Millaisilla elämäntavoilla joku on tyyliin 160cm/47kg?
En vaan voi ymmärtää. Esimerkiksi jotkut kaverit noin siroja.
Kommentit (379)
Ei pidä karkkipäivää päivittäin ja syö muutenkin järkevästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko huonoilla tai terveellisillä. Normaaleilla elämäntavoilla ei ole kovinkaan yleistä.
tässä hyvä pointti - joko ollaan superterveellisiä (ei kovin normaalia nykypäivänä) tai laiminlyödään ravintoaineiden saanti (yleisempää, mutta suuntaa yleensä painokäyrän toiseen suuntaan). toki jotkut onnistuvat myös ensimmäisessä, mutta siten ettei niuhoteta.
Ei paino pääse nousemaan jos elää kahvilla ja nikotiinilla. Tai syö epäterveellisesti mutta vähän.
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä karkkipäivää päivittäin ja syö muutenkin järkevästi.
Valtaosan ruokavalio tuntuu paremminkin olevan se, ettei syödä oikein mitään, jätetään aterioita välistä, kitataan pelkkää kahvia jne. ja joinain päivinä mussutetaan taas hirveät määrät karkkia ja jäätelöä. Ei kuulosta järkevältä..
Ei pituutta ole helppo muuttaa elämäntavoilla?
Olen 162cm ja 48kg. Ikää 47 vuotta. Liikun aika paljon. Pelaan tennistä, lenkkeilen silloin tällöin, käyn salilla 1-2 kertaa viikossa. Syön normaalia sekaruokaa. Tykkään salaateista, kalasta, marjoista ja kasviksista. Ruokamäärät on kohtuullisia. Viiniä juon kerran pari kuussa illallisella.
Olen NORMAALIpainoinen, hyvin voiva niin fyysisesti kuin henkisesti. Juuri tulin Etelä-Ranskasta. Siellä suurin osa naisista minun kokoisia kuten suurimmassa osassa keski- ja etelä-Eurooppaa. Lihavuusepidemia on pitkälti suomalaisten juttu. Huomio täällä kyllä kiinnittyy lihaviin ihmisiin, kun heitä on niin paljon enemmän kuin muualla. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Olen 162cm ja 48kg. Ikää 47 vuotta. Liikun aika paljon. Pelaan tennistä, lenkkeilen silloin tällöin, käyn salilla 1-2 kertaa viikossa. Syön normaalia sekaruokaa. Tykkään salaateista, kalasta, marjoista ja kasviksista. Ruokamäärät on kohtuullisia. Viiniä juon kerran pari kuussa illallisella.
Olen NORMAALIpainoinen, hyvin voiva niin fyysisesti kuin henkisesti. Juuri tulin Etelä-Ranskasta. Siellä suurin osa naisista minun kokoisia kuten suurimmassa osassa keski- ja etelä-Eurooppaa. Lihavuusepidemia on pitkälti suomalaisten juttu. Huomio täällä kyllä kiinnittyy lihaviin ihmisiin, kun heitä on niin paljon enemmän kuin muualla. Miksi?
Noh, voisitko sitten antaa esimerkkin vaikka normaalin päivän syömisistäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko huonoilla tai terveellisillä. Normaaleilla elämäntavoilla ei ole kovinkaan yleistä.
tässä hyvä pointti - joko ollaan superterveellisiä (ei kovin normaalia nykypäivänä) tai laiminlyödään ravintoaineiden saanti (yleisempää, mutta suuntaa yleensä painokäyrän toiseen suuntaan). toki jotkut onnistuvat myös ensimmäisessä, mutta siten ettei niuhoteta.
Ei paino pääse nousemaan jos elää kahvilla ja nikotiinilla. Tai syö epäterveellisesti mutta vähän.
Poikaystäväni on Thaimaalainen 160 ja 45kg. Todella söpö
T. Karhumies
Vierailija kirjoitti:
Tässä mun esimerkkipäivä, syön mielestäni paljon, en käy lenkillä tai kävelyllä tms. ja treenaan kahvakuulilla 3-4 kertaa viikossa.
Heti herättyä iso lasi vettä Molkosanilla ja 2,5 dl mustaa kahvia
Aamiainen: Lautasellinen kaurapuuroa, oivariinilla (pehmeät rasvat versio), marjoilla ja kookoshiutaleilla. Kaksi keitettyä kananmunaa maustettuna tuoreella korianterilla, suolalla ja kurkumalla. Pala tummaa suklaata.
Lounas: Iso lautasellinen salaattia, kurkkua ja tomaattia, annos katkarapuja, auringonkukansiemeniä, chiliä, korianteria ja oliiviöljyä. Viipale täysjyväruis-kauraleipää oivariinilla.
Välipala: Kaksi viipaletta leipää, oivariinia, paljon salaattia ja kurkkuviipaleita, broilerileikkelettä. Omena ja piparminttutee hunajalla.
Päivällinen: Chicken kadhai -tyylistä broilerikastiketta (broileria, tomaattia, sipulia, paprikaa, chiliä, mausteita) ja riisiä.
Iltapala: Maustama
Tässä on erinomainen ruokavalio, varmasti makrot kohdillaan. En tajua alapeukkuja.
Vierailija kirjoitti:
Avain on annoskoko. Nyrkkiäni isompaa annosta en syö missään tilanteessa enkä pystyisikään. Ja terveellistä ruokaa, arkiliikuntaa. Herkkuja syön, mutta en vedä kaksin käsin vaan esim. 1-2 palaa suklaata kahvin kanssa.
Itse olin 161cm ja 49kg ja ihan vedin burgereita ja ranskalaisia usein. Yhden lapsen jälkeen paino jämähti 54kg. Kun olin 28- vuotias ja satuin huomaamaan "lihoneeni" 56kg meinasin alkaa itsekään. Siltikin että olin lähipiirin siroimpia. Nyt olen 39- vuotias neljän lapsen äiti. Ei enää hampurilaisia ja toisin kuin nuorempana harrastan säännöllisesti liikuntaa. Siitä huolimatta paino jämähtänyt 63kg.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 162cm ja 48kg. Ikää 47 vuotta. Liikun aika paljon. Pelaan tennistä, lenkkeilen silloin tällöin, käyn salilla 1-2 kertaa viikossa. Syön normaalia sekaruokaa. Tykkään salaateista, kalasta, marjoista ja kasviksista. Ruokamäärät on kohtuullisia. Viiniä juon kerran pari kuussa illallisella.
Olen NORMAALIpainoinen, hyvin voiva niin fyysisesti kuin henkisesti. Juuri tulin Etelä-Ranskasta. Siellä suurin osa naisista minun kokoisia kuten suurimmassa osassa keski- ja etelä-Eurooppaa. Lihavuusepidemia on pitkälti suomalaisten juttu. Huomio täällä kyllä kiinnittyy lihaviin ihmisiin, kun heitä on niin paljon enemmän kuin muualla. Miksi?
Noh, voisitko sitten antaa esimerkkin vaikka normaalin päivän syömisistäsi?
Ihan puuta heinää. Itsekin käynyt Ranskassa ja kyllä ainakin Pariisissa tavalliset kaduntallaajat ovat ihan samaa persjalkaista flipflopseineen. Muotikatujen trendikahviloissa selfieposeeraajat ovat oma lukunsa sitten, kuten täälläkin.
Eihän tuo nyt ole juttu eikä mikään, jos sattuu olemaan suopeat geenit. Olen pidempi, mutta sama bmi. Syön melko terveellisesti ja kasvispainotteisesti, joskin myös herkkuja, mutta en usein. Minulla on aika aktiivinen elämäntapa ja liikun paljon, mutta en varsinaisesti treenaa mitään ja teen toimistotyötä (=en ole erityisen lihaksikas).
Ruumiinrakenne on suht siro, eikä minuun vain tartu rasva kovin helposti. Poikani on samanlainen, ja on ollut koko lapsuutensa todella laiha, vaikka syö ihan varmasti kolme kertaa sen mitä keskimääräinen ikäisensä lapsi. Hänen kohdallaan toivottavasti murrosiän jälkeen saa vähintään lihasmassaa, sehän vaikuttaa jo paljon.
Minä painoin about tuon verran yli kolmikymppiseksi. Nyt 53 kg ja 164 cm. Muutama kilo tullut lisää, mutta olen nyt myös paljon lihaksikkaampi kuin silloin. Olen 47 v.
Elin ihan tavallisesti: söin kunnon aamupalan (pari leipää, jugurttia, hedelmää), yleensä yhden lämpimän kunnollisen ja kunnon kokoisen ruuan ja sen lisäksi taas paljon leipää, hedelmiä jne. Välilä myös toisen lämpimän ruuan, jos jaksoi kotona tehdä. Herkkuja söin ja olen aina syönyt tosi kohtuullisesti, pieniä määriä, mutta silloin kun tekee mieli. Raja tulee nopeaa vastaan ja muutenkaan en hamua syödä epäterveellistä ruokaa paljoa. En kieltäydy sinänsä mistään herkuista. En syö itseäni oikeastaan koskaan ähkyyn. Silloin liikuin rankemmin kolme kertaa viikossa. Nykyään paljon enemmän, joka päivä käytännössä, mut neljä kunnon treeniä viikossa, muu liikunta matalammalla sykkeellä.
Vetämällä bisseä ja pizzaa joka päivä ilman juustoa. Luut jääneet lyhyiksi kun ei ole saanut kalsiumia.
T. 170cm/48 kg
Vierailija kirjoitti:
Olen n. 160 cm pitkä. Yritin nuorena katsoa kuinka alas saisin painoni enkä päässyt kuin 52 kiloon. Olin urheilullinen, lihaksikaskin, ruumiinrakenteeni ei ole siro. Vaikka siitä vitsinäkin puhutaan että jollain on raskaat luut, niin on siinä jotain perääkin. Puolisoni on siroluinen futaaja. Hän on usein sanonut että 'jos minulla olisi ollut sinun nilkkasi niin olisin voinut päästä vaikka maajoukkueeseen'. Hänen aktiivinen urheilu-uransa siis päättyi jalkavammoihin.
Onko Konsta?
Olin itse aikanaan 170cm ja 51kg. Salitreeniä 6 kertaa viikossa, lounaaksi puolikas purkki tonnikalaa. Töiden jälkeen salille, ruoaksi salaattia, kanafile ja mitään missä oli enemmän kuin 10% rasvaa, ei suusta alas. Päälle vielä kävelylenkkejä. Iltapala oli puolikas purkki rahkaa ja vähän ananasta. Joo, oli nälkä
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo nyt ole juttu eikä mikään, jos sattuu olemaan suopeat geenit. Olen pidempi, mutta sama bmi. Syön melko terveellisesti ja kasvispainotteisesti, joskin myös herkkuja, mutta en usein. Minulla on aika aktiivinen elämäntapa ja liikun paljon, mutta en varsinaisesti treenaa mitään ja teen toimistotyötä (=en ole erityisen lihaksikas).
Ruumiinrakenne on suht siro, eikä minuun vain tartu rasva kovin helposti. Poikani on samanlainen, ja on ollut koko lapsuutensa todella laiha, vaikka syö ihan varmasti kolme kertaa sen mitä keskimääräinen ikäisensä lapsi. Hänen kohdallaan toivottavasti murrosiän jälkeen saa vähintään lihasmassaa, sehän vaikuttaa jo paljon.
Kuulostaa tutulta, mutta minulla kävi niin, että kuvittelin olevani vähärasvainen, mutta kehonkoostumusmittaus paljasti, että lihasmassaa oli aivan liian vähän. Olin siis "laiha läski". Nyt aktiivisella saliharjoittelulla tilanne on parempi.
En ymmärrä kysymystä. Ihan normaali paino.
tässä hyvä pointti - joko ollaan superterveellisiä (ei kovin normaalia nykypäivänä) tai laiminlyödään ravintoaineiden saanti (yleisempää, mutta suuntaa yleensä painokäyrän toiseen suuntaan). toki jotkut onnistuvat myös ensimmäisessä, mutta siten ettei niuhoteta.