Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mietin et olenko ärsyttävä kun kehun lapsiani tai kerron heidän onnistumisistaan
10.06.2024 |
Huomaan et jotkut ihmiset eivät enää samalla tavalla pidä yhteyttä, heillä siis saattaa olla samanikäisiä lapsia ja olen ollut aistivinani että tämä saattaisi olla yksi syy..
En siis ajattele että omat lapseni olisivat parempia kuin muut, enkä ajattele että ovat täydellisiä, vaikka ovat pärjänneet suht hyvin koulussa ja harrastuksissaan ja olen ollut aidosti iloinen ja ylpeä heistä. Jotenkin aistin että joitakin tämä jollain tapaa saattaa ärsyttää. En siis myöskään kokoajan puhu heistä, mutta harmittaa se että pitäisi olla ihan hiljaa vaan jotta toinen ei pahoittaisi mieltään.
Minulla on toisaalta myös ystäviä jotka kehuvat paljon lapsiaan ja minusta se on ihan ok ja hyvä että ovat aidosti ylpeitä omista lapsistaan, etenkin jos sille on oikeasti aihetta.
Kommentit (225)
Ja sit on ne ihmiset, jotka kykenee keskustelemaan myös aiheista jotka ei erityisemmin kiinnosta, oli ne sit lapsia, koiria tai golftuloksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla samoja kokemuksia, kuin AP. Varoin puhumasta lapsistani, kerroin mikäli toinen puhui hyvää lapsistaan. Joku voinut menettää lapsen, on sairas lapsi ymym. Korrekti on hyvä olla. Paljon jäi sanomatta hyviä asioita heistä. Nyt jo aikuisia, ne lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin tuo ainut syy on miks yhteydenpito lakannut, mutta voi olla osasyy.
Ruuhkavuosissa elävät eivät juuri jaksa tuollaista. Ite en voi sietää omien lasten suitsutusta. Ei helvata ajattelen monesti kun alkaa se omien lasten todistusten, onnistumisten ym kertominen.
Miksi sitten kysellään toisen kuulumisia jos mitään ei kuitenkaan haluta edes kuulla?
Niin jos kertoisikin niitä kuulumisia eikä pelkkiä todistusarvosanoja ja suorituksia.
Jos kysyt mitä lapselle kuuluu, niin mitä olet valmis kuulemaan? Ihan vilpittömästi kysyn. En ikinä ole kertonut todistusarvosanoja ellei joku ole kysynyt, mut olisko parempi silloinkin et valehdellaan alakanttiin jos keskivertoa
Ettei toiselle tule paha mieli, kun oma lapsi ei ole yhtä hyvä. Taitaa tälle mielensä pahoittajalle itselleen kaikki olla kilpailua. Suomalaiset on varsinainen mielensä pahoittaja kansa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on häiritsevää, jos toisella ei ole lapsia tai edes miestä. Ja osa lapsen omaavista voi ehkä haluta puhua muusta joskus. Jos jollakin on myös lapsia ja kehuu omiaan, silloin ehkä toimii.
Just tää, että pitää osata valita seura. Lapsiaan kehuvat vanhemmat on lapsettomalle vähän kuin koiransa näyttelymenestyksellä ja luonnetestituloksilla retostelisi jollekin ihmiselle, jota koirat ei niin kiinnosta.
No joo, nämä koiraihmiset menee kyllä samaan sarjaan. Muitakaan koiranomistajia ei oikeasti kiinnosta sun koiran sertit, ellei itse satu olemaan samanlainen höyryäjä.
Koiraihmiset todella on oma lajinsa. Ja tosi monet ihmiset puhuu muutenkin liikaa ja jaarittele ja juurikin esim valittaa. Ei minua haittaa se että joku
Entä joku lapsen uloste? Onko se kiinnostavampaa?
Vierailija kirjoitti:
Miten lapset suhtautuu siihen, että äiti kehuu heidän saavutuksiaan jatkuvasti muille? Tuleeko lapsille tunne, että on pakko suorittaa ja pärjätä, että kelpaa vanhemmille?
En kehu jatkuvasti, mutta kehun ja kerron jos on aihetta läheisille ja sukulaisille. Lapsille tietenkin ensisijaisesti itselleen. Lapset itsevarmoja ja heillä hyvä itsetunto. Eivät stressaa liikoja tai ota paineita, jos joskus epäonnistuvat, ja varmaan sen takia yleensä onnistuvatkin. Eivät myöskään yritä ylentää itseään suhteessa muihin, vaan osaavat myös kehua ja tsempata kahvia. Tämä myös tärkeää. T. Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on häiritsevää, jos toisella ei ole lapsia tai edes miestä. Ja osa lapsen omaavista voi ehkä haluta puhua muusta joskus. Jos jollakin on myös lapsia ja kehuu omiaan, silloin ehkä toimii.
Just tää, että pitää osata valita seura. Lapsiaan kehuvat vanhemmat on lapsettomalle vähän kuin koiransa näyttelymenestyksellä ja luonnetestituloksilla retostelisi jollekin ihmiselle, jota koirat ei niin kiinnosta.
No joo, nämä koiraihmiset menee kyllä samaan sarjaan. Muitakaan koiranomistajia ei oikeasti kiinnosta sun koiran sertit, ellei itse satu olemaan samanlainen höyryäjä.
Koiraihmiset todella on oma lajinsa. Ja tosi monet ihmiset puhuu muutenkin liikaa ja jaarittele ja juu
Niin ehkä joku vanhempi kehuu että lapsi hyvä ulostamaan? 🤔🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapset suhtautuu siihen, että äiti kehuu heidän saavutuksiaan jatkuvasti muille? Tuleeko lapsille tunne, että on pakko suorittaa ja pärjätä, että kelpaa vanhemmille?
En kehu jatkuvasti, mutta kehun ja kerron jos on aihetta läheisille ja sukulaisille. Lapsille tietenkin ensisijaisesti itselleen. Lapset itsevarmoja ja heillä hyvä itsetunto. Eivät stressaa liikoja tai ota paineita, jos joskus epäonnistuvat, ja varmaan sen takia yleensä onnistuvatkin. Eivät myöskään yritä ylentää itseään suhteessa muihin, vaan osaavat myös kehua ja tsempata kahvia. Tämä myös tärkeää. T. Eri
Siis kaveria piti kirjoittaa, ei kahvia! =)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ketään kiinnosta sun lapset
Täällä elämäänsä kyllästyneet ja katkerat kaikki peukuttaa tällaista kommenttia, ei kannata välittää.
Mutta siis oikeasti jotkut ihmiset kokevat olonsa heti huonommaksi jos joku muu on jossain parempi. Ja paljon on sellaista et pitää olla samanlainen ja yhtä hyvä kun joku toinen. Joku tai jonkun lapsi saa uuden mekon/lelun/tms ja heti pitää ostaa samanlainen koska muuten on jollain tapaa huonompi. Huonosti itsetunnosta kertoo.
Tuollainen on ahdistavaa. Et kaikki pitäis saada samat kun joku muukin. Ollaan jossain lomamatkalla, niin auta armias heti seuraavalla lomalla tuttavaperhe menee samaan paikkaan.
Toisen kopioiminen on todella ärsyttävää. Eikö näillä ihmisillä ole mitään omaa? Kaikkiko pitää kopioida. Arvatkaas miksi näille tyypeille en kerro juurikaan mitään. En vaan jaksa.
Jo koululaisena oli yksi kaveri, josta tuli ex kaveri, koska matki kaikessa, hiukset, vaatteet, reppu ja muut. Sitten meidän piti ostaa käsityötuntia varten kankaat ja parin viikon kuluttua tällä tyypillä oli sama kangas kuin minulla. Ja hän teki samanlaiset raitahousut kuin minä. Voi luoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi olla tosiaan vaikea ymmärtää, jos itse ei kamppaile kateuden tunteiden kans vaan osaa olla aidosti onnellinen toisten menestyksestä ja onnistumisista. Tosi monet on esim masentuneita ja katkeria. Silloinhan iloitaan vaan toisten epäonnistumisista, itselle tulee silloin hetkellisesti parempi olo.
Niin. Tosi vaikea ymmärtää miten kateelliset ihmiset ei kuuntele innoissaan, kun kerron miten Musti viikonlopun jälkikokeessa hienolla suorituksella haastavissa keliolosuhteissa saavuutt käyttövalion arvon. Nyt se on paitsi MVA, KVA. Ja entäs Mustin jalostusindeksit... ja terveystulokset. Täyttää täydellisesti rotuyhdistyksen jalostussuositukset.
Riippuu kuinka paljon puhut. Minusta lapset ovat loppujen lopuksi tylsä aihe, kuulisin mieluummin henkilön omia ajatuksia. Varsinkin työpaikalla on puuduttavaa, kun moni nainen tuntuu kuvittelevan että olen naisena kiinnostunut heidän lapsiensa asioista. Mutta noin suuressa skaalassa minusta se, ettei kaikilla kaverikemiat niin sanotusti kohtaa, on ihan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joko opit tästä keslustelusta?
Haluatko kuulla rehellisesti mitä opin? Että kyllä, toiset todella pitävät ärsyttävänä kuulla sitä että toisella menee hyvin, lapset menestyy ja että on aidosti onnellinen omien lastensa puolesta. Huomaan nyt että tämä on todella herkkä aihe monelle. Minun on ollut hyvin vaikea ymmärtää, koska ajattelen itse niin eri tavalla, päinvastoin kuuntelen ihan mielelläni sitä kun muut kertovat elämästään, toisaalta olen myös sellaisella alalla että se on välttämätöntä. Nyt kuitenkin ymmärrän miten kova pala se tosiaan monelle on ja miten sairaan ärsyttävää se saattaa olla, joten pitääpä jatkossa olla tosi varovainen ettei vaan pahoita ihmisten mieliä.
Silti yleensä jos itseäni ärsyttää joku asia suunnattomasti, niin mietin miksi se herättää sellaisia tunteita. Jos joku on rasittava niin hyvä, ehkä ei pidä olla tekemisissä. Mutta jos kaikki on ärsyttäviä niin ehkä silloin syytä mennä itseensä? Samoin toisaalta myös jos kaikki pitää ärsyttävänä. Onneksi minulla on kuitenkin paljon ystäviä joita kiinnostaa kuulla mitä perheellemme kuuluu, pärjään kyllä ilman näitä ihmisiä/tätä ihmistä.
Lähinnä avasin tämän keskustelun kun mietin että voiko tämä välien etääntyminen oikeasti johtua tällaisesta ja kyllä voi! Harmittaa vaan kaverin puolesta jos vaikka kokee jotain huonommuutta ilman syytä. Toki voihan se olla että olen hänen mielestään vaan ärsyttävä, varsinaista syytä en voi tietää mistä ärsytys johtuu. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Riippuu kuinka paljon puhut. Minusta lapset ovat loppujen lopuksi tylsä aihe, kuulisin mieluummin henkilön omia ajatuksia. Varsinkin työpaikalla on puuduttavaa, kun moni nainen tuntuu kuvittelevan että olen naisena kiinnostunut heidän lapsiensa asioista. Mutta noin suuressa skaalassa minusta se, ettei kaikilla kaverikemiat niin sanotusti kohtaa, on ihan ok.
Olet vain kateellinen ja katkera, mussunmussuun muu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärsyttää se.
Aivan kuin se olisi sinun ansiotasi että menestyvät koulussa tai harrastuksissa. Kun se ei ole, niin turha sillä on ylpeillä.
Minä olen onnellinen lapseni puolesta, mutta nämä ylpeä äiti -postaukset on 🤢🤮
Samaa mieltä et kopioijat ärsyttäviä! Itselläni myös paljon kokemusta tällaisista.. Nyt lapsellani kaveri joka kopioi häntä ihan kaikessa, ja lapsi ihan raivona Koitan hänelle vaan sanoa et sullon niin hyviä ideoita ja mahtava tyyli, et kaveri vain ihailee, mutta arvaa vaan meinaako hajota pää kun saa jonkun uuden takin ja parin päivän päästä kaverilla samanlainen. Ja siis ihan samanlaisia vaatteita on kuitenkin, leluja, pyörä, puhetyyli ja samat harrastuksetkin haluaisi. Ehkä jotkut haluaisi olla kokonaan toinen ihminen?
Lapsistaan jatkuvasti puhuvat ihmiset ovat oikeasti tosi tylsää seuraa. Ymmärrettävää vauva- ja taaperoaikana, mutta ihan aidosti ystävillä ei kiinnosta toisten lasten koulumenestykset ym. Itse haluan aina puhua ihan muista asioista omien ystävieni kanssa.
Lapsista puhun enemmän heidän isovanhemmille, kummeille, tädeille ja sedille. Siis sellaisille ihmisille, joilla on suora suhde lapsiin. Heidän kanssa on yhdessä ihana ihailla lasten taitoja ja luonteenpiirteitä.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää se.
Aivan kuin se olisi sinun ansiotasi että menestyvät koulussa tai harrastuksissa. Kun se ei ole, niin turha sillä on ylpeillä.
Minä olen onnellinen lapseni puolesta, mutta nämä ylpeä äiti -postaukset on 🤢🤮
Kyllähän se nyt osittain aina kuitenkin on monessa tapauksessa. Kaikki ei vaan ole yhtä hyviä vanhempia, se on ihan ok Vai onko sittenkään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko opit tästä keslustelusta?
Haluatko kuulla rehellisesti mitä opin? Että kyllä, toiset todella pitävät ärsyttävänä kuulla sitä että toisella menee hyvin, lapset menestyy ja että on aidosti onnellinen omien lastensa puolesta. Huomaan nyt että tämä on todella herkkä aihe monelle. Minun on ollut hyvin vaikea ymmärtää, koska ajattelen itse niin eri tavalla, päinvastoin kuuntelen ihan mielelläni sitä kun muut kertovat elämästään, toisaalta olen myös sellaisella alalla että se on välttämätöntä. Nyt kuitenkin ymmärrän miten kova pala se tosiaan monelle on ja miten sairaan ärsyttävää se saattaa olla, joten pitääpä jatkossa olla tosi varovainen ettei vaan pahoita ihmisten mieliä.
Silti yleensä jos itseäni ärsyttää joku asia suunnattomasti, niin mietin miksi se herättää sellaisia tunteita. Jos joku on rasittava niin hyvä, ehkä ei pidä olla teke
Saitko kiinni siitä, että ihmiset pitävät sitä tylsänä? Entä siitä, miksi pitävät sitä tylsänä?
Ihmiset loukkaantuvat ihme syistä. Olen oppinut että sellaisten pahimpien mielensäpahoittajien kanssa ei edes kannata plla tekemisissä, kun järkevää ja tasapainoistakin seuraa on tarjolla. Yksi kaveri joskus loukkaantui kun halusimme joskus mennä oikeaan ravintolaan syömään jonkun mäkkärin sijaan ja kun meidän lapset söivät monipuolisesti kalaa ym, kun heidän lapset oli kasvanut nakeilla ja ranskalaisilla. Tämä oli oikeasti liikaa tälle mammalle. Emme ole enää väleissä.
Alue: Aihe vapaa
Miten lapset suhtautuu siihen, että äiti kehuu heidän saavutuksiaan jatkuvasti muille? Tuleeko lapsille tunne, että on pakko suorittaa ja pärjätä, että kelpaa vanhemmille?