Suomessa on havaittu että vanhempien tulot ja varallisuus vaikuttaa siihen koska lapset muuttavat pois kotoa
Selvisi että mitä köyhempiä ja pienituloisempia vanhemmat sitä aikasemmin Suomessa muutetaan pois kotoa ja mitä varakkaampia ja parempituloisia vanhemmat niin sitä pidempään asutaan kotona. Esimerkiksi perheissä, joissa lapsia hoitaa työtön yh äiti vuokra-asunnossa, niin lapset muuttavat todennäköisemmin pois jo alaikäisenä, noin 15-16 vuotiaana. Kun taas sitten perheissä, joissa molemmat vanhemmat käyvät hyväpalkkaisessa työssä ja omistavat talon, saattaa nuori asua vanhempiensa luona jopa 30-vuotiaaksi asti.
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienituloisten perheiden nuorten on mahdotonta tässä maassa itsenäistyä. O gelman kohtasimme kelan kanssa. Asun kaksiossa 50m2 18-vuotiaan tyttäreni ja 6-vuotiaan poikani kanssa. Asunto on hyvin pieni. Tyttäreni haluaa itsenäistyä mutta kela ei hyväksynyt takuuvuokraa. Itsenäistyminen, huoneen jakaminen pikkuveljen kanssa eikä ahdas asunto ollut kelan mielestä peruste. Päätöksessä luki myös ettei näe lisätilalle tarvetta. On huoli nuorista miten pääsevät elämään kiinni? Tiedän että olen köyhä yh joten toivon ettei haukuttaisi. 😔
Töihin tienaamaan se takuuvuokra. Kassalle, vaatekauppaan, siivoamaan jne
Noinko vaan töihin mennään? Ei tänä päivänä kaikille töitä ole.
Muutin lukion tokalla pois kotoa. Kotona oli niin karmeaa, että mielummin tein lukion ohessa kahta eri työtä iltaisin ja viikonloppuisin, että pärjäsin omillani. Vanhempani eivät koskaan edes käyneet kylässä omassa asunnossani, jossa asuin teini-ikäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse muutin 20 vuotiaana kotoa. Mielestäni ihan hyvä ikä. Veljeni muutti vasta 25 vuotiaana pois, mutta kävi siis kyllä töissä ja osallistui asumiskuluihin. Itsekin olisin saanut asua pidempään mutta koin että tuossa vaiheessa oli hyvä muuttaa pois. Muutin tosin 23 vuotiaana 1,5v vuoden ajaksi takaisin kotiin.
Tulee surullinen olo kun jotkut vanhemmat oikein odottavat että milloin niistä lapsista pääsee eroon. Esimerkiksi yksi opettajani selitti, miten oli suurin piirtein heittänyt 18 vuotta täyttäneen lapsensa ulos, ja innolla odotti milloin toinen täysi-ikäistyy ja pääsee senkin pistämään pellolle. Jotenkin karua että 18 vuoden yhteiselon jälkeen yhtäkkiä päätetän että tämä ei ole enää sinun kotisi, tuossa on ovi, pärjäile. Omat vanhempani eivät ikipäivänä tekisi niin. Täytän kohta 30 ja isä edelleen muistuttelee että kotiin saa aina tulla.
Kyllä täällä meilläpäin ihan innolla autetaan nuoria, jotka syksyllä lähtevät opiskelemaan. Asunnon etsintä on parhaillaan menossa. Tarvittavat huonekalut ja astiat löytyvät kotoa tai kirppiksiltä.
Mukava seurata sitä nuoruuden intoa ja iloa, kun pääsevät muuttamaan omilleen.
En tunne ketään, jonka lapsi olisi ajettu pois kotoa. Kyllä se on nuoren oman elämän halu joka maailmalle vetää.
Meillä poika 16v tienasi mustikoiden keruulla 1500 euroa ja osti mopon. Armeijaan 18v.
Sen jälkeen muutti työn perässä omaan vuokra-asuntoon ja hankki auton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisiköhän lasten omistamiselle, pitämiselle ja kasvattamiselle oikeasti jo alkaa harkita tulorajaa kun näyttää siltä että kaikilla vanhemmilla ei ole tarpeeksi varoja ja tuloja tarjota lapselle taloudellisesti turvallinen ja vakaa lapsuus.
Pitäisi.
Tyrmistyneenä luin pari viikkoa sitten lehtien otsikoista, kuinka vanhemmat pohtivat kuinka selvitä kesäkriisistä, kun pitää ruokkia omat lapset joka päivä koulujen päätyttyä.
Tätä samaa on ollut jo vuosia, miten ruokkia kesällä lapset kun kouluruokailua ei ole. Surettaa näiden lasten puolesta.
Erot lisääntyneet ja lasten tilanne kurjistunut. Paljon syrjäytyneitä yh-äitejä ja nälkäisiä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisiköhän lasten omistamiselle, pitämiselle ja kasvattamiselle oikeasti jo alkaa harkita tulorajaa kun näyttää siltä että kaikilla vanhemmilla ei ole tarpeeksi varoja ja tuloja tarjota lapselle taloudellisesti turvallinen ja vakaa lapsuus.
Pitäisi.
Tyrmistyneenä luin pari viikkoa sitten lehtien otsikoista, kuinka vanhemmat pohtivat kuinka selvitä kesäkriisistä, kun pitää ruokkia omat lapset joka päivä koulujen päätyttyä.
Tätä samaa on ollut jo vuosia, miten ruokkia kesällä lapset kun kouluruokailua ei ole. Surettaa näiden lasten puolesta.
Erot lisääntyneet ja lasten tilanne kurjistunut. Paljon syrjäytyneitä yh-äitejä ja nälkäisiä lapsia.
NÄLKÄISIÄ LAPSIA SUOMESSA !
Ennen heitä oli vain Afrikassa.
Köyhyys periytyy. Eniten sitä aiheuttaa erot. Todella surullista.😥
Ruuhka-Suomessa, erityisesti Vantaalla asuu paljon köyhyydessä eläviä yh.perheitä.
Vierailija kirjoitti:
Aika iso luuseri saa olla jos yli 19 vuotiaanan asuu kotona.
Jos vanhemmilla on ainakin jotain rahaa niin taloudellisesti paljon fiksumpaa että opiskelija asuu kotona. Säästää opiskelijan köyhyydeltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
30v.nuori? Anna mun kaikki kestää! Aikuinen ollut jo hyvän aikaa.
Suomessa voimassaolevan lain mukaan kaikki alle 30-vuotiaat ovat nuoria. Nuori on myöskin eri asia kuin alaikäinen ja lapsi.
Sillä lailla ei ole takapuolta. Nuori on 13-19 vuotias eli teini. Täysi-ikäinen aikuinen ei ole enää mikään nuori.
Onko 20-vuotias sitten vanha?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt mikään Einstein tarvi olla ymmärtääkseen. Lapsesta loppuu kaikki tuki viimeistään 18-vuotiaana. Lapsilisä 17-vuotiaana ja elarit 18-vuotiaana. Moni ei pysty siinä vaiheessa enää pitämään sen kokoista asuntoa, että lapsikin mahtuisi siellä asumaan. Lisäksi syrjäseuduilta joutuu lähtemään muualle opiskelemaan, jos ei mene lukioon.
Aivan. Mulla on useampi kaveri, jotka lapsen täyttäessä 18 joutuu tukuen takia muuttamaan pienempään asuntoon eikä täysi-ikäiselle ole pienemmässä asunnossa tilaa.
Pitää olla tosi köyhä sitten, lapsilisät ovat todella pieniä
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo loogista jo ihan asunnon kokoakin miettien. Pienestä luukusta haluaa äkkiä omilleen, tilavasta isosta asunnosta jossa nuorella saattaa olla jopa oma sisäänkäynti/vessa ei ole samanlaista kiirettä.
Varakkaissa kodeissa on myös enemmän henkistä tilaa. Iskä golfaa, äiskä käy teatterissa ja joka muksulla on eri harrastukset. Kotona käydään vaan nukkumassa. Tarvittaessa osa perheestä hakee henkistä tilaa mökiltä tai ulkomaanmatkalta. Vähävaraisemmissa perheissä kaikki kykkivät keskenään illat ja viikonloput TV:n tai puhelimien ääressä. Vähemmänkin myötä alkaa tehdä mieli muuttaa omaan kämppään:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee ihan mieleen koulukaveri, jonka oli pakko muuttaa kesken lukion pois kotoa, kun äitinsä muutti niin pieneen asuntoon, ettei lapselle ollut tilaa. Vähän karua minun mielestä.
Ei vanhemmalla ole velvollisuutta tarjota mitään hulppeita asuin olosuhteita. Jos ei ole varaa ja lapselle ei kelpaa, niin muuttaa sitten pois.
Köyhien ei pitäisi lisääntyä
Kun teini muuttaa omilleen niin köyhyys on melkein välttämätöntä, paitsi jos on erityisen rikkaat vanhemmat. Vaikka saisi tukia ja olisi töissä (työt kylläkin hyvin matalapalkkaisia) niin joutuu silti ottamaan opintolainaa ihan vain asumisen, matkojen ym kustantamiseen. Asuminen on kallista suomessa joten on tyhmää teinille hankkia oma talous kun yhteinen talous vanhempien kanssa tulee selvästi halvemmaksi. Monet kotona asuvat opiskelijat ehkä kaipaisivat omaa asuntoa mutta valitsevat mielummin taloudellisen turvan. Köyhyys ei ole minkään arvoista.
Ei, kyllä minä vaan muutin lukion jälkeen omaan asuntoon kun lähdin opiskelemaan, olin 19v ja vanhempani hyvätuloisia. Ei tullut kuuloonkaan että kukaan olisi jäänyt vanhempiensa nurkkiin norkoilemaan vielä kymmeneksi vuodeksi. Oma elämä ja oma ura ja talous, täysin normaaleja asioita. Kolmekymppiset vanhempien luona asuvat katsottiin täysluusereiksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei, kyllä minä vaan muutin lukion jälkeen omaan asuntoon kun lähdin opiskelemaan, olin 19v ja vanhempani hyvätuloisia. Ei tullut kuuloonkaan että kukaan olisi jäänyt vanhempiensa nurkkiin norkoilemaan vielä kymmeneksi vuodeksi. Oma elämä ja oma ura ja talous, täysin normaaleja asioita. Kolmekymppiset vanhempien luona asuvat katsottiin täysluusereiksi.
Noin se on tänäkin päivänä.
3-kymppinen vanhempien nurkissa on jo elämästä syrjäytynyt reppana.
Meidän 16-vuotias pääsi ensimmäiseen kesätyöhön minun työpaikalleni, hän kulki kyydissäni (15km yhteen suuntaan). Meidän nuorella ei ole vaihtoehtoa; hän pyöräilee. Tahtoa ja kiinnostusta on mutta voidaanko olettaa, että kukaan aikuinenkaan pyöräilee esim. 30 km työpaikalleen talvipakkasessa auraamattomia teitä? Siksi ainakin meillä nuori ei ole päässyt haluamiinsa töihin.