Entisaikaan eläneet, miltä tuntui kun kaikkialla sai polttaa tupakkaa?
Minun on vain käsittämättömän vaikea kuvitella, että junassa, lentokoneessa, bussissa tai kampaajalla joku laittaisi röökin palamaan. Tottuiko siihen hajuun vai tuntuiko se pahalta?
Kommentit (138)
Naapurissa oltiin katsomassa televisiota 60- luvulla. Tupa oli sakeana savusta ja ihmisiä oli paljon tuijottamassa tuota ihme vekotinta tuvan nurkassa. Köhköh
Mukava muisto yhteisöllisyydestä kuitenkin
Hajulta oli helppo suojautua, että turha siitä oli kitistä. Poltti vaan itsekin, niin ei haitannut yhtään.
Ei se miltään tuntunut kun oli ihan tavallista, lapsena haisi pahalle.Meilläkin tupakoitiin kotona sisällä.
Kyllähän se oli tupakoijana kivaa kun sai kaljoitellessa tupakoida baareissa ja yökerhoissa. Lopetin tupakoinnin jo kauan sitten.
Vapaalta. Ennen ihmiset saivat elää elämäänsä, ilman että kaikki hauska oli kiellettyä.
Olihan se paskaa. Hyvä, kun loppui.
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli kaikki paremmin
Ei ihan kaikki ollut.
Aina, kun kävi baarissa, vaatteet haisi tupakalta.
Ei sitä silloin osannut toivoa parempaa, mutta hyvä, kun tupakointi baareissa kiellettiin. Taisi olla EU:n ansiota, koska kielto tuli voimaan samoihin aikoihin ainakin Saksassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei se miltään tuntunut. Kotonakin poltettiin sisällä, joten hajuun oli tottunut eikä sitä huomannut ollenkaan.
Meillä kans vanhemmat poltti sisällä, siitä se itsellekin tuli jonkinmoinen tupakanhimo ja piti pärjätä jotenkin, kun itsetunto oli mitä oli, alkoi tupakoiminen.
Kaikkeen tottuu. Eikä kasarilla ollut ravintoloita lukuunottamatta muissa liiketiloissa tapana tupakoida. Ehkä jossain neukkarissa pankissa on myös tupakoitu.
pakenin työpaikalta savun takia, oli nämä työharjoitteluviikot
Aivan järkyttävää se röökin haistelu oli tupakoimattomille. Lentokoneissa oli verhot välissä tupakoitsijoiden 'osastolla', mutta eipä se paljon auttanut. Kaukojunissa ruuhkasesoinkeina röökivaunusta olisi ollut parhaat mahdollisuudet saada istumapaikka, mutta eihän niissä kestänyt istua. Järkyttävää oli pelkästään kävellä röökivaunum läpi.
Kotona isäni veti punaista Norttia autossa ja talossa sisällä, jopa makuuhuoneessa missä lapsetkin nukkuivat. Hämärästi muistan vieläkin sen, kun äitini huusi täyttä kurkkua isälleni isäni tupakoimisesta sisällä (äitini ei yleensä huutanut) ja viimeinkin se helvetin röökaaminen sisällä loppui.
Muistan senkin, kun koulukaverini sanoi minun haisevan. Äitini piti meidät lapset puhtaissa vaatteissa ja kodin siistinä, mutta tupakanhaju tietysti tarttui kaikkien perheenjäsenten vaatteisiin.
Inhoni tupakkaa ja sen hajua kohtaan tulee suoraan lapsuudestani: en voinut itse lapsena millään lailla vaikuttaa siihen, kuinka paljon ja missä passiiviselle tupakoinnille altistuin.
Vierailija kirjoitti:
Kivaa. Vapaata. Enkä edes polttanut. Vihaan vaan kaiken maailman kieltoja ja hyysäystä.
Kiva ja vapaata? Ihanko totta? Vastasyntyneille ja taaperoikäisillekin vai, jotka joutuivat nukkumaan, leikkimään, syömään ja asumaan tupakankäryssä kuten esim. minä ja sisarukseni? Toki oli kivaa ja hyvinkin vapaata itsekkäälle isälleni.
Muistan hyvin huolitellun ja tyylikkään isoäitini jakkupuvussaan meillä kylässä. Hänellä oli aina punaiseksi lakatut pitkähköt huolletut kynnet. Katselin lumoutuneena, miten hän kaivoi käsilaukustaan hopeisen tupakkarasian ja otti sieltä ohuen, valkoisen tupakan sytyttäen sen jollakin kultaisen värisellä sytkärillä. Äiti oli laittanut valmiiksi pöydälle pisaran mallisen, siron valkoisen tuhkakupin ja johon isoäiti sitten tupakkaa karisteli. Näen yhä sen kaiken silmissäni. Se oli oikeasti kuin jostakin elokuvasta. Äiti tietysti inhosi anoppinsa röökaamista ja heti ovet auki, kun isoäiti lähti. Mutta siihen aikaan 1960-luvulla kodeissa poltettiin ja äiti oli taatusti ainoa kapinallinen hajun suhteen.
Eikös ennen vanhaan opettajanhuoneissakin ollut tupakkahuone.
Kyllä vielä 1990-luvulla sai polttaa melkein missä vaan. Ja joka huushollissa oli tuhkakupit tupakoitsijoita varten, vaikkei kukaan talon väestä polttanut.
Tanssiravintolassakin sai pöydissä polttaa vapaasti, ja kyllä vaatteet ja hiukset haisi illan jälkeen, niin että kaikki oli pestävä ja tuuletettava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon haisi joka paikassa tupakka ja joissain paikoissa savusta sakeana koko paikka. Polttakoon tupakkansa tupakointi paikoilla, jos on pakko saihutella
Käytännössä vain baareissa haisi koko ajan tupakka. Olet/olit siis alkoholisiti.
Hupsis, kyllä oli junanvaunuja (eli lättähattuja), jotka oli tarkoitettu tupakoitsijoille. Minun opettajanikin tupakoi luokassa, se tuntuu tämänpäivän mittapuulla todella erikoisella.
Meillä kotonakin oli tuhkakuppi vieraita varten, vaikka perheessämme ei kukaan tupakoinut.
Kyllähän se haju tuntui ikävältä, mutta koska tupakkaa ei oltu vielä "demonisoitu" sen painoarvo( kielteinen)ei ollut erityisen suuri. Se oli jotenkin tavanomaista eikä sitä parjattu.
Itse en ole vieläkään tupakoitsija: mulle se ei napannut, pahalta maistui, kun kokeilin!
Meillä isä tupakoi n. 45-vuotiaaksi asti kunnes lopetti kokonaan. Ei tupakoinut koskaan sisällä.