Lonkkaleikkauksesta kellään kokemusta? Kuka maksaa,jos kyseessä yli 80v eläkeläinen?
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se ihan julkisella maksetaan. Voi tulla joku pieni maksu esim 100e sairaalayöstä. Toki lääkäri arvioi, että voiko leikata. Iso leikkaus on.
arviot tehdään hyvissä ajoin ja v 2019 odotin leikkaukseen n 6-7 kk, olin kävelykunnossa mutta tuntui välillä kipua jne, sairaalayö on 49 ja risat oli v 201
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäisiä leikataan harvoin. Toipuminen ei ole niin yksinkertaista tuossa iässä.
Leikkaus on fyysisesti rankka. Lonkkaleikkauksessa potilas menettää verta, ja joutuu toipumisen aikana lepäämään mikä nopeasti huonontaa kuntoa, vaikka kuinka kuntoutettaisiin. Valitettavasti niin usein olen nähnyt vanhuksia, jotka yksinkertaisesti kieltäytyvät nousemasta ylös, vaikka fysioterapeutit ja hoitajat sitä yrittävät.kipulääkkeet väsyttävät ja voivat tehdä vanhuksen todella sekavaksi.
Elämä voi olla mielekkäämpää hyvällä kipulääkityksellä kuin leikkauksella.
Mikä on se hyvä kipulääkitys? Burana ja Panadol? Eivät riitä välttämättä. Koksibit? Voi käyttää viikon (vahvoja), sydänriskit. Opioideja ei määrätä koska USAssa oli opioidikriisi. Jos joku lääkäri määrää, seuraava poistaa eikä uusi reseptiä.
Vierailija kirjoitti:
Minua arvostellaan kun noin 75 vuotiaana alkoi lonkka vaivata. Mikset oo liikkunut, jumppaa, voimistele, kuntouta.
Mikä saa nelikymppisen tarvitsemaan uudet lonkat/polvet?
mulla oli pahanlaatuinen kuluma, oon tehnyt kaikkea, olen liikkuvainen, leikkaus kumpaankin polveen, eriaikoina ja hyvin pääsee kulkemaan. Leikkausta ei tarvitse pelätä ja aika pian kuntoutuu, liikkua täytyy .
Vierailija kirjoitti:
Minua arvostellaan kun noin 75 vuotiaana alkoi lonkka vaivata. Mikset oo liikkunut, jumppaa, voimistele, kuntouta.
Mikä saa nelikymppisen tarvitsemaan uudet lonkat/polvet?
Mun kohdalla tosi raskas fyysinen työ ja sukurasitekin ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Minua arvostellaan kun noin 75 vuotiaana alkoi lonkka vaivata. Mikset oo liikkunut, jumppaa, voimistele, kuntouta.
Mikä saa nelikymppisen tarvitsemaan uudet lonkat/polvet?
Artroosi.
Vierailija kirjoitti:
kaikki maksaa, tarvii apua siivoukseen, kauppa, ruoat jne.
Itse olin paljon nuorempi ja olin polvileikkauksessa, ennakoin edeltä, ostin kuivatuotteita, tein pakkaseen ruokia, siivosin, jääkaappiin ruokia, hedelmiä jne. En tarvinnut yhtään Apua.
Polvileikkauksesta toipuminen on pidempi ja kivut kovemmat kuin lonkkaleikkauksen jälkeen. Hyvä kun varauduit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos arvioidaan välttämättömäksi, yhteiskunta maksaa, tietysti sairaalassaolosta menee maksu. Jos kyse tekonivelleikkauksesta, sairaalassaoloaika ei yleensä ole edes kovin pitkä.
3 päivää
Vanha ihminen ei välttämättä ole kotikuntoinen vielä tuossa vaiheessa, joten on syytä varautua siihen, että potilas siirtyy leikkaavasta sairaalasta johonkin muuhun sairaalaan kuntoutukseen ja vasta sieltä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua arvostellaan kun noin 75 vuotiaana alkoi lonkka vaivata. Mikset oo liikkunut, jumppaa, voimistele, kuntouta.
Mikä saa nelikymppisen tarvitsemaan uudet lonkat/polvet?
Artroosi.
Sehän se vanhallakin mutta vanhaa voi arvostella. Et oo pitänyt lihaksia kunnossa. Hyvä että nuoria leikataan. Minä joudun kärsimään lonkastani loppuikäni. Rollaattorin kanssa
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos arvioidaan välttämättömäksi, yhteiskunta maksaa, tietysti sairaalassaolosta menee maksu. Jos kyse tekonivelleikkauksesta, sairaalassaoloaika ei yleensä ole edes kovin pitkä.
3 päivää
Vanha ihminen ei välttämättä ole kotikuntoinen vielä tuossa vaiheessa, joten on syytä varautua siihen, että potilas siirtyy leikkaavasta sairaalasta johonkin muuhun sairaalaan kuntoutukseen ja vasta sieltä kotiin.
Niitä jatkokuntoutuspaikkoja ei automaattisesti tänäpäivänä ole ja kyllä se jatkokuntoutus voidaan kotonakin tehdä. Käytännössä sairaalaan päätyy ne jotka eivät kuntoudu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäisiä leikataan harvoin. Toipuminen ei ole niin yksinkertaista tuossa iässä.
Leikkaus on fyysisesti rankka. Lonkkaleikkauksessa potilas menettää verta, ja joutuu toipumisen aikana lepäämään mikä nopeasti huonontaa kuntoa, vaikka kuinka kuntoutettaisiin. Valitettavasti niin usein olen nähnyt vanhuksia, jotka yksinkertaisesti kieltäytyvät nousemasta ylös, vaikka fysioterapeutit ja hoitajat sitä yrittävät.kipulääkkeet väsyttävät ja voivat tehdä vanhuksen todella sekavaksi.
Elämä voi olla mielekkäämpää hyvällä kipulääkityksellä kuin leikkauksella.
Mikä on se hyvä kipulääkitys? Burana ja Panadol? Eivät riitä välttämättä. Koksibit? Voi käyttää viikon (vahvoja), sydänriskit. Opioideja ei määrätä koska USAssa oli opioidikriisi. Jos joku lääkäri määrää, seuraava poistaa eikä uusi reseptiä.
Hyvä kipulääkitys on yksilöllinen. Mikä kivun aiheuttaa ja vielä yksilölliset tekijät vaikuttavat? Panadol on tiettyyn asti hyvä lääke. Burana on hyvä tarvittaessa, mutta vaarallinen pidempiaikaisen. Vanhuksilla on usein buprenorfiinia ja fentanylia määrättynä, jos on pahat nivrlrikkokivut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua arvostellaan kun noin 75 vuotiaana alkoi lonkka vaivata. Mikset oo liikkunut, jumppaa, voimistele, kuntouta.
Mikä saa nelikymppisen tarvitsemaan uudet lonkat/polvet?
Artroosi.
Sehän se vanhallakin mutta vanhaa voi arvostella. Et oo pitänyt lihaksia kunnossa. Hyvä että nuoria leikataan. Minä joudun kärsimään lonkastani loppuikäni. Rollaattorin kanssa
Vammauduin urheillessa, ja röntgenkuvista paljastui rakenteellinen vika, joka altisti nivelrikolle. Nelikymppistä ei olisi haluttu leikata, koska sanottiin etteivät lonkan tekonivelet pysy kuin 5-10 vuotta, minkä jälkeen täytyy leikata uudestaan, ja uusintaleikkaukset epäonnistuvat kuulemma aina. Nyt minulla on kuitenkin ollut molemmissa lonkissa proteesit yli 20 vuotta.
Mikä sitten on ihanteellinen ikä jos 40 on liian nuori ja 80 liian vanha?
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos arvioidaan välttämättömäksi, yhteiskunta maksaa, tietysti sairaalassaolosta menee maksu. Jos kyse tekonivelleikkauksesta, sairaalassaoloaika ei yleensä ole edes kovin pitkä.
3 päivää
Vanha ihminen ei välttämättä ole kotikuntoinen vielä tuossa vaiheessa, joten on syytä varautua siihen, että potilas siirtyy leikkaavasta sairaalasta johonkin muuhun sairaalaan kuntoutukseen ja vasta sieltä kotiin.
Kyllä, näin kävi vanhalle äidilleni, eikä hän kuntoutunut koskaan. Nyt vetää kipulääkkeitä kroonisesti.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos arvioidaan välttämättömäksi, yhteiskunta maksaa, tietysti sairaalassaolosta menee maksu. Jos kyse tekonivelleikkauksesta, sairaalassaoloaika ei yleensä ole edes kovin pitkä.
3 päivää
Vanha ihminen ei välttämättä ole kotikuntoinen vielä tuossa vaiheessa, joten on syytä varautua siihen, että potilas siirtyy leikkaavasta sairaalasta johonkin muuhun sairaalaan kuntoutukseen ja vasta sieltä kotiin.
Niitä jatkokuntoutuspaikkoja ei automaattisesti tänäpäivänä ole ja kyllä se jatkokuntoutus voidaan kotonakin tehdä. Käytännössä sairaalaan päätyy ne jotka eivät kuntoudu.
Itseasiassa juuri noin. Tarkoitinkin lähinnä sitä, että vanhus ei välttämättä kolmessa päivässä kuntoudu siten, että pärjäisi kotona edes kotihoidon avustuksella. Erikoissairaanhoidosta - jossa siis tekonivelleikkaus tehdään - pyritään kuitenkin siirtämään mahdollisimman pian jonnekin muualle. Jos kotiin ei voi siirtää, jonnekin perusterveydenhuollon puolelle tai vaikkapa hoivakotiin nk kriisipaikalle.
Mulle on laitettu toiseen lonkkaan tekonivel 30-vuotiaana. Ihan julkisen sairaalan vuorokausimaksut meni ja itse ne piti maksaa. Suurimman osan toki maksaa yhteiskunta koska eihän tuo vuorokausimaksu kata kuin pienen murto-osan kuluista.
Jaa että miksi noin nuorena mulle tekonivel? Mulla reisiluun päässä kuoliota ilmeisesti sädehoidon ja/tai kortisonin aiheuttamana ja siitä piti poistaa 25%. Että hei vain tutuille. :D
Kaunis ajatus että pysritään siirtäämään mutta kun käytäntö tällähetkellä on se että perusterveydenhuollossa ei ole tilaa eikä varsinkaan kuntoutusta. Kriisipaikat täytyy niistä muistisairaista jotka harhailee ulkona. Tilanne entisestään huonontuu nyt kun lomat on alkaneet ja yksiköitä menee kiinni kesäsulkujen ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kaunis ajatus että pysritään siirtäämään mutta kun käytäntö tällähetkellä on se että perusterveydenhuollossa ei ole tilaa eikä varsinkaan kuntoutusta. Kriisipaikat täytyy niistä muistisairaista jotka harhailee ulkona. Tilanne entisestään huonontuu nyt kun lomat on alkaneet ja yksiköitä menee kiinni kesäsulkujen ajaksi.
Tämäkin pitää paikkansa ja valitettavasti on niitä vanhuksia, jotka lonkan tai polven tekonivelleikkauksen jälkeen eivät koskaan kuntoudu kunnolla. Koska olitpa laitoksessa tai kotona, kuntoutuminen vaatii todella paljon omatoimisuutta. Sängynpohjalle ei saa jäädä makaamaan. Fyssari käy muutaman kerran neuvomassa, mitä pitää tehdä, mutta itse pitää treenata silloinkin, kun fyssari ei ole paikalla.
Ei kannata tuon ikäistä enää leikata. Riskit suuremmat kuin mahdollinen hyöty.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata tuon ikäistä enää leikata. Riskit suuremmat kuin mahdollinen hyöty.
Ei lääkärit ajattele hyötyjä. Jos resursseja on leikata niin toki leikataan. Kokonaisuutena ei niitä resursseja edelleenkään ajatella. Vaikka resursseja ei olisi kuntouttaa mutta leikkaukseen kyllä niin kyllä se lonkka korjataan.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata tuon ikäistä enää leikata. Riskit suuremmat kuin mahdollinen hyöty.
Tämäkin on vähän kakspiippuinen juttu. Jos leikkaus onnistuu ja potilas siitä kuntoutuu, potilas saattaa hyvinkin pärjätä yli 10 vuotta ilman, että tarvitsee edes kotihoidon käyntejä. En ole koskaan tullut laskeneeksi, mitä esimerkiksi 10 vuotta kotihoidon käynnit kerran päivässä tai vaikkapa 3 kertaa päivässä tulisi yhteiskunnalle maksamaan. Nivelrikkoon kun ei kuole, saattaa potilas - leikattiin tai ei - elää vaikka 100-vuotiaaksi. Nykyisin tekonivelleikkaukset tehdään yleisanestesian sijasta yleensä spinaalipuudutuksessa, joten anestesian aiheuttamia riskejä ei ole. On siis turvallisempaa iäkkäällekin potilaalle kuin mitä oli silloin, kun tehtiin aina yleisanestesiassa. Toki selkäydinpuudutuksessa ja leikkauksessa yleensäkin on omat riskinsä,
Minua arvostellaan kun noin 75 vuotiaana alkoi lonkka vaivata. Mikset oo liikkunut, jumppaa, voimistele, kuntouta.
Mikä saa nelikymppisen tarvitsemaan uudet lonkat/polvet?