Mikä sinua ärsyttää teidän työpaikan kulttuurissa?

Vierailija kirjoitti:

Painostaminen multi-taskingiin ilman, että palkka nousee. En tule tekemään kahden ihmisen työtehtäviä ellei se näy palkassa, onneksi liitto on tässä työntekijän tukena eikä pomo uskalla antaa kenkää.

Eräs pomo oli palkkaamassa minua töihin vähän päälle 2000 euron brutto palkalla. Yllättäen alkoi puhumaan toisesta hommasta että tekisin siinä sivussa.

Tiesin että se alkuperäinen homma työllistää minut täysin joten oletin työpäivän silloin olevan 2 kertaa pitempi tai sitten palkan kaksi kertaa suurempi. Eihän siitä sitten sopimusta syntynyt.

Vierailija kirjoitti:

Nepotismi. Otetaan johtajan pentu suoraan kauppakorkeasta pikkupomoksi ja pentu raportoi kaiken johtajalle. Ei tietenkään itse osaa mitään tehdä, mutta käskyttää muita minkä ehtii. Kenellepä valitat, kun asiakkailta tulee tulenkatkuista viestiä pennun osaamattomasta toiminnasta?

Oispa kauppakorkeasta kun ottavat amiksesta. Muutamassa työpaikassa olen ollut alaisena pomolle joka on ison pomon ryyppykaveri. Ei mitään alaan liittyvää tutkintoa.

Positiivisuus. Sellainen, että mitään negatiivista ei saa sanoa ääneen. On vain haasteita, joihin on ratkaisuja, pöhinää ja hyvää yhteishenkeä. Hyi helvetti miten toksinen ympäristö! Irtisanoutuisin, muttei ole varaa, haen kyllä koko ajan muita hommia.

Pomo jolle nousee valtapäähän ja tulee jumaluuskompleksi. Tämä ilmenee vaaratilanteiden luomisena ja kaikkien sääntöjen jopa suomen lain rikkomisella.

Se, että pomolla on yksi kultapoika, tämä ruskeakieli on myös mestari välttämään töitä. 

Hehkutetaan hyvää ryhmähenkeä ja yhteistä huumoria, mutta seläntakana puukot senkun viuhuu. Naisvaltainen juorutyöyhteisö, missä kaikki saa samaa palkkaa työpanoksesta riippumatta.

Juuri tuo oli ex-työpaikassa, että tiimin yhteishenkeä pidettiin jotenkin todella hyvänä, erityisenä jopa. Lähdin sitten toiseen työpaikkaan ja toisen lähtijän kanssa juteltiin, että eihän se yhteishenki nyt kovin kummoinen loppuunsa ollut. Jokaisessa työpaikassa, jossa ihmisillä perus käytöstavat hallussa on vähintään yhtä hyvä tai parempi yhteishenki.

Nykyisessä paikassa on moni asia kohdallaan, mutta se bisnes ja isot tärkeät asiakkaat ajaa siihen että esim. vanhat kivat projektit pitää siirtää toisille ja itse hypätä yks kaks uuteen projektiin, mikä ei ole edes kovin mielenkiintoinen..

Se että pomo tunkee jälkikasvunsa töihin (kun eivät muualta saaneet), kiusallista.

Vierailija kirjoitti:

Positiivisuus. Sellainen, että mitään negatiivista ei saa sanoa ääneen. On vain haasteita, joihin on ratkaisuja, pöhinää ja hyvää yhteishenkeä. Hyi helvetti miten toksinen ympäristö! Irtisanoutuisin, muttei ole varaa, haen kyllä koko ajan muita hommia.

Suosittelen miesvaltaista alaa missä ei esitetä positiivista vaan ollaan negatiivisia. Kaikki pask# elämästä kaadetaan surutta aina toisen niskaan eli olet sylkykuppi toisen pahalle ololle. Mitään yhteishenkeä ei ole ratkaisuja ei haeta vaan haukutaan muita. toisten haistattelu on ihan normi alan käytäntö ja käytöstavat, toisten kunnioittamisella on pyyhitty persettä. Ei ole vuottakaan ettei väh. kaksi työntekijää ole saikulla burnoutissa.

Vierailija kirjoitti:

Hehkutetaan hyvää ryhmähenkeä ja yhteistä huumoria, mutta seläntakana puukot senkun viuhuu. Naisvaltainen juorutyöyhteisö, missä kaikki saa samaa palkkaa työpanoksesta riippumatta.

Eli tilanteen korjaa että toiset saa enemmän palkkaa kuin toiset? silloin kukaan ei noki toista selän takana?

Se, että työpaikan vanhemmat naiset pyrkivät jakamaan joitain itselle määrättyjä tehtäviä nuoremmille työntekijöille.

Ai nämä asiatko ovat ihan yleisiä nykyään? Ei se sitten varmaan työpaikkaa vaihtamalla parane... Miksi maailma on muuttunut tällaiseksi?

Se, että on pakollisia palavereja ja tilaisuuksia, jotka alkavat kello 8:00, vaikka periaatteessa aamuliukuma on kello yhdeksään asti.

Siis liukuma on vrallisesti mutta ei käytännössä.

Aamuvirkkuja tämä ei varmaan kuitenkaan haittaa.

Se että oletetaan ihmisten tekevän töitä myös työajan jälkeen illalla. Ilman ylityökorvausta tietenkin.

Huono ilmapiiri ja osaamaton johtaminen.

Ei niinkään esihenkilöt vaan ylempi johto joka tekee päätökset ja se vaikuttaa henkilöstöön joka vaihtaa työpaikkaa ja osaajat lähtee ja tilalle tulee osaamatonta jees jees henkilöitä joille pitää opettaa kaikki tehtävät jolloin potkut on siitä palkintona usein yt neuvotteluiden jälkeen. Näin se ilmapiiri vaikuttaa kaikkiin ja monet vaihtavat työpaikkaa sen takia eniten. Varsinkin valtiolla.

Ärsyttää, että on paljon ulkoisia tekijöitä jotka vaikuttavat työn tulokseen, mutta vain numeroita tuijotetaan. Syyt epäonnistumiseen nähdään työntekijöiden sisäisissä ominaisuuksissa: "yritä kovemmin". Yrityksen määrästä riippumatta tulos on sama.

Meillä nämä nuoret istuvat pomon polvella ja puhuvat kivoja että saisivat paremman palkan ja työn.

Vierailija kirjoitti:

Pahan puhuminen kollegoista.

Juuri näin. Meillä eräs miesope puhuu pahaa opeista, muista kouluista ja on omasta mielestä niin hyvä työntekijä. 

Hieman ärsyttää oma nykyinen esimies, joka on etevä ottamaan kunnian muiden tekemästä työstä itselleen, mutta jolta ei saa päätöstä irti eikä suoraa vastausta. Eikä tiedota asioista omaa organisaatiota, tieto kun on valtaa.

Ainoa syy miksi hän mun arvion mukaan etenee urallaan, on se että hän kuuluu ikään kuin vakiokalustoon. Isän firman kautta mukana alalla jo juniorina, sitten tässä yhtiössä jostain vuodesta 2010. Ollut mukana niin monessa yhtiömuutoksessa, että pitää hallussaan sellaista historiatietoa, jolla on riittävästi arvoa jotta ymmärtää olla jakamatta sitä. Iso kupla koko kaveri. Eikä mulla ole mitään periaattellista ongelmaa esimiesten suhteen: olen itsekin sellainen ja jostain kahdeksasta eri esimiehestä olen vain kahta pitänyt inkompetenttina urani aikana.

Henkisesti teinin tasolle jääneet keski ikäiset naiset jotka kuppikuntina eivät edes tervehdi,puhuvat työntekijöitä sanoilla se. Eivät tajua todellisuudessa yhtään mitään mitä kentällä tapahtuu,eivät kuuntele työntekijöitään, vaativat ja vaativat ilman että pystyy tekemään niitä asioita.