hermoja ne palaverit. 

Spekulointi toisista, niin kuin oltaisiin eskarilaisia. "Mikshän se ei lähtenyt lounaalle?". 

Myös kun keski-ikäiset tädit puhuu kilpaa omista asioistaan suu vaahdoten. Oikein kilpaillaan kuka pääsee seuraavaksi ääneen. Itse tyytyväisenä olen hiljoksiin, eipähän tule ylijaettua omia asioita.

Luokattoman huono esimiestyö. Omassa varassa ollaan, ja nykyinen pomo on erityisen vaikeasti lähestyttävä, osa jopa pelkää. Ongelmia on lisäksi ihan kaikessa palkanmaksusta välttämättömien työvälineiden tilaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Pilkunviilaaminen. Yhteisistä palavereista ei tunnu tulevan mitään, kun pari tyyppiä miettiin NIIIIIN tarkkaan, siis liian tarkasti jokaikistä sanaa (ohjeistusten tekeminen) tai ranskalaisen viivan paikkaa. Itsekin olen tarkka, mutta yksin saisin tehtyä kolme kertaa nopeammin asiat kuin yhdessä. Vaatii ihan hulluna hermoja ne palaverit. 

Uskoisin ymmärtäväni tämän. Itse pidän itseäni kuitenkin aika huolellisena ym. ja silti on joku työkaveri, jonka seurassa tulee aina sellainen tunne, että olisin hirveä hutilus.

Muutama perseennuolija.

Mistään asiasta ei saa antaa negatiivista palautetta. Pomo tietysti saa antaa työntekijälle negatiivista palautetta ihan vapaasti ja vähän loukkaavastikin, mutta työntekijä saa antaa vain positiivista palautetta ja pitää olla positiivinen suhtautuminen.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää se jatkuva "kehittäminen". Siis se että pitää kehittää asioita ihan vain siksi, että asioita pitää kehittää. En kritisoi sitä, että jos jossain huomataan epäkohta, niin tietenkin sitä tulee kehittää. Kritisoin sitä, että jos tyyliin kananmuna on aina rikottu kopauttamalla, niin ei sitä tarvitse joka vuosi kehittää uudestaan. Ja kun näitä turhaakin turhempia kehityshankkeita on päällekäin joku kymmenen, niin kyllä se suoraan sanottuna alkaa vituttamaan.

Ne kehittäjät ovat myös yleensä niitä, jotka eivät ymmärrä kehittämänsä aluetta ruohonjuuritasolla lainkaan.  Pelkää kaaosta saavat aikaan.

Jyrät, jotka eivät ole esihenkilöitä, mutta päättävät epäsuorasti työnjaon, itselleen eduksi tottakai. Kieltäytyvät turhanpäiväisistä syistä ottamasta joitain työtehtäviä ja luulevat muiden ne tekevän. Miksei voida arpoa työtehtäviä? Ai niin, silloin esihenkilöiden turhuus paljastuisi.

"Omat paikat" Ja jos uusi erehtyy istumaan jonkun vakkarin paikalle tämä nöyryytetään kaikkien edessä.