Kuinka paljon teiniltä pitää takavarikoida, että tekee vaaditut hommat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Opetat teiniä mukautumaan kurjempiin oloihin. Tällä tavalla useimmat "loiset" elävät. Mitä enemmän heiltä ottaa pois, sitä vähemmällä ne elävät ja epämotivaatio kasvaa. Sen sijaan, että lisäät toisen kurjuutta, yritättäkää löytää tapoja löytää molemmille hyötyjä. Miksi nurmikko pitäisi ajaa? Mitä hyötyä siitä on hänelle?

Tämmönen ei valitettavasti toimi yhtään. On kokeiltu keskustelut, järkeilyt, tehty aikataulua, suunnitelmaa, luvattu palkkaa ja kaikkea kivaa heti kun hommat on tehty. Arvoin varmaan nuo ajat yläkanttiin, niissä on otettu huomioon kohtuullinen vitkutteluvara. Ap

Ongelma on siinä, että sinä keskustelet, järkeilet, teet aikatauluja jne., mutta niillä ei ole mitään merkitystä, koska teini tietää, että et oikeasti rakasta häntä, et ole koskaan rakastanut. Ottamalla pois kaiken mahdollisen opetat lapsellesi, että hänellä ei ole maailmassa yhtäkään ihmistä, joka todella välittää (koska jos saat lapsesi teiniksi asti ilman, että hänellä on osuuttaan kotitöistä, niin nyt on myöhäistä aloittaa kiristämällä). Seuraava steppi on etsiä aikuinen, jonka keho rakastaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna lomailla. Käyttörahaa ei tarvi antaa, mutta miksi on väärin viettää lomaa? 

Sivusta. Oppii kotityöt siinä samalla ja ettei aina voi olla kivaa. Jotkut hommat nyt vaan pitää tehdä ja sitä sujuvammin kotoa muutettua ne sujuu mitä enemmän on rutiinia niihin. Sepä hyvä, että saa rahaa niistä. Sitten muuta rahaa ei tarvi antaakaan. Varsinkaan laiskurille.

 

Miten oppii kotityöt, jos kukaan ei opeta? Tuossa ap tekee listan, mutta koska teini on tähänkin asti ollut ilman opastusta ja apua, niin mistä ihmeestä hän tietää, miten äiti haluaa työt tehtävän tai edes sitä, miten astiat laitetaan koneeseen äidin mielestä oikein? Palsta on täynnä naisia, jotka valittavat, että mies ei osaa tehdä kotitöitä, koska samassa koneellisessa on mustia ja tummansinisiä vaatteita, vaikka kaikki tietävät, että ei niin saa olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, ettei tee mieli aloittaakaan, jos tietää, että hommia olisi 3-4 tuntia!   Ei kyllä motivoi yhtään.  

 

Nyt nollaatte tilanteen. Joskus kun olette molemmat hyvällä mielellä, keskustelette tilanteesta ja mitä voisi sopia. 

Nollattu on monta kertaa ja sovittu hyvässä hengessä. Ehkä minun olisi pitänyt olla tarkempi, teini itse halusi kesätöihin, muttei saanut paikkaa. Tarjosin sitten kotona kesätöitä ja olen luvannut vaikka mitä palkaksi. Olen luottanut (taas!!!) häneen, että hän hoitaa työnsä. Jäin nyt kyllä miettimään, että eikö tosiaan muiden isot lapset tee mitään muuta kuin rötvää, jos eivät ole saaneet kesätöitä...? Ap

Meidän teini rötvää ja pyydettäessä tekee. Itsekseen

Laiskottelua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Opetat teiniä mukautumaan kurjempiin oloihin. Tällä tavalla useimmat "loiset" elävät. Mitä enemmän heiltä ottaa pois, sitä vähemmällä ne elävät ja epämotivaatio kasvaa. Sen sijaan, että lisäät toisen kurjuutta, yritättäkää löytää tapoja löytää molemmille hyötyjä. Miksi nurmikko pitäisi ajaa? Mitä hyötyä siitä on hänelle?

Tämmönen ei valitettavasti toimi yhtään. On kokeiltu keskustelut, järkeilyt, tehty aikataulua, suunnitelmaa, luvattu palkkaa ja kaikkea kivaa heti kun hommat on tehty. Arvoin varmaan nuo ajat yläkanttiin, niissä on otettu huomioon kohtuullinen vitkutteluvara. Ap

Ongelma on siinä, että sinä keskustelet, järkeilet, teet aikatauluja jne., mutta niillä ei ole mitään merkitystä, koska teini tietää, että et oikeasti rakasta häntä, et ole koskaan rakastanut. Ottamalla pois kai

Tämä. Kaikki takavarikot ja arestit kasvattaa vain kuilua vanhemman ja lapsen välillä. Kotityöt ei ole sellainen asia, jonka takia kannattaa uhrata siihenastinen vuorovaikutus. Kun kotitöistä tekee noin ison mörön lapsen päähän, on ne siitä lähtien pakkopullaa ja tekemisestä tulee 100 kertaa ikävämpää, kuin rangaistus. Koska kotitöitä ei ole teini-ikään mennessä opetettu, niiden luonnollinen suoritus ei ole sisäsyntyistä. Hauskaa, että aiheesta on tälläkin palstalla puhuttu jo iät ja ajat, mutta silti ne taaperoiden vanhemmat eivät osaa katsoa aikaa kymmenen vuoden päähän, jolloin se oman kasvatuksen hedelmä kukkii juuri sellaisena, minkä on itse itselleen kylvänyt.

"Tämä. Kaikki takavarikot ja arestit kasvattaa vain kuilua vanhemman ja lapsen välillä. Kotityöt ei ole sellainen asia, jonka takia kannattaa uhrata siihenastinen vuorovaikutus. Kun kotitöistä tekee noin ison mörön lapsen päähän, on ne siitä lähtien pakkopullaa ja tekemisestä tulee 100 kertaa ikävämpää, kuin rangaistus. Koska kotitöitä ei ole teini-ikään mennessä opetettu, niiden luonnollinen suoritus ei ole sisäsyntyistä. Hauskaa, että aiheesta on tälläkin palstalla puhuttu jo iät ja ajat, mutta silti ne taaperoiden vanhemmat eivät osaa katsoa aikaa kymmenen vuoden päähän, jolloin se oman kasvatuksen hedelmä kukkii juuri sellaisena, minkä on itse itselleen kylvänyt."

Eivät ne taaperotkaan tee hommia hyvällä. Ja siinä teillä positiivisilla kasvattajilla on iso ongelma, kun ette saa lasta mitenkään aisoihin kun kuvittelette, että lapsi saa traumat jos sitä rankaisee.

Tunti päivässä olisi minusta kohtuullinen määrä. Kynnys tekemiseen kasvaa, jos tekemistä on liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Hän muuttaa pian pois, nauti niin kauan kuin pystyt. Takavarikointi on taas näitä jäähypenkkiin verrattavia otteita, jotka alistavat lasta ja nuorta. Muistavat ikänsä. Ei opeteta puhaltamaan yhteen hiileen vaan hierarkiaa keppi ja porkkanalinjalla. Miksi ei luoteta omiin lapsiin, että he ovat lähtökohtaisesti hyviä ja älykkäitä ihania olentoja, jotka haluavat osallistua kun heitä kauniisti kohdellaan alusta asti. Rangaistukset kielivät epävarmasta aikuisuudesta.

Jos päivässä ei tee muuta kuin maksa ja katsoo puhelintaan eikä mikään maailman puhe ja sopiminen auta, niin silloin minä otan puhelimen pois. Se ei pysty siihen itse, ja minusta tuossa tilantessa voi jo vähän nöyrtyäkin.

t. Äiti

Mikäli joku ei halua tehdä mitään, niin pakottamalla/kiristämällä saat tekemään vielä vähemmän. Eli ajat itseäsi vauhdilla nurkkaan. Lopputulos on se, että kaksi ihmistä vihaa toisiaan aina vaan enemmän.

Edes minä aikuinen ihminen ja äiti en jaksaisi tai haluaisi tehdä 4h kotitöitä lomallani yhtenäkään päivänä. Tuon 4h voisi jakaa niin, että tunti, max pari, päivässä.

Teini pitää jo pienestä pitäen opettaa ettei Suomessa makseta palkkaa työnteosta vaan ansiot nostetaan kelasta.

Mitä ihmeen kiksejä te jotkut saatte teinien kyykyttämisestä? Jos on opiskellut ahkerasti on oikeus viettää kesälomaa. Jos kotitöitä on jatkuvasti tehtäväksi neljän tunnin edestä, äidin olisi syytä katsoa peiliin millaisessa sikolätissä perhe asuu ja miksi ei osaa itse tehdä kotitöitä.

Koulu on teinin työ ja hän on nyt lomalla. Jotain askareita voi teettää kyllä, mutta ei mitään "aikapankkia!" johon saldo sitten kerääntyy, niin kuin töissä =D 

Jos sano, että sulla on nyt tossa 4h työt tekemättä, niin unen näät jos kuvittelet teinin alkavan hommiin.

Toiset tekee mukismatta, toiset ei. Ihan omalla kokemuksella. Loma on loma lapsillekkin. EI työleiri.

Vierailija kirjoitti:

Meillä rötväsi teinipojat kaikki kesät 18-v asti. Nukkuivat puoleen päivään, pelasivat ja röhnöttivät. Vähän urheilivat. Hoitivat pyydettäessä asioita mutta eivät muuten. Koulunsa hoitivat aina priimasti ja siksi katsoin, että parin kk lomailu sallittakoon. 

Nyt ovat n. 25-vuotiaita DI-tutkinnon suorittaneita ja töissä. 

Tähän tyyliin meilläkin. Tuo teiniaika on viimeinen mahdollisuus nauttia pitkästä lomasta ja vapaudesta. Lapsille suon ihanat muistot teiniajoilta. Kyllä niitä kotitöitä ja töitä ehtii sitten aikuisena tekemään ihan riittävästi.

Plus meillä on aina ollut tosi hyvä ilmapiiri kotona, kun ei ole ollut tuollaista vaatimista ja nalkuttamista ja pahaa verta. Siksi varmaan helposti myös tekivät ne pikkujutut, mitä pyysin.

Vierailija kirjoitti:

Edes minä aikuinen ihminen ja äiti en jaksaisi tai haluaisi tehdä 4h kotitöitä lomallani yhtenäkään päivänä. Tuon 4h voisi jakaa niin, että tunti, max pari, päivässä.

Joo en minäkään kesälomaani pilaisi tekemällä neljä tuntia kotitöitä päivässä. Sen sijaan teen joka päivä vähäsen max tunnin. Tänään teen yhden asian ja huomenna toisen jne...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä rötväsi teinipojat kaikki kesät 18-v asti. Nukkuivat puoleen päivään, pelasivat ja röhnöttivät. Vähän urheilivat. Hoitivat pyydettäessä asioita mutta eivät muuten. Koulunsa hoitivat aina priimasti ja siksi katsoin, että parin kk lomailu sallittakoon. 

Nyt ovat n. 25-vuotiaita DI-tutkinnon suorittaneita ja töissä. 

Tähän tyyliin meilläkin. Tuo teiniaika on viimeinen mahdollisuus nauttia pitkästä lomasta ja vapaudesta. Lapsille suon ihanat muistot teiniajoilta. Kyllä niitä kotitöitä ja töitä ehtii sitten aikuisena tekemään ihan riittävästi.

Plus meillä on aina ollut tosi hyvä ilmapiiri kotona, kun ei ole ollut tuollaista vaatimista ja nalkuttamista ja pahaa verta. Siksi varmaan helposti myös tekivät ne pikkujutut, mitä pyysin.

Sama meillä. Nyt on "laiskureilla' parit loppututkinnot. Lepäsivät lomillaan ja aikatauluttivat itse elämänsä melko pitkälle. Kyllä jokainen aikuisena osaa kodissaan siivota tarpeen mukaan, siitä ei tarvitse olla huolissaan, siivous ei ole mitään rakettitiedettä, mikä on pakko oppia rangaistustenkin uhalla elämässä pärjätäkseen. Eri asia, jos vanhemmat eivät ehdi tai kykene, kyllä teini silloin auttaa, kuten kaikessa muussakin. Monelle vanhemmalle teinien digiapu kyllä kelpaa. Älkää rankaisko.

Vierailija kirjoitti:

"Tämä. Kaikki takavarikot ja arestit kasvattaa vain kuilua vanhemman ja lapsen välillä. Kotityöt ei ole sellainen asia, jonka takia kannattaa uhrata siihenastinen vuorovaikutus. Kun kotitöistä tekee noin ison mörön lapsen päähän, on ne siitä lähtien pakkopullaa ja tekemisestä tulee 100 kertaa ikävämpää, kuin rangaistus. Koska kotitöitä ei ole teini-ikään mennessä opetettu, niiden luonnollinen suoritus ei ole sisäsyntyistä. Hauskaa, että aiheesta on tälläkin palstalla puhuttu jo iät ja ajat, mutta silti ne taaperoiden vanhemmat eivät osaa katsoa aikaa kymmenen vuoden päähän, jolloin se oman kasvatuksen hedelmä kukkii juuri sellaisena, minkä on itse itselleen kylvänyt."

Eivät ne taaperotkaan tee hommia hyvällä. Ja siinä teillä positiivisilla kasvattajilla on iso ongelma, kun ette saa lasta mitenkään aisoihin kun kuvittelette, että lapsi saa traumat jos sitä rankaisee.

Se, saako taaperon mukaan kotitöihin on kiinni siitä tavasta, jolla sen lapsen ottaa mukaan. Parivuotias pyörii vanhempien jaloissa muutenkin ja hommat voi huijata leikeiksi. Siitä vaan ottaa mukaan omiin askareihin, vaikka ojentamaan astioita ja pyykkejä koneesta. Vaikka se hidastaa hommaa, lapsi tottuu pienestä asti tekemään ja kuusivuotiaana pitäisi jo itse osata laittaa omat astiat koneeseen, pyykit koriin ihan pyytämättä. Joillekin teineillekin se on vaikeaa, mutta johtuu vaan siitä, etteivät ole ikinä sellaista tehneet. En tiedä, johtuuko se asennemuutoksesta. Ennen lapsi syntyi kotiin, nykyään tuntuu että koti muuttuu lapsen syntymästä. Vanhempi sen päättää, millaista elämää juuri heillä eletään. Lapsen rooli on sitten mukautua siihen elämäntyyliin ja vanhempi sen tyylin päättää, ei lapsi omien halujensa ja tahtonsa mukaan.

Pystyn oikein kuvittelemaan millainen nalkuttava nauta olet.

Vierailija kirjoitti:

Koulu on teinin työ ja hän on nyt lomalla. Jotain askareita voi teettää kyllä, mutta ei mitään "aikapankkia!" johon saldo sitten kerääntyy, niin kuin töissä =D 

Jos sano, että sulla on nyt tossa 4h työt tekemättä, niin unen näät jos kuvittelet teinin alkavan hommiin.

Toiset tekee mukismatta, toiset ei. Ihan omalla kokemuksella. Loma on loma lapsillekkin. EI työleiri.

 

Koska se koulumaailma ei ole niin rankkaa, mitä silloin kun itse olimme, saati silloin kun omat vanhempamme olivat koulumaailmassa! Oma isäni on kertonut, että ammattikoulu oli 5pvää viikossa, joka päivä klo 7-16, sen jälkeen kotiin maatilalle. Oli iltalypsy, heinien ja lannan ajo ja päälle kausityöt pellolla ja metsässä. Itsellä koulupäivä oli lyhyempi, usein klo 8-15. Kotiin saavuttua piti aina laittaa ruoka alulle, sitten läksyt, ja päälle lumitöitä, pyykkejä, astioita, siivousta. Seitsemän jälkeen suihkuun ja siitä pari tuntia ns. omaa aikaa. Perjantai- ja lauantai-iltaisin nähtiin kavereiden kanssa kylän raitilla. Ja ihan hyvät muistot nuoruudesta, vaikka töitäkin tehtiin. Olisi hauska nähdä vaikka realitysarjan muodossa nykylapset aikaisempien sukupolvien päivärytmissä!

Vierailija kirjoitti:

Onko teinillä liikaa tavaraa?

Pieneksi jääneitä vaatteita, vanhoja leluja joita ei enää käytössä, tunnearvoa sisältävää sälää?

Karsikaa huone kunnolla läpi rankalla kädellä ja puhelimelle ja pleikkarille käyttöajat. Pleikkarin voi viedä kaappiin, kun sitä ei käytä. 

Terv. Tyytyväisen lapsen natsimutsi.

Pelottavaa. Oletko nyt ihan varma, ettei lapsesi tyytyväisen hymyn takana ole suru mm.  (tunnearvoa sisältävän sälän hävittämisestä). Voisit katsoa peiliin, mutta ei kai teillä niitäkään turhia pölynkerääjiä ole.

Vierailija kirjoitti:

"Tämä. Kaikki takavarikot ja arestit kasvattaa vain kuilua vanhemman ja lapsen välillä. Kotityöt ei ole sellainen asia, jonka takia kannattaa uhrata siihenastinen vuorovaikutus. Kun kotitöistä tekee noin ison mörön lapsen päähän, on ne siitä lähtien pakkopullaa ja tekemisestä tulee 100 kertaa ikävämpää, kuin rangaistus. Koska kotitöitä ei ole teini-ikään mennessä opetettu, niiden luonnollinen suoritus ei ole sisäsyntyistä. Hauskaa, että aiheesta on tälläkin palstalla puhuttu jo iät ja ajat, mutta silti ne taaperoiden vanhemmat eivät osaa katsoa aikaa kymmenen vuoden päähän, jolloin se oman kasvatuksen hedelmä kukkii juuri sellaisena, minkä on itse itselleen kylvänyt."

Eivät ne taaperotkaan tee hommia hyvällä. Ja siinä teillä positiivisilla kasvattajilla on iso ongelma, kun ette saa lasta mitenkään aisoihin kun kuvittelette, että lapsi saa traumat jos sitä rankaisee.

Tämä on hauska, taapero hommiin ja aisoihin ei hyvällä vaan siis mielummin pahalla ja rangaistuksen avulla. Taaperolle kun pelkkä rangaistuksen uhka tuskin menee perille, ellei ole rankkoja kokemuksia toteutuksesta.